Luettelo luovutettujen alueiden kansakouluista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Tämä artikkeli on luettelo luovutettujen alueiden kansakouluista. Luettelossa ovat ensin kokonaan luovutettujen ja sen jälkeen osittain luovutettujen kuntien kansakoulut. Osittain luovutettujen kuntien osalta mukana ovat vain ne kansakoulut, jotka jäivät luovutetulle alueelle. Ensin ovat ne osittain luovutetut kunnat, jotka lakkautettiin pian ja sitten ne osittain luovutetut kunnat, jotka jatkoivat toimintaansa. Pohjois-Suomen luovutettujen alueiden kansakoulut ovat luettelossa viimeisenä. Näistä kunnista Petsamo luovutettiin kokonaan, muut kunnat osittain.

Luetteloon on merkitty kansakoulut, jotka löytyvät Karjalan kartat -palvelusta.

Kokonaan luovutetut kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antrea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 19 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 19.[1]

Harlu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]

Kansakoulu[2] Koordinaatit Paikka
Heinäjoen kansakoulu (Harlu) 61.7584°N, 30.9108°E
Hämekosken kansakoulu 61.8612°N, 30.9336°E Hämekoski
Häyskynvaaran kansakoulu
Itä-Läskelän kansakoulu 61.7597°N, 31.0125°E Läskelä
Joensuun kansakoulu (Harlu) 61.7103°N, 30.9884°E
Kirkonkylän kansakoulu (Harlu) 61.8068°N, 30.9356°E Leppäkoski
Länsi-Läskelän kansakoulu 61.7582°N, 30.9916°E Läskelä
Niinisyrjän kansakoulu
Paussun kansakoulu 61.8058°N, 31.0377°E
Vehkalahden kansakoulu (Harlu)
Viison kansakoulu 61.835°N, 30.7963°E

Heinjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]

Hiitola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 15 ja yläkansakouluja 15.[1]

Impilahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 20 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 20.[1]

Jaakkima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 15 ja yläkansakouluja 15.[1]

Johannes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 12 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 12.[1]

Kanneljärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoululähde? 60.2787°N, 29.4676°E Sykiälä
n kansakoululähde? 60.3171°N, 29.5714°E Kuuterselkä
n kansakoululähde? 60.356°N, 29.4414°E Kanneljärven kirkonkylä
n kansakoululähde? 60.3666°N, 29.4036°E Kurkisuoselvennä
n kansakoululähde? 60.4038°N, 29.4952°E Hämeen Alakylä
n kansakoululähde? 60.3646°N, 29.5042°E Liikola
n kansakoululähde?
n kansakoululähde?

Kaukola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 10 ja yläkansakouluja 10.[1]

Kirvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 15 ja yläkansakouluja 16.[1]

Kivennapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 18 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 18.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoululähde? 60.3543°N, 29.7583°E Kivennavan kirkonkylä
n kansakoululähde? 60.2657°N, 29.8318°E Jäppinen/Joutselkä
n kansakoululähde? 60.2659°N, 29.8748°E Tammiselkä
n kansakoululähde? 60.2561°N, 29.5922°E Raivola
n kansakoululähde? 60.2458°N, 29.6177°E Suomenkylä
n kansakoululähde? 60.3215°N, 29.7243°E Ikola
n kansakoululähde? 60.4326°N, 29.6081°E Pamppala
n kansakoululähde? 60.4516°N, 29.6902°E Pihlainen
n kansakoululähde? 60.3851°N, 29.7674°E Ahjärvi
n kansakoululähde? 60.3981°N, 29.7988°E Riihisyrjä
n kansakoululähde? 60.4243°N, 29.8873°E Vuottaa
n kansakoululähde? 60.4599°N, 29.9579°E Miettilä
n kansakoululähde? 60.4948°N, 30.0153°E Lipola
n kansakoululähde? 60.386°N, 29.9156°E Suurselkälä
n kansakoululähde? 60.3522°N, 29.9116°E Kekrola
n kansakoululähde? 60.3119°N, 29.9872°E Hartonen
n kansakoululähde? 60.2806°N, 29.9921°E Tonteri
n kansakoululähde? 60.2973°N, 29.867°E Karvala

Koivisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kauppala oli jaettu 2 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 2 ja yläkansakouluja 2.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakouluselvennä 60.3696°N, 28.6108°E
Kotterlahden kansakoulu[3]

Koiviston maalaiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 14 ja yläkansakouluja 14.[1]

Kuolemajärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 13.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoululähde? 60.4338°N, 29.0563°E Mellola
n kansakoululähde? 60.4088°N, 28.9585°E Hatjalahti
n kansakoululähde? 60.5081°N, 29.0139°E Summa
n kansakoululähde? 60.1957°N, 29.0075°E Peräkylä (Seivästö)
n kansakoululähde? 60.2134°N, 29.0041°E Etukylä (Seivästö)
n kansakoululähde? 60.276°N, 28.9928°E Karjalainen
n kansakoululähde? 60.287°N, 28.879°E Muurila
n kansakoululähde? 60.3085°N, 28.9309°E Inkilä
n kansakoululähde? 60.3396°N, 28.9805°E Pentikkälä
n kansakoululähde? 60.3751°N, 28.9699°E Kuolemajärven kirkonkylä
n kansakoululähde? 60.4014°N, 28.8816°E Kolkkala
n kansakoululähde? 60.5713°N, 28.9493°E Huumola
n kansakoululähde? 60.5934°N, 29.0311°E Kämärä

Kurkijoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 19 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 19. Koulupiireistä, alakansakouluista ja yläkansakouluista yksi oli ruotsinkielinen, muut olivat suomenkielisiä.[1]

Käkisalmen maalaiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 9.[1]

Käkisalmi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 Käkisalmessa oli 1 kansakoulu.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoululähde? 61.0367°N, 30.1318°E

Lahdenpohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kauppala oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]

Kansakoulu[4] Koordinaatit Paikka
Lahdenpohjan kansakoulu (Lahdenpohja)

Lavansaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]

Kansakoulu[5] Koordinaatit Paikka
Lavansaaren kansakoulu

Lumivaara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]

Metsäpirtti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 6 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 6.[1]

Muolaa (mukaan lukien Kyyrölä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 24 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 22 ja yläkansakouluja 24.[1]

Kansakoulu[6] Koordinaatit Paikka
Ala-Kuusaan kansakoulu 60.6152°N, 29.501°E Ala-Kuusaa
Hattulan kansakoulu 60.5265°N, 29.6118°E Hattula
Himalan-Telkkälän kansakoulu 60.542°N, 29.6545°E Himala, Telkkälä
Hotokan kansakoulu 60.6023°N, 29.2761°E Hotokka
Ilolan kansakoulu (Muolaa) 60.45°N, 29.4734°E Ilola
Jokisuun kansakoulu (Muolaa)
Kangaspellon kansakoulu 60.594°N, 29.3663°E Kangaspelto (Kyyrölä)
Keskikylän kansakoulu (Muolaa) Keskikylä
Koiralan kansakoulu 60.5744°N, 29.5336°E Koirala
Kyyrölän kansakoulu 60.5437°N, 29.4893°E Kyyrölä (Kyyrölä)
Lehtokylän kansakoulu 60.4917°N, 29.6579°E Lehtokyläselvennä
Leipäsuon kansakoulu 60.5568°N, 29.1553°E Leipäsuo
Parkkilan kansakoulu (Muolaa) 60.5105°N, 29.4617°E Parkkila (Kyyrölä)
Peikolan kansakoulu 60.5708°N, 29.5731°E Peikola
Perkjärven aseman kansakoulu 60.4725°N, 29.2681°E Perkjärven asemakylä
Perkjärven kylän kansakoulu 60.4706°N, 29.3617°E Perkjärvi
Punnuksen kansakoulu 60.5745°N, 29.638°E Punnus
Pällilän kansakoulu 60.5354°N, 29.5438°E Pällilä
Taaperniemen kansakoulu 60.522°N, 29.3501°E Taaperniemi
Viholan kansakoulu 60.5103°N, 29.4085°E Vihola
Vuotjärven kansakoulu (Muolaa) 60.4679°N, 29.6043°E
Yläkuusaan-Määttälän kansakoulu 60.6129°N, 29.473°E Ylä-Kuusaa
Yskjärven kansakoulu 60.5048°N, 29.5219°E

Yllä lueteltujen 23 kunnallisen kansakoulun lisäksi Muolaassa toimivat jossakin vaiheessa lisäksi Karjalan Lastenkylän kansakoulu (60.4892°N, 29.3014°E)selvennä Perkjärven asemalla, Rautatienkouluselvennä myös Perkjärven asemalla ja luterilaisille yksityinen suomenkielinen kansakouluselvennä Kyyrölässä.[6]

Pyhäjärvi Vpl[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 15.[1]

Rautu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 10 ja yläkansakouluja 10.[1]

Ruskeala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 13 ja yläkansakouluja 13.[1]

Räisälä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 13 ja yläkansakouluja 13.[1]

Kansakoulu[7] Koordinaatit Paikka
Alhotojan kansakoulu 60.8538°N, 29.736°E
Helisevän kansakoulu
Humalaisten kansakoulu 60.785°N, 29.849°E
Hytinlahden kansakoulu 60.9969°N, 29.7436°E
Kirkonkylän kansakoulu (Räisälä) 60.9245°N, 29.7614°E
Kivipellon kansakoulu 60.9203°N, 29.857°E
Kynsijärven kansakoulu 60.8684°N, 29.8295°E
Makkolan kansakoulu (Räisälä) 60.939°N, 29.7037°E
Myllypellon kansakoulu 60.9052°N, 30.0629°E
Siirlahden kansakoulu 61.007°N, 29.649°E
Särkisalon kansakoulu (Räisälä) 60.9042°N, 29.9905°E
Timoskalan kansakoulu 60.9661°N, 29.7795°E
Tiurin kansakoulu 60.8371°N, 29.8289°E
Unnunkosken kansakoulu 60.9813°N, 29.8333°E Unnunkoski

Sakkola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 12.[1]

Salmi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 23 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 23 ja yläkansakouluja 23.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoululähde? 61.4046°N, 32.057°E Hanhiselkä
n kansakoululähde? 61.2968°N, 31.9533°E Karkunkylä
n kansakoululähde? 61.3763°N, 31.8048°E Kirkkojoki
n kansakoululähde? 61.658°N, 32.0099°E Käsnäselkä
n kansakoululähde? 61.3694°N, 31.6961°E Lunkulankyläselvennä
n kansakoululähde? 61.2693°N, 32.1806°E Manssila
n kansakoululähde? 61.3484°N, 31.8756°E Miinala
n kansakoululähde? 61.4621°N, 32.0743°E Orusjärvi
n kansakoululähde? 61.5263°N, 32.1472°E Palojärvi
n kansakoululähde? 61.3702°N, 31.5976°E Peltoinen
n kansakoululähde? 61.3434°N, 32.2391°E Rajaselkä
n kansakoululähde? 61.3534°N, 31.9669°E Räimälä
n kansakoululähde? 61.3666°N, 31.8389°E Salmi/Tulema
n kansakoululähde? 61.3483°N, 31.764°E Tiiala
n kansakoululähde? 61.3265°N, 31.6249°E Työmpäinen
n kansakoululähde? 61.4182°N, 31.6519°E Uuksalonpää
n kansakoululähde? 61.4997°N, 31.5988°E Uuksu eteläisempi
n kansakoululähde? 61.5039°N, 31.5963°E Uuksu pohjoisempi
n kansakoululähde? 61.4578°N, 31.6703°E Uusikylä
n kansakoululähde? 61.3181°N, 31.8632°E Varpanen
n kansakoululähde? 61.3531°N, 32.0318°E Varpaselkä

Seiskari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]

Kansakoulu[8] Koordinaatit Paikka
Seiskarin kansakoulu

Soanlahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 5 ja yläkansakouluja 5.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoulu 62.0319°N, 31.0295°E Soanlahden kirkonkylä
n kansakoulu 62.0631°N, 31.0699°E Lehtomäki
n kansakoulu 62.1044°N, 30.9887°E Kiekua
n kansakoulu 62.1264°N, 30.9132°E Koirinvaara
n kansakoulu 62.216°N, 30.9157°E Havuvaara

Sortavala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 Sortavalassa oli 1 kansakoulu.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
Sortavalan kansakoulu (Sortavala)lähde?

Sortavalan maalaiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 33 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 32 ja yläkansakouluja 32.[1]

Suistamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 16 ja yläkansakouluja 16.[1]

Suojärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 23 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 25 ja yläkansakouluja 23.[1]

Suursaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 2 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 2 ja yläkansakouluja 2.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
Kiiskinkylän kansakoululähde?
Suurkylän kansakoulu (Suursaari)lähde?

Terijoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]

Kansakoulu Paikka
n kansakoulu 60.246°N, 29.7012°E Puhtula
n kansakoulu 60.1971°N, 29.8149°E Luutahäntä
n kansakoulu 60.1899°N, 29.7407°E Ollinpää
n kansakoulu 60.1929°N, 29.6995°E Keskikylä
n kansakoulu 60.2068°N, 29.7079°E Rällälä
n kansakoulu 60.1927°N, 29.6631°E Käkösenpää
n kansakoulu
n kansakoulu
n kansakoulu
n kansakoulu
n kansakoulu

Tytärsaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]

Kansakoulu[9] Koordinaatit Paikka
Tytärsaaren kansakoulu

Uusikirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 20 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 20.[1]

Kansakoulu Paikka
Sortavalan kansakoulu (Uusikirkko)[10] 60.1745°N, 29.0971°E
n kansakoululähde? 60.1695°N, 29.1419°E Jukkola
n kansakoululähde? 60.1675°N, 29.2591°E Vitikkala
n kansakoululähde? 60.1829°N, 29.4106°E Inonkylä
n kansakoululähde? 60.1819°N, 29.5021°E Metsäkylä
n kansakoululähde? 60.2046°N, 29.5271°E Vammelsuu
n kansakoululähde? 60.2674°N, 29.3934°E Vammeljärvi
n kansakoululähde? 60.2669°N, 29.3115°E Kirstinälä
n kansakoululähde? 60.3204°N, 29.2565°E Uudenkirkon kirkonkylä
n kansakoululähde? 60.405°N, 29.1401°E Villikkala
n kansakoululähde? 60.3555°N, 29.1335°E Halila
n kansakoululähde? 60.3326°N, 29.1279°E Kuujärvi
n kansakoululähde? 60.2899°N, 29.1716°E Hälkölä
n kansakoululähde? 60.2629°N, 29.2166°E Piispala
n kansakoululähde? 60.1878°N, 29.3643°E Taikina
n kansakoululähde? Mesterjärvi
n kansakoululähde?
n kansakoululähde?
n kansakoululähde?
n kansakoululähde?

Valkjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 14.[1]

Viipuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 Viipurissa oli 23 kansakoulua, joista 1 oli ruotsinkielinen ja muut suomenkielisiä.[1]

Viipurin maalaiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 27 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 27 ja yläkansakouluja 27.[1]

Vuoksela[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]

Vuoksenranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]

Äyräpää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 9.[1]

Kansakoulu[11] Koordinaatit Paikka
Kalliolan kansakoulu (Äyräpää) 60.7368°N, 29.5294°E
Kaukilan kansakoulu 60.6982°N, 29.4231°E Kaukila
Mälkölän kansakoulu 60.6776°N, 29.5053°E Mälkölä
Paakkolan kansakoulu (Äyräpää) 60.7556°N, 29.4367°E Paakkola
Pölläkkälän kylän kansakoulu 60.7107°N, 29.569°E Pölläkkälä
Pölläkkälän tehtaiden kansakoulu Pölläkkälä
Salomälkölän kansakoulu 60.6501°N, 29.5836°E
Salopaakkolan kansakoulu 60.7564°N, 29.3679°E
Vuosalmen kansakoulu 60.7249°N, 29.5661°E Vuosalmi

Osittain luovutetut kunnat, jotka lakkautettiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulupiirien, alakansakoulujen ja yläkansakoulujen lukumäärät koskevat näissä kunnissa koko kuntaa, eivät vain luovutettua aluetta.

Jääski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 18 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 18.[1]

Korpiselkä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 6 ja yläkansakouluja 7.[1]

Säkkijärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 17 ja yläkansakouluja 17.[1]

Pälkjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 5 ja yläkansakouluja 5.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoulu 62.0152°N, 30.6455°E Ilmakanvuori
n kansakoulu 62.0797°N, 30.7132°E Jero
n kansakoulu 62.0482°N, 30.6636°E Pälkjärvi
n kansakoulu 62.0533°N, 30.7631°E Naatselkä
n kansakoulu 62.1031°N, 30.8572°E Kuhilasvaara

Vahviala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]

Osittain luovutetut kunnat, jotka jatkoivat toimintaansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulupiirien, alakansakoulujen ja yläkansakoulujen lukumäärät koskevat näissä kunnissa koko kuntaa, eivät vain luovutettua aluetta.


Ilomantsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 26 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 23 ja yläkansakouluja 24.[1]

Kitee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 21 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 17 ja yläkansakouluja 20.[1]

Lappee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 21 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 21 ja yläkansakouluja 21.[1]

Nuijamaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 12 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]

Parikkala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 19 ja yläkansakouluja 17.[1]

Rautjärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 11.[1]

Ruokolahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 23 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 23 ja yläkansakouluja 23.[1]

Saari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]

Simpele[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 3 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 3 ja yläkansakouluja 3.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoulu 61.4206°N, 29.3216°E Änkilä
n kansakoulu 61.4365°N, 29.3732°E Simpele
n kansakoulu 61.3748°N, 29.4376°E Änkilänsalo

Tohmajärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 14 ja yläkansakouluja 14.[1]

Vehkalahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 21 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 21 ja yläkansakouluja 21.[1]

Virolahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 18 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 18.[1]

Uukuniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 12.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoulu 61.7706°N, 29.8117°E Kumpu
n kansakoulu 61.7485°N, 29.887°E Niukkala
n kansakoulu 61.7865°N, 30.0051°E Uukuniemen kirkonkylä
n kansakoulu 61.7097°N, 29.9499°E Matri
n kansakoulu 61.6961°N, 30.0727°E Ristilahti
n kansakoulu 61.6411°N, 29.9921°E Parikka
n kansakoulu 61.6666°N, 30.2258°E Mensuvaara
n kansakoulu 61.6883°N, 30.2866°E Haasiannotko
n kansakoulu 61.7806°N, 30.1526°E Ännikänniemi
n kansakoulu 61.8388°N, 30.1801°E Kalattoma
n kansakoulu 61.7618°N, 30.3466°E Latvasyrjä
n kansakoulu
n kansakoulu

Värtsilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]

Kansakoulu Koordinaatit Paikka
n kansakoulu 62.2205°N, 30.5891°E Patsola
n kansakoulu 62.1944°N, 30.6194°E Uusikylä
n kansakoulu 62.2361°N, 30.7476°E Kaustajärvi
n kansakoulu 62.1667°N, 30.6708°E Värtsilä
n kansakoulu 62.1822°N, 30.6929°E Värtsilä
n kansakoulu
n kansakoulu
n kansakoulu

Ylämaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 9.[1]

Pohjois-Suomen luovutetut alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi myi Neuvostoliitolle Inarin kuntaan kuuluneen Jäniskosken–Niskakosken alueen. Tällä alueella ei ollut kansakoulualähde?.

Kuusamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 Kuusamon kunta oli jaettu 39 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 33 ja yläkansakouluja 31.[1] Kuusamon itäosat luovutettiin Neuvostoliitolle.

Petsamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 Petsamon kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1] Petsamo kuului kokonaan Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Salla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuvuonna 1937–1938 Sallan kunta oli jaettu 20 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 20.[1] Sallan itäosat luovutettiin Neuvostoliitolle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 30.12.2018.
  2. Pitäjä pitäjältä: Harlu (PDF) (sivut 5–6, Harlun koululaitos) Karjala N:o 16/1976, Liite 32. Viitattu 30.12.2018.
  3. Koiviston kylät Suomen Koivisto seura ry. Arkistoitu 17.2.2017. Viitattu 3.1.2019.
  4. Lahdenpohja-Jaakkima (PDF) doria.fi. Viitattu 3.1.2019.
  5. Lavansaaren kansakoulu lavansaari.net. Arkistoitu 23.7.2019. Viitattu 3.1.2019.
  6. a b Luukka, Sarkanen & Repo (1952), s. 227–240
  7. Räisälän pitäjä: Räisälän kansakoulut raisala.fi. Arkistoitu 10.6.2013. Viitattu 3.1.2019.
  8. Pitäjä pitäjältä: Seiskari (PDF) (sivu 3) Karjala N:o 21/1979, Liite 33. Viitattu 3.1.2019.
  9. Tytärsaaren kansakoulu arviolta 1930-luvulla Flickr: Kymenlaakson museo. Viitattu 3.1.2019.
  10. sortavala.pdf (PDF) vanha.karjalanliitto.fi. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 3.1.2019.
  11. Luukka, Sarkanen & Repo (1952), s. 252–255