Oulun Kärpät

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. syyskuuta 2008 kello 21.05 käyttäjän Eetvartti (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulun Kärpät
Tiedosto:Oulun Kärppien logo.svg
Perustettu 1946[1]
Kaupunki Oulu, Suomi
Kotiareena Oulun Energia Areena
– kapasiteetti 6 614 [2]
Sarjataso SM-Liiga
Värit Musta, valkoinen ja keltainen
Toimitusjohtaja Juha Junno[1]
Puheenjohtaja Seppo Arponen[1]
Päävalmentaja Matti Alatalo [3]
Kapteeni Ilkka Mikkola[4]
Omistaja Oulun Kärpät Oy[5]
Mestaruudet 1981, 2004, 2005, 2007, 2008

Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu[2] suomalainen jääkiekkoseura Oulusta. Se on hallitseva Suomen mestari (2008) ja pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 valmistuneessa Raksilan jäähallissa, joka nykyään kantaa sponsorin mukaan nimeä Oulun Energia Areena. Kärpät on 2000-luvun menestynein suomalainen SM-liigaseura voitettuaan neljä mestaruutta kuluneella vuosikymmenellä.

Kausi 2008-2009 on Kärppien 24. kausi pääsarjassa. 23 kauden aikana Kärpät ovat pelanneet 963 ottelua, joista 497 on päättynyt voittoon, 72 tasapeliin ja 394 tappioon. Kärppien maalierotus on 3621-3394 (+227). Kärpät ovat saavuttaneet 1229 pistettä (1,28 per ottelua).[6] Kärpät osallistuu Espoon Bluesin kanssa Jääkiekon Mestareidenliigaan kaudella 2008-2009.[7]

Historia

Seuran perustaminen

Kärppien perustaminen sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiselle jälleenrakentamisen ajanjaksolle, jolloin ihmisten elämä oli palaamassa normaaleihin uomiinsa. Kolme opiskelijakaverusta Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat idean perustaa Ouluun urheiluseuran[8]. Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotalossa Raatissa[8]. Lajeiksi valittiin silloiset suosituimmat pelit jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä. Seura sai nimekseen Kärpät, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt, jotka oli helppo muokata muotoon Oulun Kärpät. Sääntöjen mukaan "Seuran takoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."[8]

Toiminnan alku

Kärpät pelasi ensimmäisen ottelunsa jalkapallossa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan seurakuntatalon kentällä Toppilan Kisaa vastaan.[8] Ottelu päättyi tasan 4–4.[8] Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta.[8]

Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa.[8] Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti. Suomen Jääkiekkoliitto lupasi seuralle varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa.[8] Tuolloin jääkiekko oli Oulussa marginaalilaji, ja jääpallopiireissä sille jopa naurettiin. 1948 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat (OJK), ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa.[8] Kärpät pelasi ensimmäisen ottelunsa 30. tammikuuta 1949 Keskuskentällä Raahen Vesaa vastaan. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon 5–3.[8]

Jääpallon suosio hiipui, joten sen pelaaminen päätettiin lopettaa 1955. Jalkapalloa sen sijaan pelattiin vuoteen 1974.

Ilkka Mikkola on Kärppien kapteeni kaudella 08-09

Ensimmäinen SM-sarjanousu

Kärpät nousi SM-sarjaan kaudeksi 1960–1961, kun se pudotti Kokkolan Hermeksen. Ensimmäisessä sarjaottelussa oli vastassa Helsingin Jalkapalloklubi, jonka kanssa aloitetun ottelun päätti erotuomari toisen erän alun jälkeen, koska jään päällä oli liikaa vettä. Uusintaottelun suosio Oulussa oli huima; noin 6 500 katsojaa oli näkemässä Kärppien 3–5-tappion.[9] Ensimmäisen sarjapisteensä Kärpät otti Helsingin IFK:ta vastaan pelatussa tasapeliin päättyneessä ottelussa. Joukkue jäi sarjan viimeiseksi ja putosi mestaruussarjasta keväällä.[9] Kärpät vieraili tämän jälkeenkin 1960-luvun aikana SM-sarjassa, mutta yhtä huonolla menestyksellä. Vuosi 1960 oli merkittävä myös siksi, että tuolloin perustettiin Erkki Koret´n esityksestä Kärppien kuuluisa "juniorimylly", joka on tuottanut useita huippupelaajia aina NHL:ään asti.[9] Vuoden 1976 tammikuussa perustettiin naisten jaosto. Olosuhteet paranivat hieman, kun Raksilaan valmistui vuonna 1965 tekojäärata, joka turvasi hyvät olosuhteet. Olosuhteet kohenivat jälleen, kun Oulun jäähalli (nyk. Oulun Energia Areena) valmistui vuonna 1974.[9]

SM-liiga-aika vuoteen 1989

Kärpät nousi uudelleen jääkiekon SM-liigaan maaliskuussa 1977 pudotettuaan Forssan Palloseuran karsinnassa kotihallissaan maalein 7–3.[9] Tuloksellista kasvatustyötä tehnyt seura kohosi nopeasti sarjan eliittiin. Oululaiset juhlivat kuitenkin ensimmäistä mitaliaan jo kaudella 1980. Tapparan entinen pelaaja, Ruotsissa MoDossa kultaa voittanut Mikko Leinonen tuli Kärppiin, jonka jälkeen seura nousi menestykseen.[10] Joukkue sai historiallisen ensimmäisen kiekkomitalin aikuisten sarjassa, kun se voitti pronssiottelusarjassa Turun Palloseuran voitoin 2–0.[10] Kaudella 1980–1981 toteutui oululaisten salainen toive.[10] Runkosarjassa Kärpät jäi kolmanneksi. Ensimmäisellä kierroksella kaatui Tampereen Ilves otteluin 2–0[10]. Seuraavaksi joukkue sai vastaansa mestarisuosikki TPS:n. Ottelusarja ratkesi vasta viidennen ottelun jatkoajalle, kun Juha Tuohimaa teki voittomaalin ja TPS jäi pronssiotteluun.[10] Loppuottelussa vastaan tuli Tampereen Tappara.[10] Kärpät voitti mestaruuden voitoin 3–2, vaikka ratkaisevassa viidennessä ottelussa Tappara johtikin jo ottelua 2–0.[10] Kaudella 1986–1987 Kärpät voitti runkosarjan ja sai lopulta hopeaa. Lisäksi seura voitti kolmesti pronssia kausina 1983–1984, 1984–1985 ja 1985–1986.

Kärppien mestaruusjoukkue[10]

Kärppien ensimmäisen mestaruusjoukkueen tunnetuimpia pelaajia olivat Pekka Arbelius (Suomen Jääkiekkoleijona 177, lisäksi 122 maaottelua) Reijo Ruotsalainen (ainoa jäädytetty pelipaita), Kari Jalonen (valmensi Kärppiä kolmeen mestaruuteen, nykyisin HIFK:n valmentaja), Mikko Leinonen (nykyisin Tapparan toimitusjohtaja) ja Pekka Tuomisto (Suomen Jääkiekkoleijona 124)

Koko joukkue:
Pekka Arbelius, Ari Hellgren, Hannu Hiltunen, Juha Huikari, Hannu Jalonen, Kari Jalonen, Markku Kiimalainen, Jouni Koutuaniemi, Jouko Kämäräinen, Mikko Leinonen, Pekka Myllylä, Jukka Mäntykivi, Pentti Perhomaa, Arto Ruotanen, Reijo Ruotsalainen, Jari Rättyä, Kai Suikkanen, Kari Suoraniemi, Seppo Tenhunen, Jarmo Tauriainen, Jorma Torkkeli, Veikko Torkkeli, Ari Timosaari, Juha Tuohimaa ja Pekka Tuomisto.
Valmentajat Kari Mäkinen ja Olli Lahtinen
Huoltoryhmä Eero Peltomäki, Pentti Kinnunen ja Mauri Kuivala.
Joukkueen johtaja Veikko Käyhkö.
Lääkärit Tapani Linna ja Timo Myllylä

Divisioonavuodet

Kärpät putosi SM-liigasta 1.3.1989 hävittyään Helsingin Jokereille ratkaisevan viidennen SM-liigakarsintaottelun maalein 2–5. Tavoite oli nousta nopeasti takaisin, mutta taloudellinen tilanne pakotti joukkueen "kuuden miljoonan markan konkurssiin" 21.4.1994 ja uuteen sarjatason pudottamiseen kakkosdivisioonaan.[11] "Hylkiöseura" aloitti suunnitelmallisen nousun Finnveran liiketoimintajohtajan Seppo Arposen otettua seuran puheenjohtajan tehtävät vastaan 1995. Arposen aikana organisaatiota on kehitetty kunnianhimoisesti mutta turhia riskejä välttäen. Kärppien onni oli myös Oulun talousalueella 1990-luvun puolivälissä alkanut voimakas talouskasvu. It-buumin ansiosta Oulu niin taloudellisesti kuin vetovoimassakin, ja toimitusjohtaja Juha Junnon myyntityön ansiosta vaurastuminenkoitui myös alueen ykköskiekkoseuran hyväksi.[12] "Puolen Suomen joukkueena" se voi hakea kannatusta myös kaukaa kotikaupunkinsa rajojen ulkopuolelta.[13] Kärppien aluekehitysjärjestelmä haravoi seuran riveihin lupaavat juniorit Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapinkin alueilta.[12]

Takaisin ykkösdivisioonaan joukkue nousi vuonna 1995. Kaudeksi 1998–1999 valmentajaksi palkattu Juhani Tamminen onnistui saamaan joukkueen takaisin menestyksen tielle ja lopulta takaisin SM-liigaan. Kärpät oli ollut poissa korkeimmalta sarjatasolta 11 vuotta, 1 kuukauden ja 10 päivää, kunnes varmisti nousunsa lahtelaista Pelicansia vastaan pelatussa ottelussa 11.4.2000. Kärpät voitti ottelun maalein 4–1. Läsnä oli yleisöä 7 400.[14]

14.4.2000 Oulun Rotuaarilla liiganousua juhlittiin riemukkaasti. Paikalla oli liki 3 000 Kärppien kannattajaa. Tie liigaan oli ollut vaikea, sillä Kärpät on käynyt läpi konkurssin ja pelannut peräti kakkosdivisioonassa.[15] Kärpät pelasi ensimmöisen liigaottelunsa 2000-luvulla 14. syyskuuta 2000, kun Kärpät hävisi Tapparalle 3–0[16]

2000-luvun uusi aika

Kärpät on voittanut viisi peräkkäistä mitalia 2003–2007. Kuva kevään 2006 pudotuspeleistä.

2000-luvun alku on ollut menestyksellistä aikaa Kärpille sekä urheilullisessa että taloudellisessa mielessä. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan Kärpät päätyi runkosarjassa kahdeksannelle sijalle, mutta pääsi pudotuspeleissä pronssiotteluun saakka, jonka tosin hävisi Ilvekselle 2–0 ja sijoittui neljänneksi. Kaudella 2001–2002 sen sijoitus runkosarjassa oli kuudes, ja pudotuspeleissä kyseisen kauden mestari Helsingin Jokerit pudotti Kärpät heti ensimmäisellä kierroksella voitoin 3–1. Vuoden 2002 sija on ollut Kärpille toistaiseksi 2000-luvun huonoin sijoitus. Viimein kaudella 2002–2003 Kärpät pääsi finaaliin Tapparaa vastaan, mutta Tappara oli parempi otteluvoitoin 3–0. Seuraavalla kaudella Kärpät oli runkosarjassa toinen ja nousi jälleen finaaliin vastustajanaan Turun Palloseura, ja Suomen mestaruus varmistui 11.4.2004 neljännessä ottelussa Ari Vallinin ajassa 63.55 tekemällä jatkoaikamaalilla, jota edelsi Pekka Saarenheimon aloitusvoitto. Seuraavana vuonna Kärpät nousi finaaliin Helsingin Jokereiden kanssa ja uusi mestaruutensa Petr Tenkrátin ja Mika Pyörälän maaleilla neljännessä ottelussa. Kausina 2005 ja 2006 Kärpät voitti myös runkosarjan, vuonna 2005 121 pisteellä ja vuonna 2006 122 pisteellä (joka on edelleen jääkiekon SM-liigan runkosarjan yhden kauden piste-ennätys). Kevään 2006 pudotuspeleissä Kärpät putosi välierissä yllättäjäjoukkue Porin Ässille ja jäi pronssille voitettuaan HIFK:n pronssiottelussa luvuin 6–2. Kaudella 2006–2007 Kärpät voitti runkosarjan, nyt 115 pisteellä. Neljännen Suomen mestaruutensa Kärpät voitti samana vuonna, ja samalla se teki liigahistoriaa, kun se voitti kaikki kymmenen playoff-otteluaan ja hävisi vain kaksi erää (Bluesille 3. välieräottelussa ja Jokereille 2. finaaliottelussa). Kaudella 2007–2008 Kärpät juhlisti neljättä peräkkäistä runkosarjan voittoa 121 pisteellä. Joukkue voitti myös samaisella kaudella SM-kultaa.

Kärppiä on luonnehdittu useissa jääkiekkoaiheisissa viestimissä dynastiaksi, ja on jopa sanottu, että oululaiset olisivat liian hyviä SM-liigaan.[17]

Talous

Yhtiön liikevaihto oli 7 765 336,23 euroa (7 593 095,05 euroa edellisellä tilikaudella 4/2007).[18] Yhtiön voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 1.803,44 euroa (835.643,32 euroa). Yhtiön omavaraisuusaste on yhtiön hallituksen linjauksen mukaisesti vankka 75,9 % (79,2 %).[18]

Kauteen 2008–2009 Kärpät lähtee liigan suurimmalla tulo- ja pelaajabudjetilla. Kärppien tulobudjetti oli 8 348 000 € ja pelaajabudjetti 3 000 000 €.[19][20]

Kärppien budjetit viimeisen neljän kauden ajalta
Kausi Tulobudjetti Pääsylipputulot Yhteistyösopimukset Muut tulot Kulubudjetti Pelaajien palkat Tulostavoite Yleisötavoite/ott.
2005–2006[21]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5 600
2006–2007[22]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5 600
2007–2008[23]
6 800
2 500
3 000
1 300
6 500
2 500
300
5 600
2008–2009[24]
8 348
2 800
4 000
1 548
8 148
3 000
200
5 800
Taulukon luvut tuhansina euroina

Raksilan jäähalli

Pääartikkeli: Raksilan jäähalli

Kärpät pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 rakennetussa Oulun jäähallissa. Halli on korjattu ja laajennuttu vuosina 1988, 1994 ja 2004.[25] Katsomopaikkoja on 6 614, joista istumapaikkoja 4 760 ja seisomapaikkoja 1 854. Aitioita hallissa on kymmenen.[26] Oulun Kärpät nimesi areenan Oulun Energia Areenaksi. Nimeämisen mahdollisti kaupungin vuonna 2003 tekemä päätös, että tilojen päävuokralaiset saavat halutessaan myydä toimitilojensa nimen.[27]

Kannatuslaulut

Michal Broš tuulettaa voittomaalia Ilvestä vastaan syyskuussa 2007.
  • Joukkueen maalilaulu on Kärpät Hock N' Rollersin "Verkko Heiluu" (1997).[28]

Muita joukkueen kannatuslauluja ovat:

  • Jamppa Tuominen – Kärpät on rautaa (1976)[29]
  • Zero Nine – Masters on ice (1988/1997) [30]
  • Jamppa Tuominen – Kärppätassu kohoaa (1993)[31]
  • Jamppa Tuominen – Kärpät on rautaa (2002)
  • [Tuntematon esittäjä] – Kaikkihan ne pelkää (2003)
  • Sentenced – Routasydän (2003)
  • Professori Heikkerö – Lataa sisään (2004)[32]
  • Asbesti All Stars – Raksila Huutaa (2005)[33]
  • Asbesti All Stars – Siellä Lepää (2005)

Saavutukset

Kärppien mestaruusjuhlat kaudella 2005.

SM-liiga

Kärpät on mestaruuksien perusteella Suomen kuudenneksi menestynein joukkue vuonna 2008. 2000-luvun mestaruuksista Kärpät on saanut neljä. Muut mestarit ovat TPS (00 ja 01), Jokerit (02), Tappara (03) ja HPK (06). Muut 2000-luvun mitalit ovat tulleet kausilta 2003 (hopeaa) ja 2006 (pronssia). Kärppien toinen menestysjakso osui 1980-luvulle, jolloin Kärpät sai yhden mestaruuden (1981), yhden hopean (1987) ja peräti neljä pronssia (1980,1984,1985 ja 1986). Lisäksi hopeavuonna 1987 Kärpät voitti ensimmäistä kertaa runkosarjan.

Kärpät voitti runkosarjan vuosina 1987, 2005, 2006, 2007 ja 2008.

Kärppien menestys ulkomailla

Kärpät on menestynein suomalainen joukkue European Champions Cupissa. Seura on saanut kaksi hopeaa vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2008 seuran menestys oli heikkoa, ja se jäi alkulohkonsa toiseksi.

Kärppien menestys on ollut parampi Nordic Trophyssa, johon osallistuu joukkueita Suomesta ja Ruotsista. Vuonna 2006 Nordic Trophy järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kärpät sai hopeaa hävittyään loppuottelun ruotsalaiselle Färjestads BK:lle 5–1. Vuonna 2007 Kärpät toivoi mestaruutta ja myös voitti sen. Se hävisi runkosarjassa vain avausottelun Tapparalle ja rangaistuslaukauskilpailussa Frölunda HC:lle. Muuten Kärppien sarja oli puhdas: 4 voittoa, 1 jatkoaikavoitto, 1 jatkoaikahäviö ja 1 tappio.

Loppuottelussa Kärpät kohtasi Frölundan. Mestaruus ratkesi Kärpille maalein 5–2. Kärpät on vuonna 2008 ainoa suomalainen joukkue, joka on voittanut Nordic Trophyn. Vuonna 2008 Kärpät jäi seitsemänneksi. Sijoutusottelussaan Kärät kukisti Turun Palloseuran maalein 4–1.[34].

Nykyinen joukkue

(Tilanne 21. syyskuuta 2008)

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
31 Suomi Petri Koivisto V 2011 Kiiminki, Suomi
32 Suomi Tuomas Tarkki V 2010 Rauma, Suomi
33 Suomi Antti Rautiola V 2011 Äänekoski, Suomi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2 Suomi Oskari Korpikari A V 2010 Oulu, Suomi
4 Suomi Antti Ylönen V 2010 Liminka, Suomi
5 Suomi Atte Ohtamaa V 2009 Nivala, Suomi
6 Suomi Ilkka Mikkola C V 2011 Oulu, Suomi
9 Yhdysvallat Justin Forrest V 2009 Auburn, New York, Yhdysvallat
25 Suomi Juho Jokinen V 2010 Kalajoki, Suomi
27 Suomi Toni Kirén V 2009 Lahti, Suomi
28 Suomi Ossi-Petteri Grönholm V 2010 Kotka, Suomi
29 Suomi Joni Liljeblad V 2009 Oulu, Suomi
44 Suomi Martti Järventie V 2009 Tampere, Suomi
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
11 Suomi Tatu Backman O H Try-Out Pyhäjoki, Suomi
12 Suomi Teemu Normio V LH 2009 Tampere, Suomi
13 Kanada Daniel Corso V KH 2009 Montréal, Kanada
15 Suomi Veikko Karppinen V KH 2009 Kajaani, Suomi
16 Suomi Timo Kuuluvainen V LH Try-Out Kuusankoski, Suomi
17 Suomi Kristian Kuusela O LH 2010 Seinäjoki, Suomi
18 Suomi Mikko Alikoski V LH 2010 Oulu, Suomi
19 Suomi Juho Keränen O LH 2011 Keitele, Suomi
21 Suomi Tommi Paakkolanvaara V KH 2009 Oulunsalo, Suomi
22 Suomi Toni Koivisto V LH 2009 Ylitornio, Suomi
23 Suomi Tomi Pekkala V LH 2011 Liminka, Suomi
24 Suomi Jari Viuhkola A V KH 2009 Oulu, Suomi
39 Suomi Vesa Viitakoski V LH 2010 Lappeenranta, Suomi
43 Suomi Antti Aarnio V LH 2010 Oulu, Suomi
50 Suomi Juhamatti Aaltonen O LH 2010 Ii, Suomi
71 Ruotsi Jonas Andersson V LH 2009 Tukholma, Ruotsi

Valmentajat 2008-2009

Maineikkaita pelaajia

Jäädytetyt pelinumerot

Jääkiekkoleijonat

  • Pekka Arbelius on Jääkiekkoleijona numero 177. Hän aloitti liigauransa Kärpissä kaudella 1979–1980, ja hänet valittiin kauden päätteeksi vuoden tulokkaaksi. Arbelius pelasi kuusi kautta Kärpissä. Lisäksi hän edusti urallaan JyP HT:tä ja Ruotsin MODOa. SM-liigassa hän teki 350 pistettä 397 ottelussa ja voitti yhden SM-kullan. Maajoukkueessa Arbelius pelasi viidet MM-kilpailut.[37]
  • Kari Jalonen on Jääkiekkoleijona numero 123. Jalonen on Kärppien kasvatti ja pelasi joukkueessa kolmeen otteeseen 1978–1982, 1983–1984 ja 1985–1987.[38] Jalonen oli voittamassa Kärppien ensimmäistä liigamestaruutta ja on lisäksi voittanut SM-liigan neljä kertaa TPS:ssa. Hän edusti urallaan myös HIFKta ja Lukkoa SM-liigassa sekä Edmonton Oilersia ja Calgary Flamesia NHL:ssä. Jalonen palkittiin Kärppä-uransa aikana SM-liigan parhaana pistemiehenä ja vuoden tulokkaana. Pelaajauransa jälkeen Jalonen on valmentanut Kärpissä neljä kautta, ja joukkue on tuona aikana saanut kolme mestaruutta.[39]
  • Pekka Järvelä on Jääkiekkoleijona numero 175. Hän edusti Kärppiä kaksi kautta vuosina 1983–1985. Jälkimmäisellä kaudella hänet valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen. Järvelä pelasi SM-liigassa 466 ottelua ja teki 468 pistettä. Hän edusti lisäksi pääsarjaurallaan Ilvestä, Jokereita, JyP HT:tä ja KalPaa. Järvelä pelasi kahdet MM-kilpailut.[40]
  • Hannu Järvenpää on Jääkiekkoleijona numero 176. Hän aloitti uransa Kärpissä ja pelasi joukkueessa kaudet 1981–1986. Sen jälkeen Järvenpää siirtyi Winnipeg Jetsiin NHL:ään. Hän palasi vuonna 1989 Suomeen Lukon riveihin ja pelasi lisäksi Jokereissa, Kiekko-Espoossa ja Ruotsin Leksandissa. Järvenpää edusti Suomea viisi kertaa MM-kilpailuissa, kerran olympiakisoissa ja voitti yhden MM-hopean.[41]
  • Hannu Kamppuri on Jääkiekkoleijona numero 115. Hän edusti Kärppiä kaudet 1986–1988. Kamppuri pelasi lisäksi HJK:ssa, Jokereissa, Tapparassa, SaiPassa ja KooKoossa sekä Pohjois-Amerikassa New Jersey Devilsissa.[42] Kamppuri valittiin ensimmäisen Kärpät-kautensa jälkeen neljännen kerran SM-liigan parhaaksi maalivahdiksi ja kuudennen kerran tähdistökentälliseen.[43] Kaksi SM-kultaa urallaan voittanut Kamppuri pelasi viidet MM-kilpailut.[42]
  • Mikko Leinonen on Jääkiekkoleijona numero 101. Hän pelasi Kärpissä vuodet 1979–1981 ja 1984–1986. Urallaan Leinonen pelasi myös Tapparassa, KalPassa ja NHL:ssä New York Rangersissa ja Washington Capitalsissa sekä MODOssa Ruotsissa. Leinosen kolmesta SM-kullasta yksi tuli Kärpissä. Lisäksi hänellä on Ruotsin-mestaruus.[44]
  • Jari Lindroos on Jääkiekkoleijona numero 162. Hän pelasi Kärpissä kaksi kautta (1987–1989). Parhaat kautensa Lindroos pelasi JyP HT:ssä, jossa hän voitti liigan syöttötilaston vuonna 1992. Lisäksi hän pelasi urallaan Jokereissa. Hän teki kaikkiaan 711 pistettä 715 ottelussa.[45]
  • Esa Peltonen on Jääkiekkoleijona numero 69. Hän pelasi Kärpissä vain kauden 1965–1966. Seuraavaksi kaudeksi Peltonen siirtyi Upon Palloon. Lisäksi hän pelasi HJK:ssa, HIFK:ssa ja Kiekkoreippaassa. Peltonen edusti Suomea urallaan peräti kymmenen kertaa MM-tasolla ja neljästi olympialaisissa. Maaotteluita hänelle kertyi 277.[46]
  • Arto Ruotanen on Jääkiekkoleijona numero 131. Hän edusti koko SM-liigauransa 1979–1986 Kärppiä. Ruotanen pelasi myös Ruotsissa HV71:ssä, Röglessä ja Saksassa. SM-liigassa 271 ottelua pelannut Ruotanen edusti Suomea kuusissa MM-kilpailuissa ja kolmissa olympialaisissa. Hän voitti urallaan Suomen-mestaruuden ja neljä SM-pronssia sekä MM- ja olympiahopeaa.[47]
  • Reijo Ruotsalainen
  • Ilkka Sinisalo on Jääkiekkoleijona numero 107.[48] Hän pelasi Kärpissä vain osan kaudesta 1993–1994, jolloin Kärpät pelasi I-divisioonassa.[49] Suomessa hän edusti Kärppien lisäksi HIFK:ta, HPK:a, Ilvestä ja Kiekko-Espoota, ja voitti yhden Suomen-mestaruuden. NHL:ssä Sinisalo pelasi 11 kautta Philadelphia Flyersissa, Minnesota North Starsissa ja Los Angeles Kingsissä.
  • Pekka Tuomisto on Jääkiekkoleijona numero 124. Hän aloitti liigauransa Kärpissä vuonna 1980. Hän pelasi joukkueessa seitsemän kautta ennen siirtymistään HIFK:hon. Kaikkiaan Tuomisto pelasi 710 SM-liigaottelua, joissa teki 437 pistettä. Tuomisto voitti Kärpissä Suomen-mestaruuden. Hän pelasi Suomen edustusjoukkueessa neljässä arvoturnauksessa ja oli maajoukkueen kapteeni olympialaisissa ja MM-kilpailuissa 1992. Hän voitti urallaan MM- ja olympiahopeaa.[50]

Palkitut pelaajat

  • Pekka Arbelius
  • Niklas Bäckström edusti Kärppiä neljä kautta. Hän torjui joukkueen kahteen mestaruuteen, ja hänet palkittiin kahdesti pudotuspelien parhaana pelaajana sekä kauden parhaana maalivahtina. Hänet on palkittu Suomen parhaana jääkiekkoilija vuonna 2005.[51]
  • Juha Huikari on Suomen-mestari Kärpissä keväältä 1981. Hänet palkittiin samana vuonna SM-liigan tehotilaston voittajana.
  • Kari Jalonen
  • Hannu Kamppuri
  • Markku Kiimalainen edusti koko uransa ajan Oulun Kärppiä. Keväällä 1978 hänet palkittiin SM-liigan vuoden tulokkaana ja parhaana maalintekijänä. Kiimalainen voitti yhden kullan.


Päävalmentajat

Kapteenit SM-liigassa[52]

Lähteet

  • Mika Kulju: Kärpät – pohjoisen kiekkoihme. Jyväskylä: Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.

Viitteet

  1. ↑ a b c Oulun Kärpät: Faktat. Jääkiekko, 8.9.2006, s. 70. Egmont.
  2. ↑ a b Oulun Kärppien tiedot Jatkoaika.comissa jatkoaika.com. Viitattu 21.9. 2008.
  3. ↑ Matti Alatalo Kärppien päävalmentajaksi 15.4.2008. YLE. Viitattu 15.4.2008.
  4. ↑ Kärppien kapteenisto valittu, Jatkoaika.com jatkoaika.com. Viitattu 21. 9.2008.
  5. ↑ Oulun Kärppien hallinto oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9.2008.
  6. ↑ Kahden liigan loukussa. Jääkiekko, 05.09.2008, nro 7, s. 69. Egmont. 1238-0903.
  7. ↑ CHL:joukkueet MTV3.fi. Viitattu 27. syyskuuta 2008.
  8. ↑ a b c d e f g h i j Oulun Kärppien historia 1946–1950 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  9. ↑ a b c d e Oulun Kärppien historia 1951–1976 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  10. ↑ a b c d e f g h Oulun Kärppien historia 1977–1989 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  11. ↑ Oulun Kärppien historia 1990–2000 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  12. ↑ a b Joose Palonen: Kärpät on 2000-luvun dynastia. IS Urheilu, 13.4.2007, s. 5.
  13. ↑ Kärppien dynastian takana "puolen Suomen tuki" 12.04.2008. MTV3.fi. Viitattu 27. syyskuuta 2008.
  14. ↑ Oulun Kärpät nousi pelaamalla SM-liigaan 12.4.2000. MTV3.fi. Viitattu 25.9.2008.
  15. ↑ Liiganousua juhlittiin Oulussa kuin mestaruutta 14.4.2000. MTV3.fi. Viitattu 26.9.2008.
  16. ↑ TPS sai kylmää kyytiä HPK:lta 14.9.2001. MTV3.fi. Viitattu 26.9.2008.
  17. ↑ Väärässa sarjassa?. Jääkiekko, 07.09.2007, nro 7, s. 69. Egmont.
  18. ↑ a b Oulun Kärpät oy:n tilinpäätöstiedote 1.5.2007–30.4.2008 oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9.2008.
  19. ↑ Kärpillä kallein miehistö, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
  20. ↑ Kärpät liigakauteen suurimmalla tulobudjetilla, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
  21. ↑ Pelaajapalkkiot yli 22 miljoonaa. Jääkiekko, 89.9.2005, 13.. vsk, nro 7, s. 17. Egmont.
  22. ↑ Pelaajapalkkiot yli 23 miljoonaa euroa. Jääkiekko, 8.9.2006, nro 7, s. 15. Egmont.
  23. ↑ JYP nosti eniten pelaajabudjettia. Jääkiekko, 7.9.2007, nro 7, s. 14. Egmont.
  24. ↑ Tv-sopimus hilasi budjetit ennätyslukemiin. Jääkiekko, 5.9.2008, nro 7, s. 14. Egmont.
  25. ↑ junnut.com junnut.com. Viitattu 21.9.2008.
  26. ↑ ouka.fi ouka.fi. Viitattu 21.9.2008.
  27. ↑ Kaleva, 13.9.2006, s. 5.
  28. ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
  29. ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
  30. ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
  31. ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
  32. ↑ jatkoaika.com jatkoaika.com.
  33. ↑ edel.fi edel.fi.
  34. ↑ oulunkarpat.fi/ottelut oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9..
  35. ↑ Reijo Ruotsalainen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
  36. ↑ Reijo Ruotsalainen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  37. ↑ Pekka Arbelius Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  38. ↑ Kari Jalonen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  39. ↑ Kari Jalonen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
  40. ↑ Pekka Järvelä Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  41. ↑ Hannu Järvenpää Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  42. ↑ a b Hannu Kamppuri Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  43. ↑ Suikki Reijo, Suomen jääkiekkoliitto: Jääkiekkokirja 2003–2004, s. 196, 199. Egmont, 2003.
  44. ↑ Mikko Leinonen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  45. ↑ Jari Lindroos Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  46. ↑ Esa Peltonen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  47. ↑ Arto Ruotanen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  48. ↑ Ilkka Sinisalo Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  49. ↑ Ilkka Antero Jouko Sinisalo Legends of Hockey. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 22.9.2008 (englanniksi).
  50. ↑ Pekka Tuomisto Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  51. ↑ Palkinnot 2006. Jääkiekko, 8.9.2006, s. 126. Egmont.
  52. ↑ Kärpät-Oulu, Faktat. Jääkiekko, 07.09.2008, nro 7, s. 71. Egmont.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärpät.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_Kärpät&oldid=5547847”