Ero sivun ”Alavus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
11 857 muokkausta
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 45: Rivi 45:
==Historia==
==Historia==
=== Asutuksen synty ===
=== Asutuksen synty ===
Ihminen saapui Alavuden seudulle heti [[mannerjää]]n peräydyttyä. Vanhimmat seudulta löytyneet [[Kivikausi|kivikauden]] aikaiset löydöt sijoittuvat [[Suomusjärven kulttuuri]]n aikaan, n. 8000–5000 eaa. Kiviaseet, nuotion pohjat, kodan jäännökset ja palaneet luut kertovat paljon kivikautisen väestön elämästä.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Ossi Perälä|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7|Sivut = 41–45|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Rantaviivan siirtyessä lännemmäksi myös asutus Alavuden alueella väheni huomattavasti, eikä siitä ole löydetty merkkejä kivikauden lopulla. [[Rautakausi|Rautakautiset]] esineet osoittavat edullisen liikesijainnin ja hyvien [[Kalastus|kala-apajien]] houkutelleen paikalle väkeä jatkuvasti, vaikka suora vesitie olikin jo katkennut [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] vuoksi.<ref name="Finlandia7" />
Ihminen saapui Alavuden seudulle heti [[mannerjää]]n peräydyttyä. Vanhimmat seudulta löytyneet [[Kivikausi|kivikauden]] aikaiset löydöt sijoittuvat [[Suomusjärven kulttuuri]]n aikaan, n. 8000–5000&nbsp;eaa. Kiviaseet, nuotion pohjat, kodan jäännökset ja palaneet luut kertovat paljon kivikautisen väestön elämästä.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Ossi Perälä |Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7 |Sivut = 41–45 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Rantaviivan siirtyessä lännemmäksi myös asutus Alavuden alueella väheni huomattavasti, eikä siitä ole löydetty merkkejä kivikauden lopulla. [[Rautakausi|Rautakautiset]] esineet osoittavat edullisen liikesijainnin ja hyvien [[Kalastus|kala-apajien]] houkutelleen paikalle väkeä jatkuvasti, vaikka suora vesitie olikin jo katkennut [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] vuoksi.<ref name="Finlandia7" />


Asutus pysyi liikkuvana pyyntikulttuurina aina 1500-luvulle. [[Hämäläiset]] käyttivät seutua reittinä erämaihinsa ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]]. [[Savolaiset|Savolaista]] [[Kaskeaminen|kaskenpolttajaväestöä]] alkoi 1500-luvun lopulla asettua seudulle. [[Lapuanjoen laakso]]n yläosaa kutsuttiinkin 1600-luvulla [[Lapuan Savo]]ksi. Savolaisten kulttuuri oli jonkinlainen pysyvän maatalouden ja liikkuvan pyyntikulttuurin välimuoto. Suurin osa seudun väestöstä siirtyi muualle. Lopullinen asuttaminen tapahtui lännestä, pääasiassa [[Kyrönjoki|Kyröjoen]] ja [[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] keskijuoksulle, jonne asettui [[satakunta]]laisperäistä väestöä.<ref name="Finlandia7" />
Asutus pysyi liikkuvana pyyntikulttuurina aina 1500-luvulle. [[Hämäläiset]] käyttivät seutua reittinä erämaihinsa ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelle]]. [[Savolaiset|Savolaista]] [[Kaskeaminen|kaskenpolttajaväestöä]] alkoi 1500-luvun lopulla asettua seudulle. [[Lapuanjoen laakso]]n yläosaa kutsuttiinkin 1600-luvulla [[Lapuan Savo]]ksi. Savolaisten kulttuuri oli jonkinlainen pysyvän maatalouden ja liikkuvan pyyntikulttuurin välimuoto. Suurin osa seudun väestöstä siirtyi muualle. Lopullinen asuttaminen tapahtui lännestä, pääasiassa [[Kyrönjoki|Kyröjoen]] ja [[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] keskijuoksulle, jonne asettui [[satakunta]]laisperäistä väestöä.<ref name="Finlandia7" />
Rivi 56: Rivi 56:
Alavuden seutu kuului aluksi [[Ilmajoen seurakunta]]an. Vuonna 1674 Alavudesta muodostettiin Ilmajoen saarnahuonekunta. Alavudesta tuli 1701 kappeliseurakunta ja se sai oman papin. Alavus liitettiin vuonna 1798 kappeliseurakunnaksi vasta perustettuun Kuortaneen kirkkoherrakuntaan. Alavutelaiset olivat tyytymättömiä siihen, että kirkkoherra asui Kuortaneella, joten vuonna 1835 Alavudesta tuli emäseurakunta jonka kappeliseurakunnaksi Kuortane puolestaan liitettiin ja vuonna 1837 Kuortaneen kirkkoherra muutti Alavudelle. Koko pitäjän nimeksi tuli vielä tuolloin Kuortane. Kuortane ja Alavus erotettiin kumpikin omaksi emäseurakunnakseen 1859 ja Alavus sai takaisin vanhan nimensä. Käytännössä seurakuntien ero tapahtui kuitenkin vasta 1875. [[Töysä]] erosi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1896.<ref name="Finlandia7" /><ref name="Hiski">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=10&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimike = Alavus | Julkaisija = www.genealogia.fi | Viitattu 6.6.2017}}</ref>
Alavuden seutu kuului aluksi [[Ilmajoen seurakunta]]an. Vuonna 1674 Alavudesta muodostettiin Ilmajoen saarnahuonekunta. Alavudesta tuli 1701 kappeliseurakunta ja se sai oman papin. Alavus liitettiin vuonna 1798 kappeliseurakunnaksi vasta perustettuun Kuortaneen kirkkoherrakuntaan. Alavutelaiset olivat tyytymättömiä siihen, että kirkkoherra asui Kuortaneella, joten vuonna 1835 Alavudesta tuli emäseurakunta jonka kappeliseurakunnaksi Kuortane puolestaan liitettiin ja vuonna 1837 Kuortaneen kirkkoherra muutti Alavudelle. Koko pitäjän nimeksi tuli vielä tuolloin Kuortane. Kuortane ja Alavus erotettiin kumpikin omaksi emäseurakunnakseen 1859 ja Alavus sai takaisin vanhan nimensä. Käytännössä seurakuntien ero tapahtui kuitenkin vasta 1875. [[Töysä]] erosi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1896.<ref name="Finlandia7" /><ref name="Hiski">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=10&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimike = Alavus | Julkaisija = www.genealogia.fi | Viitattu 6.6.2017}}</ref>


Ensimmäinen kirkko rakennettiin Alavudelle todennäköisesti 1677, toinen kenties 1740-luvulla. Vuosina 1823–1825 rakennettu, [[Carl Ludvig Engel|Carl Ludvig Engelin]] suunnittelema kirkko tuhoutui tulipalossa 1912. Vain [[Carl Bass]]in suunnittelema [[kellotapuli]] säilyi. Kaupungin nykyinen [[Kauno Kallio]]n piirtämä rapattu tiilikirkko valmistui 1914.<ref name="Finlandia7" />
Ensimmäinen kirkko rakennettiin Alavudelle todennäköisesti 1677, toinen kenties 1740-luvulla. Vuosina 1823–1825 rakennettu, [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema kirkko tuhoutui tulipalossa 1912. Vain [[Carl Bass]]in suunnittelema [[kellotapuli]] säilyi. Kaupungin nykyinen [[Kauno Kallio]]n piirtämä rapattu tiilikirkko valmistui 1914.<ref name="Finlandia7" />


=== Alavuden taistelu ===
=== Alavuden taistelu ===
Rivi 63: Rivi 63:
[[Tiedosto:Alavus.vaakuna.svg|pienoiskuva|Alavuden vaakuna (1952–2012).]]
[[Tiedosto:Alavus.vaakuna.svg|pienoiskuva|Alavuden vaakuna (1952–2012).]]


[[Suomen suuriruhtinaskunta|Autonomian]] aika oli Alavudella ripeän kehityksen kautta. Uutta [[pelto]]a raivattiin ja väkiluku moninkertaistui. 1900-luvun alussa ylitettiin jo kymmenentuhannen asukkaan raja. <ref name="Finlandia7" />
[[Suomen suuriruhtinaskunta|Autonomian]] aika oli Alavudella ripeän kehityksen kautta. Uutta [[pelto]]a raivattiin ja väkiluku moninkertaistui. 1900-luvun alussa ylitettiin jo kymmenentuhannen asukkaan raja.<ref name="Finlandia7" />


=== Rautatien rakentuminen ===
=== Rautatien rakentuminen ===
Rivi 71: Rivi 71:


== Maantiede ==
== Maantiede ==
[[File:Töysänjoki in Alavus.jpg|thumb|250px|[[Töysänjoki|Töysänjokea]] Alavudella.]]
[[Tiedosto:Töysänjoki in Alavus.jpg|pienoiskuva|250px|[[Töysänjoki|Töysänjokea]] Alavudella.]]
[[File:Alavus kartta.png|thumb|250px|[[Alavuden keskustaajama]]n kartta [[OpenStreetMap]]issä 7/2013.]]
[[Tiedosto:Alavus kartta.png|pienoiskuva|250px|[[Alavuden keskustaajama]]n kartta [[OpenStreetMap]]issä 7/2013.]]
Alavuden kaupunki sijaitsee [[Pohjanmaa]]n ja [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] [[vedenjakaja]]n [[Suomenselkä|Suomenselän]] tuntumassa kaakkoisella Etelä-Pohjanmaalla. Se jakaantuu kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan, itäiseen ja läntiseen, jotka ovat hyvin erilaisia. Läntinen puolisko on tasaista, aavistuksen verran luoteeseen kallistuvaa, pienten [[järvi]]en ja [[Suo|soiden]] luonnehtimaa. Se on juuri sellaista, miksi Suomenselän suomaa tavallisesti kuvaillaan. Itäosa muistuttaa enemmän [[Häme|hämäläistä]] maisemaa.<ref name="Finlandia7" />
Alavuden kaupunki sijaitsee [[Pohjanmaa]]n ja [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] [[vedenjakaja]]n [[Suomenselkä|Suomenselän]] tuntumassa kaakkoisella Etelä-Pohjanmaalla. Se jakaantuu kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan, itäiseen ja läntiseen, jotka ovat hyvin erilaisia. Läntinen puolisko on tasaista, aavistuksen verran luoteeseen kallistuvaa, pienten [[järvi]]en ja [[Suo|soiden]] luonnehtimaa. Se on juuri sellaista, miksi Suomenselän suomaa tavallisesti kuvaillaan. Itäosa muistuttaa enemmän [[Häme|hämäläistä]] maisemaa.<ref name="Finlandia7" />


=== Maisema ===
=== Maisema ===
Maisemallinen raja läntisen suomaan ja itäisen [[mäki]]maan välillä noudattaa suurin piirtein [[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] ja sen suurimman sivuhaaran [[Nurmonjoki|Nurmonjoen]] välistä vedenjakajaa. Alavuden länsiosan maisemat ovat vaihtelevat. Suomenselän lakialueita luonnehtivat osittain puuttomat [[aapasuo]]t, mutta alemmilla mailla on myös juovikkaita [[keidassuo|kermikeitaita]].
Maisemallinen raja läntisen suomaan ja itäisen [[mäki]]maan välillä noudattaa suurin piirtein [[Lapuanjoki|Lapuanjoen]] ja sen suurimman sivuhaaran [[Nurmonjoki|Nurmonjoen]] välistä vedenjakajaa. Alavuden länsiosan maisemat ovat vaihtelevat. Suomenselän lakialueita luonnehtivat osittain puuttomat [[aapasuo]]t, mutta alemmilla mailla on myös juovikkaita [[keidassuo|kermikeitaita]].


=== Vesistö ===
=== Vesistö ===
Rivi 82: Rivi 82:


=== Luonto ===
=== Luonto ===
Järvien ja soiden väliin jäävät metsät ovat yleensä [[puolukka]]tyypin [[Kangasmetsä|kankaita]], joiden pinnassa [[Jäkälät|jäkälikkö]] usein paljastaa peruskallion läheisyyden. [[Jääkausi|Jääkauden]] tasaiseksi silottamia avokallioita on varsin paljon. Muutamilla ympäristöstään hiukan korkeammalle kohoavilla moreeniselänteillä maaperä on hedelmällisempää. [[Metsä]]t vaihtuvat niillä [[metsäkuusi|kuusikkoisemmiksi]] [[Mustikkatyyppi|mustikkatyypin]] kankaiksi.<ref name="Finlandia7" /><br>
Järvien ja soiden väliin jäävät metsät ovat yleensä [[puolukka]]tyypin [[Kangasmetsä|kankaita]], joiden pinnassa [[Jäkälät|jäkälikkö]] usein paljastaa peruskallion läheisyyden. [[Jääkausi|Jääkauden]] tasaiseksi silottamia avokallioita on varsin paljon. Muutamilla ympäristöstään hiukan korkeammalle kohoavilla moreeniselänteillä maaperä on hedelmällisempää. [[Metsä]]t vaihtuvat niillä [[metsäkuusi|kuusikkoisemmiksi]] [[Mustikkatyyppi|mustikkatyypin]] kankaiksi.<ref name="Finlandia7" />


Läntisen Alavuden selänteiden suhteelliset korkeudet jäävät tavallisesti alle kymmenen metrin. Itäisellä mäkimaalla 20–30 metrin korkeuserot ovat tavallisia. Kalliopaljastumia on runsaasti. Kallioiden väliin on usein patoutunut pieni [[lampi]]. [[Laakso]]t ovat pienehköjä, joten luonto ei ole tarjonnut kovin hyviä edellytyksiä [[Maanviljely|maanviljelykselle]]. [[Metsätalous|Metsätalouden]] merkitys onkin itäisellä Alavudella huomattava. Alueen halki pohjois–eteläsuunnassa kulkeva Lapuanjoen latvahaaran laakso poikkeaa kuitenkin jyrkästi ympäristöstään. Leveän laakson pohjalla kiemurtelee pieni Pahajoki. [[Näsijärvi|Näsijärven]] muinaisen [[meri]]yhteyden pohjalle kerrostui aikanaan runsaasti hienojakoisia aineksia. Ne ovat nykyisin erinomainen perusta maanviljelykselle. Lapuanjoen kuuluisa [[lakeus]] alkaa täältä, joskin vielä vaatimattomana.<ref name="Finlandia7" />
Läntisen Alavuden selänteiden suhteelliset korkeudet jäävät tavallisesti alle kymmenen metrin. Itäisellä mäkimaalla 20–30 metrin korkeuserot ovat tavallisia. Kalliopaljastumia on runsaasti. Kallioiden väliin on usein patoutunut pieni [[lampi]]. [[Laakso]]t ovat pienehköjä, joten luonto ei ole tarjonnut kovin hyviä edellytyksiä [[maanviljely]]kselle. [[Metsätalous|Metsätalouden]] merkitys onkin itäisellä Alavudella huomattava. Alueen halki pohjois–eteläsuunnassa kulkeva Lapuanjoen latvahaaran laakso poikkeaa kuitenkin jyrkästi ympäristöstään. Leveän laakson pohjalla kiemurtelee pieni Pahajoki. [[Näsijärvi|Näsijärven]] muinaisen [[meri]]yhteyden pohjalle kerrostui aikanaan runsaasti hienojakoisia aineksia. Ne ovat nykyisin erinomainen perusta maanviljelykselle. Lapuanjoen kuuluisa [[lakeus]] alkaa täältä, joskin vielä vaatimattomana.<ref name="Finlandia7" />


Itäisen Alavuden luonnosta erottuu mäkimaan sekä [[harju]]- että laaksoseudun lisäksi kolmaskin alue. Se ei ehkä ole luonnonmaisemallisesti erityisen merkittävä, mutta elinkeinoelämän kannalta se on tärkeä. Koillisesta nimittäin suuntautuu kohti Lapuanjokea [[Kätkänjoki|Kätkänjoen]] laakso. Joki leviää [[Ranta-Töysän järvi|Ranta-Töysän järveksi]] hiukan ennen laskemistaan Lapuanjokeen asemanseudun pohjoispuolella. Kätkänjoen viljelyaukeat eivät vedä vertoja Lapuanjoen laaksolle. Metsät ovat sille tyypillisempiä muun itäisen Alavuden tapaan. Toiminnallinen yhteys ympäristöön on vahva. Itäisen Alavuden metsävarat on edullisinta kuljettaa laaksojen suuntaisesti Ranta-Töysään. Ja kun asemanseutukin on lähellä, ovat edellytykset puunjalostukselle hyvät.<ref name="Finlandia7" />
Itäisen Alavuden luonnosta erottuu mäkimaan sekä [[harju]]- että laaksoseudun lisäksi kolmaskin alue. Se ei ehkä ole luonnonmaisemallisesti erityisen merkittävä, mutta elinkeinoelämän kannalta se on tärkeä. Koillisesta nimittäin suuntautuu kohti Lapuanjokea [[Kätkänjoki|Kätkänjoen]] laakso. Joki leviää [[Ranta-Töysän järvi|Ranta-Töysän järveksi]] hiukan ennen laskemistaan Lapuanjokeen asemanseudun pohjoispuolella. Kätkänjoen viljelyaukeat eivät vedä vertoja Lapuanjoen laaksolle. Metsät ovat sille tyypillisempiä muun itäisen Alavuden tapaan. Toiminnallinen yhteys ympäristöön on vahva. Itäisen Alavuden metsävarat on edullisinta kuljettaa laaksojen suuntaisesti Ranta-Töysään. Ja kun asemanseutukin on lähellä, ovat edellytykset puunjalostukselle hyvät.<ref name="Finlandia7" />


=== Kylät ===
=== Kylät ===
Kuntaliitosta edeltäneen Alavuden alueella on 5 [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1967):<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä =| Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu =33 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =WSOY }}</ref>
Kuntaliitosta edeltäneen Alavuden alueella on 5 [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1967):<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä =| Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu =33 | Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =WSOY }}</ref>
* Alavus
* Alavus
* Rantatöysä
* Rantatöysä
Rivi 96: Rivi 96:
* Sydänmaa
* Sydänmaa


Alavuden osaksi liitetyssä Töysässä on 2 [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1967):<ref name="suomenmaa7">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja | Vuosi =1978 | Luku = | Sivu =317 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-06467-X }}</ref>
Alavuden osaksi liitetyssä Töysässä on 2 [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1967):<ref name="suomenmaa7">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja | Vuosi =1978 | Luku = | Sivu =317 | Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-06467-X }}</ref>
* Ranta-Töysä
* Ranta-Töysä
* Töysä
* Töysä
Rivi 103: Rivi 103:


=== Taajamat ===
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Alavudella oli 11 713 asukasta, joista 6 918 asui [[Taajama|taajamissa]], 4 712 haja-asutusalueilla ja 83 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Alavuden taajama-aste on 59,5 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Alavuden taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>
Vuoden 2017 lopussa Alavudella oli 11&nbsp;713 asukasta, joista 6&nbsp;918 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 4&nbsp;712 haja-asutusalueilla ja 83:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alavuden taajama-aste on 59,5&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Alavuden taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>


{| class="wikitable sortable"
{| class="wikitable sortable"
Rivi 124: Rivi 124:


{{Pylväsdiagrammi
{{Pylväsdiagrammi
|title = Alavuden väestönkehitys 1980–2020
|title = Alavuden väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|width = 600px
|barwidth= 500px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|right1 = Asukkaita
|bars =
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|473||13 580}}
{{bar pixel|1980|#0099FF|473||13 580}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|480||13 781}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|480||13 781}}
Rivi 140: Rivi 140:
{{bar pixel|2016|#0099FF|415||11 907}}
{{bar pixel|2016|#0099FF|415||11 907}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|400||11 452}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|400||11 452}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190306095508/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/ | arkistoitu =6.3.2019 }}</ref>
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190306095508/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/ | arkistoitu =6.3.2019 }}</ref>
}}
}}


=== Uskonto ===
=== Uskonto ===
[[File:Alavuden kirkko5.jpg|thumb|250px|Alavuden kirkko.]]
[[Tiedosto:Alavuden kirkko5.jpg|pienoiskuva|250px|Alavuden kirkko.]]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alavudella on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alavudella on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Alavuden seurakunta]]
* [[Alavuden seurakunta]]
Rivi 155: Rivi 155:


== Talous ==
== Talous ==
Alavuden työttömyysprosentti on 8,1&nbsp;% ja työllisyysaste 71,0&nbsp;%. Alkutuotannon osuus elinkeinoelämästä on 18,5&nbsp;%, jalostuksen 28,5&nbsp;% ja palveluiden 49,2&nbsp;%. Kunnassa on lähes 600 yritystä.
Alavuden työttömyysprosentti on 8,1&nbsp;% ja työllisyysaste 71,0&nbsp;%. Alkutuotannon osuus elinkeinoelämästä on 18,5&nbsp;%, jalostuksen 28,5&nbsp;% ja palveluiden 49,2&nbsp;%. Kunnassa on lähes 600 yritystä.


Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Veljekset Keskinen Oy, Alavuden Seudun Osuuspankki ja Nahkapaikka Oy Toivonen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Alavus | Nimeke = Alueen Alavus yhteisöverotiedot | | Julkaisu = Yle | Viitattu = 6.2.2018 }}</ref>
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Veljekset Keskinen Oy, Alavuden Seudun Osuuspankki ja Nahkapaikka Oy Toivonen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Alavus | Nimeke = Alueen Alavus yhteisöverotiedot | Julkaisu = Yle | Viitattu = 6.2.2018 }}</ref>


=== Nähtävyydet ===
=== Nähtävyydet ===
[[File:Veljekset Keskinen ruokapuoti 20170613.jpg|thumb|250px|[[Tuurin kyläkauppa]].]]
[[Tiedosto:Veljekset Keskinen ruokapuoti 20170613.jpg|pienoiskuva|250px|[[Tuurin kyläkauppa]].]]
* Taidekeskus Harri
* Taidekeskus Harri
* [[Alavuden kirkko]] ja kellotapuli
* [[Alavuden kirkko]] ja kellotapuli
Rivi 169: Rivi 169:
* Raija Immonen-Oravan lasimaalaukset
* Raija Immonen-Oravan lasimaalaukset
* Galleria Lasiatelje Myllynkivi
* Galleria Lasiatelje Myllynkivi
* Entisen Kahran Kestikievarin lutti [[kantatie 66]]:n varrella
* Entisen Kahran Kestikievarin lutti [[kantatie 66|kantatie 66:n]] varrella
* Uittomiesten muistomerkki
* Uittomiesten muistomerkki
* Kyläkauppa [[Veljekset Keskinen]]
* Kyläkauppa [[Veljekset Keskinen]]


== Liikenne ==
== Liikenne ==
[[File:Level crossing in Tuuri.jpg|thumb|250px|Valtatien 18 ja Haapamäen–Seinäjoen-radan [[tasoristeys]] Tuurissa.]]
[[Tiedosto:Level crossing in Tuuri.jpg|pienoiskuva|250px|Valtatien 18 ja Haapamäen–Seinäjoen-radan [[tasoristeys]] Tuurissa.]]
Alavus sijaitsee [[Valtatie 18|valtatien 18]] ja [[Kantatie 66|kantatien 66]] risteyskohdassa. Alavuden halki kulkee myös [[Haapamäki–Seinäjoki-rata]], jolla kulkee jonkin verran matkustaja- ja tavaraliikennettä. Rata kuitenkin sivuaa Alavuden keskustan, ja [[Alavuden rautatieasema]] sijaitsee noin neljän kilometrin päässä keskustasta pohjoiseen. Toinen rautatieasema sijaitsee [[Tuurin rautatieasema|Tuurissa]].
Alavus sijaitsee [[Valtatie 18|valtatien 18]] ja [[Kantatie 66|kantatien 66]] risteyskohdassa. Alavuden halki kulkee myös [[Haapamäki–Seinäjoki-rata]], jolla kulkee jonkin verran matkustaja- ja tavaraliikennettä. Rata kuitenkin sivuaa Alavuden keskustan, ja [[Alavuden rautatieasema]] sijaitsee noin neljän kilometrin päässä keskustasta pohjoiseen. Toinen rautatieasema sijaitsee [[Tuurin rautatieasema|Tuurissa]].


Rivi 192: Rivi 192:
[[SC Alavus]] on vuonna 1996 perustettu salibandyseura. Tällä hetkellä seuran väreissä on pelaajia viiden kunnan alueelta. Seuraan kuuluu miesten joukkue V-divisioonassa, naisten joukkue II-divisioonassa ja lisäksi C2-poikien joukkue.
[[SC Alavus]] on vuonna 1996 perustettu salibandyseura. Tällä hetkellä seuran väreissä on pelaajia viiden kunnan alueelta. Seuraan kuuluu miesten joukkue V-divisioonassa, naisten joukkue II-divisioonassa ja lisäksi C2-poikien joukkue.


Alavuden Sydänmaan Nuorisoseuralla on edustusjoukkue salibandyn miesten IV-divisioonassa.
Alavuden Sydänmaan Nuorisoseuralla on edustusjoukkue salibandyn miesten IV-divisioonassa.


Alavudella on myös hyvät mahdollisuudet uintiin, yleisurheiluun ja eri sisäliikuntamuotoihin Alavuden Kirkkokankaalla sijaitsevan Kunto-Lutran ja Urheilukeskuksen ansiosta. Urheilukeskuksessa sijaitsevat yleisurheilukenttä ja jäähalli. Seuratoimintaa Alavudella pitää yllä [[Alavuden Urheilijat]], jonka lajeihin kuuluvat paini, uinti, yleisurheilu, painonnosto, voimistelu ja hiihto.
Alavudella on myös hyvät mahdollisuudet uintiin, yleisurheiluun ja eri sisäliikuntamuotoihin Alavuden Kirkkokankaalla sijaitsevan Kunto-Lutran ja Urheilukeskuksen ansiosta. Urheilukeskuksessa sijaitsevat yleisurheilukenttä ja jäähalli. Seuratoimintaa Alavudella pitää yllä [[Alavuden Urheilijat]], jonka lajeihin kuuluvat paini, uinti, yleisurheilu, painonnosto, voimistelu ja hiihto.
Rivi 226: Rivi 226:
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
| <small>Ääniä</small> || ALIGN="right" | <small>%</small>
|-
|-
| [[Kuntavaalit 2008|2008]]
| [[Kuntavaalit 2008|2008]]
| 2&nbsp;403
| 2&nbsp;403
Rivi 244: Rivi 244:
|
|
|
|
|-
|-
| [[Kuntavaalit 2012|2012]]
| [[Kuntavaalit 2012|2012]]
| 2&nbsp;715
| 2&nbsp;715
Rivi 262: Rivi 262:
|
|
|
|
|-
|-
| [[Kuntavaalit 2017|2017]]
| [[Kuntavaalit 2017|2017]]
| 2&nbsp;350
| 2&nbsp;350
Rivi 328: Rivi 328:
* [http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=10&TYPE=HTML&LANG=FI Tietoja Alavuden seurakunnasta ja historiasta] {{Wayback|1=http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=10&TYPE=HTML&LANG=FI |päiväys=20071015155655 }}
* [http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=10&TYPE=HTML&LANG=FI Tietoja Alavuden seurakunnasta ja historiasta] {{Wayback|1=http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=10&TYPE=HTML&LANG=FI |päiväys=20071015155655 }}
* [http://www.alavus-seura.fi/ Alavus-seuran kotisivu]
* [http://www.alavus-seura.fi/ Alavus-seuran kotisivu]



{{Etelä-Pohjanmaa}}
{{Etelä-Pohjanmaa}}
{{Metatieto}}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Alavus|*]]
[[Luokka:Alavus|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Versio 29. toukokuuta 2021 kello 21.41

Alavus
Alavo

vaakuna

sijainti

Alavuden kaupungintalo kesällä 2014.
Alavuden kaupungintalo kesällä 2014.
Sijainti 62°35′10″N, 023°37′10″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero 010
Hallinnollinen keskus Alavuden keskustaajama
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1974
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Töysä (2013)
Kokonaispinta-ala 1 151,50 km²
102:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 087,24 km²
– sisävesi 64,26 km²
Väkiluku 10 933
90:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 10,06 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,7 %
– 15–64-v. 54,6 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 9,60 %
48:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 11,1 % (2015)
Kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • Vihr.
17
6
5
4
2
1
www.alavus.fi

Alavus (ruots. Alavo) on kaupunki Etelä-Pohjanmaalla Lapuanjoen yläjuoksulla. Kaupungissa asuu 10 933 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 1 151,50 km2, josta 64,26 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,06 asukasta/km2. Järviä on 60 kappaletta ja rantaviivaa yhteensä 324 kilometriä. Seinäjoelle on matkaa Alavuden keskustasta vajaa 60 kilometriä ja Tuurin kauppakylään noin seitsemän kilometriä. Alavuden naapurikunnat ovat Alajärvi koillisessa, Kuortane pohjoisessa, Seinäjoki lännessä, Virrat etelässä ja Ähtäri idässä. Entisiä naapurikuntia ovat Seinäjokeen liitetyt Nurmo ja Peräseinäjoki.

Historia

Asutuksen synty

Ihminen saapui Alavuden seudulle heti mannerjään peräydyttyä. Vanhimmat seudulta löytyneet kivikauden aikaiset löydöt sijoittuvat Suomusjärven kulttuurin aikaan, n. 8000–5000 eaa. Kiviaseet, nuotion pohjat, kodan jäännökset ja palaneet luut kertovat paljon kivikautisen väestön elämästä.[7] Rantaviivan siirtyessä lännemmäksi myös asutus Alavuden alueella väheni huomattavasti, eikä siitä ole löydetty merkkejä kivikauden lopulla. Rautakautiset esineet osoittavat edullisen liikesijainnin ja hyvien kala-apajien houkutelleen paikalle väkeä jatkuvasti, vaikka suora vesitie olikin jo katkennut maankohoamisen vuoksi.[7]

Asutus pysyi liikkuvana pyyntikulttuurina aina 1500-luvulle. Hämäläiset käyttivät seutua reittinä erämaihinsa ja Pohjanlahdelle. Savolaista kaskenpolttajaväestöä alkoi 1500-luvun lopulla asettua seudulle. Lapuanjoen laakson yläosaa kutsuttiinkin 1600-luvulla Lapuan Savoksi. Savolaisten kulttuuri oli jonkinlainen pysyvän maatalouden ja liikkuvan pyyntikulttuurin välimuoto. Suurin osa seudun väestöstä siirtyi muualle. Lopullinen asuttaminen tapahtui lännestä, pääasiassa Kyröjoen ja Lapuanjoen keskijuoksulle, jonne asettui satakuntalaisperäistä väestöä.[7]

Uudenkaarlepyyn kaupungin perustaminen Lapuanjoen suulle oli tärkeä tapahtuma Alavuden historiassa. Vuonna 1617 määrättiin Näsijärven pohjoispäässä sijaitseva Ruovesi Uudenkaarlepyyn kauppapiirin. Kuljetukset tapahtuivat Suomenselän yli pitkin Näsijärven muinaisen laskujoen vartta. Tämän vaiheen alkaessa Alavuden seutu oli vielä niin harvaan asuttu, että siellä oli veroluetteloiden mukaan vain kuusi taloa.[7]

Liikennettä välitti aluksi vain Hämeestä Pohjanmaalle johtanut ratsupolku, joten kaupankäynti jäi varsin vaatimattomaksi. Alavuden kehitys olikin hidasta koko 1600-luvun ajan. Tilanne muutti kuitenkin 1600-luvun lopulla, kun Ruovedeltä Uuteenkaarlepyyhyn rakennettiin maantie. Talojen lukumäärä oli noussut sadassa vuodessa ainoastaan kahteenkymmeneen. Taloja oli 1700-luvun lopussa jo yli sata ja asukasluku nousi lähelle kahta tuhatta.[7]

Seurakunnan synty

Alavuden seutu kuului aluksi Ilmajoen seurakuntaan. Vuonna 1674 Alavudesta muodostettiin Ilmajoen saarnahuonekunta. Alavudesta tuli 1701 kappeliseurakunta ja se sai oman papin. Alavus liitettiin vuonna 1798 kappeliseurakunnaksi vasta perustettuun Kuortaneen kirkkoherrakuntaan. Alavutelaiset olivat tyytymättömiä siihen, että kirkkoherra asui Kuortaneella, joten vuonna 1835 Alavudesta tuli emäseurakunta jonka kappeliseurakunnaksi Kuortane puolestaan liitettiin ja vuonna 1837 Kuortaneen kirkkoherra muutti Alavudelle. Koko pitäjän nimeksi tuli vielä tuolloin Kuortane. Kuortane ja Alavus erotettiin kumpikin omaksi emäseurakunnakseen 1859 ja Alavus sai takaisin vanhan nimensä. Käytännössä seurakuntien ero tapahtui kuitenkin vasta 1875. Töysä erosi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1896.[7][8]

Ensimmäinen kirkko rakennettiin Alavudelle todennäköisesti 1677, toinen kenties 1740-luvulla. Vuosina 1823–1825 rakennettu, Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko tuhoutui tulipalossa 1912. Vain Carl Bassin suunnittelema kellotapuli säilyi. Kaupungin nykyinen Kauno Kallion piirtämä rapattu tiilikirkko valmistui 1914.[7]

Alavuden taistelu

Suomen sodassa Alavudella käytiin tärkeä taistelu, joka tunnetaan nykyisin Alavuden taisteluna. Suomen kenttäarmeija oli saanut perääntymisvaiheen aikana 14. heinäkuuta 1808 voiton Lapualla, mutta venäläiset uhkasivat tehdä sen tyhjäksi valloittamalla Alavuden tärkeän tienristeyksen. Carl Johan Adlercreutz päätti tällöin vallata Alavuden takaisin ja hyökkäsi 17. elokuuta noin 4 000 miehen voimin lähes puolta pienemmän venäläisjoukon kimppuun. Suomalaiset ryhmittyivät hyökkäykseen Alavuden kirkon vaiheille ja etenivät hyökkäykseen Alavudenjärven länsirantaa etelään. Röyskön tilan mailla Adlercreutz itse johti hyökkäystä venäläisten vasenta sivustaa vasten. Alipäällikköinään hänellä olivat muun muassa Vänrikki Stoolin tarinoista tutut Karl Leonhard Lode ja Johan Reinhold von Törne. Kun nykyisen Harrin kesäteatterin tienoilla sijainnut Härkönen oli vallattu rynnäköllä, venäläisiä ajettiin takaa puolitoista peninkulmaa pitkin Kuortaneen-Ruoveden harjua. Alavuden voittoa Suomen armeija ei kuitenkaan osannut käyttää hyväkseen.[7]

Alavuden vaakuna (1952–2012).

Autonomian aika oli Alavudella ripeän kehityksen kautta. Uutta peltoa raivattiin ja väkiluku moninkertaistui. 1900-luvun alussa ylitettiin jo kymmenentuhannen asukkaan raja.[7]

Rautatien rakentuminen

Alavuden liikennesijainti oli parantunut entisestään Haapamäen–Seinäjoen rautatien avautuessa 1883. Rata linjattiin kuitenkin noin 3 kilometriä kirkonkylän pohjoispuolelta. Keskus jakautui kahtia, asemanseuduksi ja kirkonseuduksi. Maantieyhteyden merkityksen vähentyessä kehityksen painopiste siirtyi ainakin osittain asemanseudulle. Tämä kaksijakoisuus on ilmeisesti jossain määrin heikentänyt kaupunkimaisemman asutuksen kasvua. Toinen kasvua jarruttanut tekijä oli tiheään asutun kaupallisen vaikutusalueen puuttuminen. Naapurikunnat ovat Suomenselän tapaan pieniä ja kuntien väliset etäisyydet ovat pitkät. Alavuden liikennesijainti heikkeni 1971, jolloin Pohjanmaan rataa oikaistiin Alavuden ohi Tampereelta suoraan Seinäjoelle. Alavus oli kauppalana 1974–1976 ja kaupunginoikeudet se sai 1. tammikuuta 1977.[7]

Vuoden 2013 alussa Töysän kunta yhdistyi Alavuden kaupunkiin kuntaliitoksen myötä.[9] Alavuden uudeksi vaakunaksi otettiin silloinen Töysän vaakuna.[10]

Maantiede

Töysänjokea Alavudella.
Alavuden keskustaajaman kartta OpenStreetMapissä 7/2013.

Alavuden kaupunki sijaitsee Pohjanmaan ja Järvi-Suomen vedenjakajan Suomenselän tuntumassa kaakkoisella Etelä-Pohjanmaalla. Se jakaantuu kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan, itäiseen ja läntiseen, jotka ovat hyvin erilaisia. Läntinen puolisko on tasaista, aavistuksen verran luoteeseen kallistuvaa, pienten järvien ja soiden luonnehtimaa. Se on juuri sellaista, miksi Suomenselän suomaa tavallisesti kuvaillaan. Itäosa muistuttaa enemmän hämäläistä maisemaa.[7]

Maisema

Maisemallinen raja läntisen suomaan ja itäisen mäkimaan välillä noudattaa suurin piirtein Lapuanjoen ja sen suurimman sivuhaaran Nurmonjoen välistä vedenjakajaa. Alavuden länsiosan maisemat ovat vaihtelevat. Suomenselän lakialueita luonnehtivat osittain puuttomat aapasuot, mutta alemmilla mailla on myös juovikkaita kermikeitaita.

Vesistö

Lapuanjoki alkaa Kukkolammesta Virroilta ja laskee savirantaiseen Rimpijärveen sekä edelleen kauniiseen kallio- ja hiekkarantaiseen Sapsalampeen. Täältä joki jatkuu Pahajoki-nimisenä ja virtaa mm. Alavudenjärven läpi kohti Kuortaneenjärveä. Alavuden länsiosan vedet keräävä Nurmonjoki alkaa Vehkajokena Vehkajärvistä aivan Suomenselän laelta. Allasjärvien kautta virrattuaan joki jatkuu allasjokena, kunnes se muuttuu hieman leveämmäksi Ahvenjoeksi Myllyjoen yhdyttyä siihen. Ahvenjoki virtaa aluksi Jääskänjärven läpi ja jatkuu edelleen Seinäjoen rajalle, jossa se levenee Lehmijoen haarassa Nurmonjoeksi. Nurmojoki saa vielä Kuorasluoman kautta Kuorasjärven vedet Alavuden puolelta. Nurmonjoki purkautuu Lapuanjoen pääuomaan Lapuan kaupungin keskustassa. Kaksi kilometriä leveä ja kymmenen kilometriä pitkä Kuorasjärvi on Alavuden suurin järvi. Yhdessä Jääskänjärven kanssa se poikkeaa rannoiltaan Suomenselälle tyypillisistä suolammista. Järvien kiviset ja hiekkaiset moreeniselännerannat ovat niin jyrkkiä, ettei vesialue pääse laajalti ruohottumaan. Näistä rannoista onkin tullut yksi läheisen Seinäjoen kaupungin tärkeimmistä virkistysalueista.[7]

Luonto

Järvien ja soiden väliin jäävät metsät ovat yleensä puolukkatyypin kankaita, joiden pinnassa jäkälikkö usein paljastaa peruskallion läheisyyden. Jääkauden tasaiseksi silottamia avokallioita on varsin paljon. Muutamilla ympäristöstään hiukan korkeammalle kohoavilla moreeniselänteillä maaperä on hedelmällisempää. Metsät vaihtuvat niillä kuusikkoisemmiksi mustikkatyypin kankaiksi.[7]

Läntisen Alavuden selänteiden suhteelliset korkeudet jäävät tavallisesti alle kymmenen metrin. Itäisellä mäkimaalla 20–30 metrin korkeuserot ovat tavallisia. Kalliopaljastumia on runsaasti. Kallioiden väliin on usein patoutunut pieni lampi. Laaksot ovat pienehköjä, joten luonto ei ole tarjonnut kovin hyviä edellytyksiä maanviljelykselle. Metsätalouden merkitys onkin itäisellä Alavudella huomattava. Alueen halki pohjois–eteläsuunnassa kulkeva Lapuanjoen latvahaaran laakso poikkeaa kuitenkin jyrkästi ympäristöstään. Leveän laakson pohjalla kiemurtelee pieni Pahajoki. Näsijärven muinaisen meriyhteyden pohjalle kerrostui aikanaan runsaasti hienojakoisia aineksia. Ne ovat nykyisin erinomainen perusta maanviljelykselle. Lapuanjoen kuuluisa lakeus alkaa täältä, joskin vielä vaatimattomana.[7]

Itäisen Alavuden luonnosta erottuu mäkimaan sekä harju- että laaksoseudun lisäksi kolmaskin alue. Se ei ehkä ole luonnonmaisemallisesti erityisen merkittävä, mutta elinkeinoelämän kannalta se on tärkeä. Koillisesta nimittäin suuntautuu kohti Lapuanjokea Kätkänjoen laakso. Joki leviää Ranta-Töysän järveksi hiukan ennen laskemistaan Lapuanjokeen asemanseudun pohjoispuolella. Kätkänjoen viljelyaukeat eivät vedä vertoja Lapuanjoen laaksolle. Metsät ovat sille tyypillisempiä muun itäisen Alavuden tapaan. Toiminnallinen yhteys ympäristöön on vahva. Itäisen Alavuden metsävarat on edullisinta kuljettaa laaksojen suuntaisesti Ranta-Töysään. Ja kun asemanseutukin on lähellä, ovat edellytykset puunjalostukselle hyvät.[7]

Kylät

Kuntaliitosta edeltäneen Alavuden alueella on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]

  • Alavus
  • Rantatöysä
  • Sapsalampi
  • Sulkava
  • Sydänmaa

Alavuden osaksi liitetyssä Töysässä on 2 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[12]

  • Ranta-Töysä
  • Töysä

Muita kulmakuntia Alavuden ja siihen liitetyn Töysän alueella ovat Hakojärvi, Housunkylä, Jokivarsi, Kattelus, Kaukola-Vehkajoki, Kontiainen, Kätkänjoki, Länsipuoli, Niinimaa, Pollari, Salonkylä, Seinäjärvi, Taipaleenkylä, Timanttimaa, Tohni, Tuuri, Vetämäjärvi ja Ylipää.lähde?

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Alavudella oli 11 713 asukasta, joista 6 918 asui taajamissa, 4 712 haja-asutusalueilla ja 83:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alavuden taajama-aste on 59,5 %.[13] Alavuden taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Alavuden keskustaajama 3 973
2 Alavuden asemanseutu 1 272
3 Töysän kirkonkylä 890
4 Tuuri 783

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Alavuden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 13 580
1985
  
 13 781
1990
  
 13 785
1995
  
 13 472
2000
  
 13 135
2005
  
 12 868
2010
  
 12 439
2016
  
 11 907
2020
  
 11 452
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Uskonto

Alavuden kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alavudella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Alavuden kaupungin nykyisellä alueella.[16]

Kunnassa toimii myös helluntaiherätykseen kuuluva Alavuden helluntaiseurakunta[17], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Alavuden vapaaseurakunta[18], Suomen baptistilähetykseen kuuluva Alavuden baptistilähetys[19] sekä Jehovan todistajien seurakunta.[20] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alavuden alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

Talous

Alavuden työttömyysprosentti on 8,1 % ja työllisyysaste 71,0 %. Alkutuotannon osuus elinkeinoelämästä on 18,5 %, jalostuksen 28,5 % ja palveluiden 49,2 %. Kunnassa on lähes 600 yritystä.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Veljekset Keskinen Oy, Alavuden Seudun Osuuspankki ja Nahkapaikka Oy Toivonen.[22]

Nähtävyydet

Tuurin kyläkauppa.
  • Taidekeskus Harri
  • Alavuden kirkko ja kellotapuli
  • Muistojen Kappeli
  • Sotavanhuksen Museo
  • Pankkimuseo
  • Pentti Valkealahden kotimuseo
  • Raija Immonen-Oravan lasimaalaukset
  • Galleria Lasiatelje Myllynkivi
  • Entisen Kahran Kestikievarin lutti kantatie 66:n varrella
  • Uittomiesten muistomerkki
  • Kyläkauppa Veljekset Keskinen

Liikenne

Valtatien 18 ja Haapamäen–Seinäjoen-radan tasoristeys Tuurissa.

Alavus sijaitsee valtatien 18 ja kantatien 66 risteyskohdassa. Alavuden halki kulkee myös Haapamäki–Seinäjoki-rata, jolla kulkee jonkin verran matkustaja- ja tavaraliikennettä. Rata kuitenkin sivuaa Alavuden keskustan, ja Alavuden rautatieasema sijaitsee noin neljän kilometrin päässä keskustasta pohjoiseen. Toinen rautatieasema sijaitsee Tuurissa.

Kulttuuri

Musiikki

Alavudella kansanmusiikkiperinne on ollut suosittua. Kesällä 2008 Alavudella järjestettiin kansanmusiikkitapahtuma Etelä-Pohjanmaan Spelit, joiden kävijämäärä kohosi 28 000 kävijään. Alavutelaista kansanperinnettä on maailmalle ollut viemässä muun muassa tanssi- ja musiikkiryhmä Lipparit. Alavudelta on tullut useita tunnettuja musiikin alan henkilöitä. Pauli Hanhiniemi lienee näistä tunnetuin, mutta myös pop-yhtye Movetronin kaksi jäsentä ovat alavutelaislähtöisiä. Myös Toivo Kuulan tiedetään syntyneen Alavudella.

Taide

Alavudella sijaitsee Taidekeskus Harri, jossa järjestetään muun muassa taidenäyttelyitä. Seudulla toimii myös vuonna 1946 perustettu kotiseutuyhdistys Alavus-seura.

Ruoka

Alavuden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla maitoperunat, keitetyt perunat ja sipulit maitoliemessä, lisukkeina ruisleipä ja suolasilakka.[23]

Urheilu

Alavuden Peli-Veikot, APV, pelasi aluksi jalkapalloa jääkiekon tullessa myöhemmin saman nimen alle. Naisten jääkiekkojoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla SM-sarjassa ja miehet taas jääkiekon II-divisioonassa. Nuorten joukkueet ovat viime vuosina saavuttaneet mitaleja eri ikäluokkien maakunnallisissa sarjoissa. Alavudelle rakennettiin vuonna 2008 jäähalli, jossa voidaan pelien lisäksi järjestää erilaisia tapahtumia.

SC Alavus on vuonna 1996 perustettu salibandyseura. Tällä hetkellä seuran väreissä on pelaajia viiden kunnan alueelta. Seuraan kuuluu miesten joukkue V-divisioonassa, naisten joukkue II-divisioonassa ja lisäksi C2-poikien joukkue.

Alavuden Sydänmaan Nuorisoseuralla on edustusjoukkue salibandyn miesten IV-divisioonassa.

Alavudella on myös hyvät mahdollisuudet uintiin, yleisurheiluun ja eri sisäliikuntamuotoihin Alavuden Kirkkokankaalla sijaitsevan Kunto-Lutran ja Urheilukeskuksen ansiosta. Urheilukeskuksessa sijaitsevat yleisurheilukenttä ja jäähalli. Seuratoimintaa Alavudella pitää yllä Alavuden Urheilijat, jonka lajeihin kuuluvat paini, uinti, yleisurheilu, painonnosto, voimistelu ja hiihto.

Alavudella on myös paljon motocross-harrastajia, ja Alavudella sijaitseekin yksi Suomen hienoimmista motocrossradoista. Alavudella järjestetään motocrossin SM-osakilpailuja.

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Alavuden kaupunginjohtaja on Liisa Heinämäki. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 17 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[24] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK PS KOK SDP VIHR KD VAS muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 2 403 51,5 139 3,0 978 21,0 698 15,0 79 1,7 183 3,9 186 4,0
2012 2 715 45,8 1 023 17,2 1 143 19,3 692 11,7 92 1,6 176 3,0 91 1,5
2017 2 350 44,2 928 17,5 784 14,8 678 12,8 220 4,1 204 3,8 95 1,8 44 1,0

Merkittäviä henkilöitä

Yhtyeitä

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Alavus Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Ossi Perälä: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 41–45. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  8. ↑ Alavus www.genealogia.fi.
  9. ↑ Alavuden ja Töysän liitolle valtiovallan sinetti viiskunta.fi. Viitattu 22.6.2012.
  10. ↑ Kaupungin vaakuna ja tunnus Alavuden kaupunki. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 21.8.2015.
  11. ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 33. Helsinki: WSOY, 1967.
  12. ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtää – Öja, s. 317. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Alavuden helluntaiseurakunta gospeli.net. Viitattu 29.12.2009.
  18. ↑ Alavuden vapaaseurakunta alavus.svk.fi. Viitattu 29.12.2009.
  19. ↑ Alavuden Baptistilähetys uskonnot.fi. 26.10.2011. Viitattu 21.12.2012.
  20. ↑ Jehovan todistajat uskonnot.fi. Viitattu 29.12.2009.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Alueen Alavus yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  23. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 145. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  24. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alavus.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alavus&oldid=19803337”