Hista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hista (ruots. Hista) on kaavoitusvaiheessa oleva alue Länsi-Espoon Vanha-Nuuksion (ruots. Gamla Noux) ja Siikajärven (ruots. Siikjärvi ja Sikjärv) kaupunginosassa Espoon keskuksen suuralueella. Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alue sijaitsee, Turunväylän varrella, Nuuksion järviylängön eteläpuolella rajautuen Kirkkonummen kuntaan. Hista kytkee Kirkkonummen, Veikkolan, Vihdin ja Lohjan sekä vahvistaa seudullista taajamarakennetta. Hista sijaitsee 10 kilometrin päässä Espoon keskuksesta luoteeseen ja noin 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Turunväylällä on alueen kohdalla Histan eritasoliittymä.

1400 hehtaarin kaava-alueesta Espoon kaupunki omistaa noin 360 hehtaaria ja Hista-maatalousyhtymä noin 250 hehtaaria. Yksityisiä maanomistajia on noin 300 ja asukkaita 1.1.2007 oli 800[1].

Rakennussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400 hehtaarin kokoiselle alueelle Histaan suunnitellaan energiatehokasta, yhteisöllistä, vapaa-ajan viettoa tukevaa uutta kaupunginosaa pääkaupunkiseudun väestönkasvun tarpeisiin. Suunnittelussa painotetaan erityisesti monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia luonnossa ja kulttuuri- ja maisemaperinteiden säilyttämistä sekä ekologisten energiaratkaisujen hyödyntämistä kuten kalliolämpöä. Histan kartanon lähelle sijoittuisivat julkiset ja kaupalliset sekä liikenteelliset vapaa-ajan palvelut asukkaille ja siellä vieraileville. Histan kartanon vapaa-ajankeskuksen on tarkoitus palvella ja tukea Nuuksion erämaa-aluetta.

OPUS-hanke kehitti yhteistyössä Espoon kanssa Histan rakennushanketta varten Histan keskustelufoorumin, joka toimii alueen sähköisenä kohtaamispaikkana. Foorumin tarkoituksena on välittää tietoa alueen suunnittelusta ja osallistaa asukkaita mukaan asuinympäristön suunnitteluun. OPUS eli Oppiva kaupunkisuunnittelu ja asumisen arki on Teknillisen korkeakoulun tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tutkia kaupunkisuunnitteluprosesseja ja eri osapuolten vuorovaikutusta oppimista tukevien menetelmien avulla.

Histan eteläisen osan Nupurinkartanon rakentaminen alkaa vuonna 2009. Alueen suunnittelun tavoitteena on, että asuinalueen kaikissa kortteleissa toteutetaan jokin asukkaan toiveita vastaava asia, joka liittyy esimerkiksi rakennukseen, piha-alueeseen tai asumiseen. Asuinalueella sijaitseva Nupurin tilan päärakennus suojellaan ja se kunnostetaan aluetta palvelevaan käyttöön. Nupurinkartanon asuinalueesta tulee Suomen ensimmäinen kalliolämpöön liitettävä asuinalue, jonka lämpöpumpuissa käytetään vain vihreää sähköä ja asunnot ovat matalaenergiataloja. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat: YIT, Fortum ja Uponor.

Kaavoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavan kokoukseen 13.12.2010. 18 valtuutettua jätti eriävän mielipiteen. Espoon poliittiset ryhmät ovat sopineet keskenään, että asemakaavoitus ja rakentaminen käynnistetään, kun Espoon ja Lohjan välille suunniteltu rata on kirjattu Helsingin seudun liikennejärjestelmään. Espoon kaupunginhallitus esittää 14.12.2010, että rataa aikaistettaisiin suunnitelmassa toteutettavaksi vuosina 2020-2035.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Hista-Siikajärvi-Nupurin osayleiskaavaehdotusta kokouksessaan 16. kerran 10.6.2009 ja jätti ehdotuksen yksimielisesti pöydälle. Ehdotusta käsitellään syksyn ensimmäisessä kokouksessa 2.9.2009. Asian eteneminen vaatii ratkaisut raidesuunnittelusta ja alueen luontoarvoista.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Nupurinkartanon asemakaavan kokouksessaan 23.2.2009.

Espoon kaupunginhallitus on 9.10.2001 hyväksynyt Hista-Siikajärvi-Nupuri-osayleiskaava-alueen tavoiteohjelman ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Alue kuuluu 2002–2005 kaavoitusohjelmaan sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.6.2005 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2005–2009. Koko alue on alustavasti suunniteltu valmistuvaksi vaiheittain vuoteen 2030 mennessä.

Historia ja taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Histan tila

Hista-nimi on peräisin 1500-luvulta Histan tilan toisen omistajan talonpoika Jaakko Laurinpojan nimessään käyttämästä sanasta Hista. Kaikki tilan omistajat tiedetään vuodesta 1540 lähtien, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi pidettäväksi maakirjat maanomistajien verottamista varten. Vuonna 1641 Kustaa II Aadolfin kuuluisa sotapäällikkö Gustav Horn hankki tilan ja kolme muutakin itselleen rälssiksi ja yhdisti ne omistamaansa Espoonkartanoon. Tuona aikana Histalla toimi mylly ja saha, joka on antanut nimen tilan alueella olevalle Sahajärvelle (ruots. Kvarnträsk). Histan maita on vuoden 1979 jälkeen myyty Espoon kaupungille noin 250 hehtaaria.

Histan kartanon mailla Nupurintiellä sijaitsee vuonna 1936 rakennettu nuorisoseuran talo Honkamaja.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Histan luonto on vanhaa järviylänköä, jossa maisemat ovat vaihtelevia ja korkeuserot suuria. Alueella on useita järviä ja lampia, kuten Heinäslampi, Vuohilampi, Pitkänen, Kivilampi, Nupurinjärvi sekä osittain alueella sijaitsevat Sahajärvi ja Siikajärvi. Alue on monimuotoista kallioista metsää, rinteitä, lehtipuuvyöhykkeitä, lehtolaikkuja, pähkinäpensaslehto ja pienvesistöjen ranta-alueiden reheviä lehtoja.

Histassa korkeuserojen vaihtelut vaikuttavat siihen, että vuodenajat erottuvat toisistaan selkeästi.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisärakentamisen edellytyksenä on tehokas ja kattava joukkoliikenne sekä turvallinen kevyen liikenteen verkoston rakentaminen. Rakentamisen alkaessa Histasta on tiivis bussiyhteys Espoon keskukseen. Myöhemmässä vaiheessa Histaan tulee mahdollisesti oma rautatieasema. Alueen palvelut ovat kevyen liikenteen väylien varrella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]