Ero sivun ”Valtatie 1” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Käynnissä olevat ja suunnitellut tiehankkeet: korjasin aikamuodon. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Käynnissä olevat ja suunnitellut tiehankkeet: Korjasin lisää aikamuotoja Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 53: | Rivi 53: | ||
{{Korjattava/päivitys}} |
{{Korjattava/päivitys}} |
||
Pääkaupunkiseudulla tien kapasiteettia |
Pääkaupunkiseudulla tien kapasiteettia kasvatettiin merkittävästi vuoteen [[2020]] mennessä. Ensin rakennettiin kolmannet kaistat [[Kehä I]]:ltä [[Kehä II]]:lle Kehä I:n parantamishankkeen yhteydessä. Toisessa vaiheessa kolmannet kaistat Kehä II:lta [[Kehä III]]:sta eteenpäin [[Hista]]an saakka. Kolmannessa vaiheessa kolmannet kaistat Histasta edelleen [[valtatie 2]]:n liittymään [[Palojärvi (Vihdin kylä)|Palojärveen]] saakka. |
||
===Kirkkojärven kohdan perusparannus 2017=== |
===Kirkkojärven kohdan perusparannus 2017=== |
Versio 6. tammikuuta 2020 kello 15.12
|
||
Valtatie 1 | ||
---|---|---|
Ykköstie, Tarvontie, Turunväylä | ||
Valtatie 1 |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | valtatie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Liikennevirasto | |
Pituus | 165,2 km | |
Alkupiste | Helsinki | |
Reitti |
Espoo Lohja Salo |
|
Päätepiste | Turku (165,2 km) | |
Päällyste | asfaltti | |
Kaistaluku | vähintään nelikaistainen | |
Katso myös | Valtatie 1 Commonsissa |
Valtatie 1 eli Turunväylä on Helsingistä Turkuun johtava valtatie. Se on osa kansainvälistä E18-väylää. Tien pituus on 165,2 kilometriä. Tie kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin ja yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.
Tien kulku
Valtatie 1 on kokonaan moottoritietä lukuun ottamatta Helsingin kaupungin alueella katuverkossa kulkevaa 5,8 kilometrin ja Turun päässä olevaa 2,5 kilometrin osuutta. Sen viimeinenkin osa avattiin liikenteelle 28. tammikuuta 2009[1]. Tien avaamista viivästyttivät tunneleiden varotoiminnoissa ilmenneet ongelmat. Tien liikenne on varsin sujuvaa, lukuun ottamatta ajoittaisia ruuhkia Helsingin päässä.
Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Espoo – Kauniainen – Espoo (uudelleen) – Kirkkonummi – Vihti – Lohja – Vihti (uudelleen) – Lohja (uudelleen) – Salo – Paimio – Kaarina – Turku. Vilkkaimmillaan Valtatie 1 on Kehä I:n ja Kehä II:n välillä, missä keskimääräinen liikennemäärä on noin 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. [2]
Historia
Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie jo 1300-luvun puolivälistä, jolloin Turusta Viipurin johtava Suuri rantatie muodostui.[3]
Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingin ja Turun välinen valtatie nimettiin valtatieksi 1. Valtatien 1 rakentaminen oli eräs Suomen varhaisimmista valtatiehankkeista. Sen rakentaminen alkoi jo 1930-luvulla, ja uusi tie valmistui vaiheittain vuoteen 1951 mennessä. Valmistunut tie oli aikanaan hyvin uudenaikainen. Liikennemäärien kasvaessa tien suorituskyky ja turvallisuus kuitenkin heikkenivät, ja ennen moottoritien valmistumista ykköstie oli ollut pitkään profiililtaan vanhanaikainen, mutkainen ja mäkinen, ruuhkainen ja vaarallinen. Tietä oli parannettu ohituskaistoin, mutta kaistojen päätekohdissa oli tapahtunut vakaviakin onnettomuuksia.[4]
Vuosien 1956 ja 2009 välisenä aikana rakennettiin Helsingin ja Turun välille vaiheittain moottoritie. Sitä mukaa kuin sen eri osat otettiin käyttöön, vanha ykköstie jäi rinnakkaistieksi, jonka numero alun perin oli 118. 1990-luvun puolivälin tienumerouudistuksessa rinnakkaistien numero "standardisoitiin" ja muutettiin seututieksi 110.
Moottoritien rakennusvaiheet
Tien alkupää Helsingissä kävi nopeasti ahtaaksi, ja vuonna 1956 aloitettiin Suomen ensimmäisen moottoritien rakentaminen Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen, suunnilleen nykyiseen Kehä III:n liittymään saakka. Uusi, Tarvontieksi kutsuttu moottoritie valmistui 16. joulukuuta 1962. Nykyään sen nimenä on Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen alueella Turunväylä. Moottoritietä jatkettiin Lohjanharjulle 1970-luvulle mennessä kolmessa osassa: Ensin vuonna 1967 rakennettiin 14 kilometrin osuus Veikkolaan, sitten neljän kilometrin osuus Veikkolan ohi ja tämän jälkeen Nummenkylään loppuosuus, joka valmistui 1971. Viimeiseen urakkaan kuuluivat myös Porintien alkuosuus Palojärven liittymästä ja Lohjan suuntaan erkaneva muutaman kilometrin moottoriliikennetieosuus. 10. syyskuuta 1977 tiellä avattiin maailman ensimmäinen automaattinen sääasema[5].
Tämän jälkeen moottoriteiden rakentaminen pysähtyi ykköstien osalta lähes 15 vuodeksi. 1970-luvulla valmistui tosin lyhyt nelikaistainen osuus Kaarinan ja Turun välille sekä Salon ohikulkutie. Nämä osuudet eivät kuitenkaan olleet moottoriteitä. Moottoritien rakentamista jatkettiin 1990-luvulla Turun päästä. Ensimmäisenä valmistui Paimion ja Kaarinan välinen osuus 1990-luvun puolivälissä. Kaarinan ja Turun välinen osuus valmistui 1990-luvun lopulla ensin valtatien 10 liittymään saakka; viimeinen osuus, johon kuului Aurajoen ylittävä silta, valmistui 2000-luvun alussa. Muurlan ja Paimion välinen moottoritieosuus valmistui vuonna 2003.
Lohjanharjun ja Muurlan välisen moottoritieosuuden rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2004. Sen ensimmäinen, 12 kilometriä pitkä osuus Lohjanharjulta Lohjalle avattiin liikenteelle 15. joulukuuta 2005. Hankkeeseen sisältyi yksi uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi olemassa olevaa Hevoskallion eritasoliittymää parannettiin. Tätä osuutta ei kuitenkaan vielä liitetty valtatiehen.[6]
Alun perin uusi tie oli tarkoitus avata kokonaisuudessaan liikenteelle 15. marraskuuta 2008.[7] Tunneliturvallisuusjärjestelmien testauksen vuoksi Lohjan ja Lahnajärven välisen osuuden käyttöönotto viivästyi runsaat kaksi kuukautta.[8] Ensimmäisenä otettiin käyttöön osuus Lahnajärveltä Muurlaan 19. marraskuuta 2008.[9] Lopulta 28. tammikuuta 2009 valmistui myös Lohjan ja Muurlan välinen moottoritieosuus.
Uuteen osuuteen sisältyi kahdeksan eritasoliittymää ja seitsemän tunnelia, joiden yhteispituus on 5,1 kilometriä. Tunneleista pisin, Karnaisten tunneli, on 2,3 kilometriä pitkä ja Suomen toiseksi pisin maantietunneli. Koko Lohjanharju–Muurla-tien kustannusarvio oli 335 miljoonaa euroa, mikä sisälsi myös valtatiehen 25 kuuluvan Lohjan läntisen sisääntulotien. Tietä on rakennettu niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa Tieyhtiö Ykköstie Oy rakensi tien ja myös vastaa tien kunnossapidosta vuoteen 2029 asti. Tien käyttöönoton yhteydessä myös osa vuonna 2005 valmistuneesta moottoritieosuudesta muutettiin valtatieksi 1. Kun uusi moottoritie avattiin liikenteelle, valtatiestä 1 tuli kokonaan vähintään nelikaistainen. Valtatie 1 onkin valtatie 29:n ohella ainoa Suomen valtatie, joka on kokonaisuudessaan kaksiajorataista tietä.
Myöhemmät tiehankkeet
Kehä I:n ja Nihtisillan väliin avautui 2015 uusi liittymä, Turvesolmu.[10] Liittymästä etelään kulkeva Turveradantie johtaa Koivumankkaantielle.[11]
Käynnissä olevat ja suunnitellut tiehankkeet
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pääkaupunkiseudulla tien kapasiteettia kasvatettiin merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Ensin rakennettiin kolmannet kaistat Kehä I:ltä Kehä II:lle Kehä I:n parantamishankkeen yhteydessä. Toisessa vaiheessa kolmannet kaistat Kehä II:lta Kehä III:sta eteenpäin Histaan saakka. Kolmannessa vaiheessa kolmannet kaistat Histasta edelleen valtatie 2:n liittymään Palojärveen saakka.
Kirkkojärven kohdan perusparannus 2017
Espoon Kirkkojärven kohdalla tie on rakentamisen jälkeen painunut 1–2 metriä pehmeän savisen maaperän vuoksi, koska tietä ei aikanaan paalutettu. Vesi on noussut tielle 2011 ja 2017. Vuoden 2011 tulvimisen jälkeen tietä päätettiin nostaa ja painumisen estämiseksi tehdä betonipaalutus. Työ oli meneillään, kun lokakuussa 2017 vesi nousi tielle niin paljon, että toinen kaista kumpaankin suuntaan jouduttiin sulkemaan, ja liikenne puuroutui jatkuvasti. Veden nousua tielle estettiin hiekkasäkkivallein.[12][13]
Tunnelit
Valtatie 1:llä on useita merkittävän pituisia tietunneleita, joissa jokaisessa on useita hätäpoistumisteitä ja SOS-puhelimet.
Tunnelit on numeroitu seuraavasti:
Nro | Tunneli | Kunta | Pituus metriä |
---|---|---|---|
2 | Isokylän tunneli | Salo | 435 |
3 | Hepomäen tunneli | Salo | 250 |
4 | Lakiamäen tunneli | Salo | 480 |
5 | Tervakorven tunneli | Lohja | 575 |
6 | Pitkämäen tunneli | Lohja | 620 |
7 | Orosmäen tunneli | Lohja | 645 |
8 | Karnaisten tunneli | Lohja | 2230 |
9 | Lehmihaan tunneli | Lohja | 265 |
Tunnelia nro 1 ei ole vielä rakennettu, vaan sen numero lienee varattu Turun kehätielle (osa E18:a) Raision keskustan kohdille suunniteltuun tunneliin. [14]
Kuvia
-
Turunväylä Espoossa Kehä II:n liittymän kohdalla -
Turunväylä Espoo Kirkkojärvi lokakuu 2017, kun toinen kaista on tulvan vuoksi suljettu -
Turunväylä Espoon Sepänkylässä -
Karnaisten tunneli Lohjalla itään päin
-
Orosmäen tunneli Lohjalla
-
Pitkämäen tunneli Lohjalla
-
Tunneli suljettu huoltotöiden takia
-
Isokylän tunneli Salossa
-
Näkymä Salon Tapiolantien sillalta kohti Helsinkiä
-
Valtatie 1 Halikossa Salossa
-
Valtatie 1 Turussa
Lähteet
- Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
- 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
- Eniro Kartat ja reitit Eniro.
- Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
- Google Maps 2007. Google.
- Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos.
- Grönroos, Matti: Valtatie 1 Helsinki–Turku, 166 km mattigronroos.fi.
Viitteet
- ↑ http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/e_18_moottoritie_avataan_510409.html
- ↑ Liikennemääräkartta 2009 Liikennevirasto. Viitattu 18.9.2010.
- ↑ Suuri Rantatie – Kuninkaantie Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007.
- ↑ http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt1.htm Matti Grönroosin sivu valtatiestä 1. Viitattu 24.4.2016.
- ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 12. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
- ↑ E18 -moottoritie Lohja–Lohjanharju 24.1.2007. Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007.
- ↑ E18 Muurla–Lohja Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007.
- ↑ Turun moottoritien avaaminen viivästyy edelleen YLE Uutiset. 2.12.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 2.12.2008.
- ↑ E18-moottoritien Muurla–Lahnajärvi-osuus avataan 19.11.2008 18.11.2008. Tiehallinto. Viitattu 19.11.2008.
- ↑ Espoon kaupunki: Turvesolmun eritasoliittymä espoo.fi. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Espoon kaupunki: Turveradantien rakentaminen espoo.fi. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Armeija säkitti Turunväylän ja se pysyy auki, Yle.fi, uutiset 12.10.2017
- ↑ Vesi tulvii Turun moottoritielle, koska tie on rakennettu keskelle järveä, Hs.fi 11.10.2017
- ↑ Kysy.fi: Valtatien ykkösen tunnelien numeroinnista - tunnelit 1-3 Kysy.fi. 27.8.2017. Viitattu 22.9.2017.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtatie 1 Wikimedia Commonsissa
Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | ||
Mannerheimintie (2+2) | ||||||
Eteläesplanadi, risteyksessä aukio Erottaja, Bulevardi |
Lahti, Kotka | |||||
Pohjoisesplanadi Lönnrotinkatu |
||||||
Mannerheimintie (2+2) | ||||||
Kalevankatu Aleksanterinkatu |
||||||
Kaivokatu Simonkatu |
||||||
Postikatu, risteyksessä Mannerheimin aukio | ||||||
Salomonkatu (kävelykatu) Arkadiankatu risteyksessä Paasikiven aukio |
Turku, Hanko | |||||
Pohjoinen Rautatiekatu | ||||||
Töölönlahdenkatu | ||||||
Museokatu Aurorankatu |
||||||
Cygnaeuksenkatu | ||||||
Eteläinen Hesperiakatu | ||||||
Pohjoinen Hesperiakatu | ||||||
Dunckerinkatu | ||||||
Kivelänkatu | ||||||
Helsinginkatu Runeberginkatu |
Lahti, Kotka |
|||||
Sibeliuksenkatu | ||||||
Toivonkatu Eino Leinon katu |
||||||
Sallinkatu Humalistonkatu |
||||||
Linnankoskenkatu | ||||||
Savilankatu Ruusankatu |
||||||
Nordenskiöldinkatu | Pasila | |||||
Päivärinnankatu | ||||||
Reijolankatu Stenbäckinkatu |
||||||
Mannerheimintie Lääkärinkatu |
Tampere, Haaga; kääntyy | |||||
Tukholmankatu (2+2) | ||||||
Topeliuksenkatu | ||||||
Pihlajatie | ||||||
Haartmaninkatu | ||||||
Jalavatie | ||||||
Valpurintie | ||||||
Mäntytie | ||||||
Paciuksenkatu | kääntyy | |||||
Paciuksenkatu (3+3) | ||||||
Meilahdentie | ||||||
Kallioportaankuja | ||||||
Paciuksenkaari | ||||||
Pikku-Huopalahti | ||||||
Munkkiniemen puistotie Ramsaynranta Tammitie |
kääntyy Otaniemi, Kuusisaari |
|||||
Huopalahdentie (1+3+2+1) | ||||||
alkaa | ||||||
Perustie | ||||||
Lokkalantie | ||||||
Huopalahdentie (1+2+2+1) | ||||||
Rakuunantie | ||||||
Tietokuja | ||||||
Huopalahdentie | ||||||
Turunväylä (2+3) | ||||||
Helsingin ja Espoon kunnanraja | ||||||
|
Vermonsolmun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan) | Gallen-Kallelan tie Itsehallintotie |
Ruukinranta Perkkaa, Vermo |
|||
|
Leppävaaransolmun eritasoliittymä | Kehä I Kehä I |
Kehä I, Tapiola, Leppävaara | |||
Turunväylä (4+4) | ||||||
|
Turvesolmun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan) | Turveradantie | Mankkaa | |||
Turunväylä (3+3) | ||||||
|
Nihtisillan eritasoliittymä | Nihtisilta | Kauniainen, Kilo Mankkaa |
|||
|
Sepänsolmun eritasoliittymä | Kehä II | Kehä II, Matinkylä, Viherlaakso | |||
Turunväylä (2+2) | ||||||
|
Tuomarilansolmun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan) | Tuomarilantie | Espoon keskus, Tuomarila Ymmersta |
|||
Rantarata | ||||||
Espoon ja Kauniaisten kunnanraja (kuntakylttejä ei ole tien varrella, koska kohdassa ei ole liittymiä) | ||||||
Kauniaisten ja Espoon kunnanraja (kuntakylttejä ei ole tien varrella, koska kohdassa ei ole liittymiä) | ||||||
|
Kivikirkonsolmun eritasoliittymä | Espoontie | Espoon keskus, Muurala Lommila |
|||
|
Espoonsolmun eritasoliittymä | Kehä III Kehä III |
Kotka Espoon keskus |
|||
Turunväylä (2+2) | ||||||
|
Histansolmun eritasoliittymä | Nupurintie | Nupuri, Nuuksio, Ämmässuo | |||
Espoon ja Kirkkonummen kunnanraja | ||||||
|
Veikkolan eritasoliittymä | Veikkolantie | Veikkola | |||
Moottoritie (2+2) | ||||||
Kirkkonummen ja Vihdin kunnanraja | ||||||
|
Palojärven eritasoliittymä | Porintie | Pori, Nummela | |||
Vihdin ja Lohjan kunnanraja | ||||||
|
Hevoskallion eritasoliittymä | Turuntie | Saukkola, Somero | |||
|
Muijalan eritasoliittymä | 1125 Lohjanharjuntie Kehätie |
Muijala Hyvinkää |
|||
Moottoritie (2+2) | ||||||
|
Lempolan eritasoliittymä | Hanko, Lohja | ||||
Moottoritie (2+2) | ||||||
Lohjanjärvi | ||||||
|
Karnaisten eritasoliittymä | Hossantie | Lohja, Routio | |||
Lehmihaan tunneli | 265 metriä | |||||
Karnaisten tunneli | 2230 metriä | |||||
Lohjanjärvi | ||||||
Orosmäen tunneli | 645 metriä | |||||
Pitkämäen tunneli | 620 metriä | |||||
Tervakoven tunneli | 575 metriä | |||||
|
Kärklammen eritasoliittymä | Nummentie | Saukkola, Sammatti, Karjalohja | |||
Hauklammen levähdysalue | ||||||
|
Paikkarin eritasoliittymä | Paikkarintie | Sammatti, Nummi | |||
Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnanraja Lohjan ja Salon kunnanraja |
||||||
|
Lahnajärven eritasoliittymä | Honkakurjentie | Lahnajärvi | |||
Suomusjärven palvelualue | ||||||
|
Suomusjärven eritasoliittymä | Suomusjärventie | Suomusjärvi, Kisko, Kiikala | |||
Varesjoki | ||||||
|
Kruusilan eritasoliittymä | Kalkkilantie | Kruusila, Rekijoki | |||
Pernjärvi | ||||||
Lakiamäen tunneli | 480 metriä | |||||
Hepomäen tunneli | 250 metriä | |||||
|
Kaukelmaan eritasoliittymä | Romsilantie | Muurla, Pertteli | |||
Haukkala | ||||||
Salonjoki | ||||||
|
Ruoksmäen eritasoliittymä | Somerontie | Tammisaari, Salo, Forssa, Somero, Pertteli | |||
Isokylän tunneli | 450 metriä | |||||
|
Tavolan eritasoliittymä | Vaskiontie | Aura, Halikko, Meriniitty | |||
Halikonjoki | ||||||
|
Hajalan eritasoliittymä | Tapiolantie | Hajala | |||
Salon ja Paimion kunnanraja | ||||||
Pitkäporras | ||||||
Rantarata | ||||||
|
Lähteenmäen eritasoliittymä | Iso-Iivarintie | Paimio | |||
|
Valkojan eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Turun suuntaan) | Kravinkuja | Kemiö, Sauvo, Paimio | |||
Paimionjoki | ||||||
|
Tammisillan eritasoliittymä | Paimiontie | Tammisilta, Paimio | |||
Paimion ja Kaarinan kunnanraja | ||||||
Rantarata | ||||||
Makarla | ||||||
Hepojoki | ||||||
|
Kirismäen eritasoliittymä | Turun kehätie 2271 Ohikulkutie |
Naantali, Raisio, Pori Piikkiö |
|||
Moottoritie (2+2) | ||||||
Rantarata | ||||||
|
Raadelman eritasoliittymä | Raadelmantie | Raadelma, Piikkiö | |||
|
Väntsin eritasoliittymä | etelään: Kaarinantie pohjoiseen: Kaarinantie |
Kaarina, Parainen, Nauvo, Korppoo Littoinen |
|||
|
Kurkelan eritasoliittymä | Kaarina, Piispanristi | ||||
Kaarinan ja Turun kunnanraja | ||||||
Moottoritie (3+3) | ||||||
|
Skanssin eritasoliittymä | Sorakatu Itäkaari |
Skanssi, Varissuo | |||
Moottoritie (2+2) | ||||||
|
Jaanin eritasoliittymä | Skarppakullantie Ahtolantie |
Vasaramäki, Pääskyvuori | |||
Helsingin valtatie (2+2) | ||||||
Helsingin valtatie (3+2) | ||||||
Kalevanramppi | Kupittaa, Itäharju | |||||
|
Nummenmäen eritasoliittymä | Hämeentie | Hämeenlinna, Keskusta itä; päättyy | |||
Helsinginkatu (2+2) | ||||||
Suntiontie | Ylioppilaskylä | |||||
Assistentinkatu | Yliopisto | |||||
Tuomaansilta | Aurajoki | |||||
Lonttistentie | Lonttinen Tervatori |
|||||
Aninkaisten eritasoliittymä | Tampere, Raisio |
(km) | Helsinki | |||
---|---|---|---|---|
Lohjanharju | 42 | Lohjanharju | ||
Salo | 112 | 70 | Salo | |
Turku | 164 | 122 | 52 | Turku |