Luettelo luovutettujen alueiden kansakouluista
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: nimet puutteellisia |
Tämä artikkeli on luettelo luovutettujen alueiden kansakouluista. Luettelossa ovat ensin kokonaan luovutettujen ja sen jälkeen osittain luovutettujen kuntien kansakoulut. Osittain luovutettujen kuntien osalta mukana ovat vain ne kansakoulut, jotka jäivät luovutetulle alueelle. Ensin ovat ne osittain luovutetut kunnat, jotka lakkautettiin pian ja sitten ne osittain luovutetut kunnat, jotka jatkoivat toimintaansa. Pohjois-Suomen luovutettujen alueiden kansakoulut ovat luettelossa viimeisenä. Näistä kunnista Petsamo luovutettiin kokonaan, muut kunnat osittain.
Luetteloon on merkitty kansakoulut, jotka löytyvät Karjalan kartat -palvelusta.
Kokonaan luovutetut kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 19 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 19.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 15 ja yläkansakouluja 15.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 20 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 20.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 15 ja yläkansakouluja 15.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 12 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 12.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoululähde? | Sykiälä | |
| n kansakoululähde? | Kuuterselkä | |
| n kansakoululähde? | Kanneljärven kirkonkylä | |
| n kansakoululähde? | Kurkisuo | |
| n kansakoululähde? | Hämeen Alakylä | |
| n kansakoululähde? | Liikola | |
| n kansakoululähde? | ||
| n kansakoululähde? |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 10 ja yläkansakouluja 10.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 15 ja yläkansakouluja 16.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 18 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 18.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kauppala oli jaettu 2 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 2 ja yläkansakouluja 2.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoulu | ||
| Kotterlahden kansakoulu[3] |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 14 ja yläkansakouluja 14.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 13.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoululähde? | Mellola | |
| n kansakoululähde? | Hatjalahti | |
| n kansakoululähde? | Summa | |
| n kansakoululähde? | Peräkylä (Seivästö) | |
| n kansakoululähde? | Etukylä (Seivästö) | |
| n kansakoululähde? | Karjalainen | |
| n kansakoululähde? | Muurila | |
| n kansakoululähde? | Inkilä | |
| n kansakoululähde? | Pentikkälä | |
| n kansakoululähde? | Kuolemajärven kirkonkylä | |
| n kansakoululähde? | Kolkkala | |
| n kansakoululähde? | Huumola | |
| n kansakoululähde? | Kämärä |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 19 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 19. Koulupiireistä, alakansakouluista ja yläkansakouluista yksi oli ruotsinkielinen, muut olivat suomenkielisiä.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 9.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 Käkisalmessa oli 1 kansakoulu.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoululähde? |
Lukuvuonna 1937–1938 kauppala oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]
| Kansakoulu[4] | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| Lahdenpohjan kansakoulu (Lahdenpohja) |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]
| Kansakoulu[5] | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| Lavansaaren kansakoulu |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 6 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 6.[1]
Muolaa (mukaan lukien Kyyrölä)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 24 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 22 ja yläkansakouluja 24.[1]
Yllä lueteltujen 23 kunnallisen kansakoulun lisäksi Muolaassa toimivat jossakin vaiheessa lisäksi Karjalan Lastenkylän kansakoulu () Perkjärven asemalla, Rautatienkoulu myös Perkjärven asemalla ja luterilaisille yksityinen suomenkielinen kansakoulu Kyyrölässä.[6]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 15.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 10 ja yläkansakouluja 10.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 13 ja yläkansakouluja 13.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 13 ja yläkansakouluja 13.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 12.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 23 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 23 ja yläkansakouluja 23.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoululähde? | Hanhiselkä | |
| n kansakoululähde? | Karkunkylä | |
| n kansakoululähde? | Kirkkojoki | |
| n kansakoululähde? | Käsnäselkä | |
| n kansakoululähde? | Lunkulankyläselvennä | |
| n kansakoululähde? | Manssila | |
| n kansakoululähde? | Miinala | |
| n kansakoululähde? | Orusjärvi | |
| n kansakoululähde? | Palojärvi | |
| n kansakoululähde? | Peltoinen | |
| n kansakoululähde? | Rajaselkä | |
| n kansakoululähde? | Räimälä | |
| n kansakoululähde? | Salmi/Tulema | |
| n kansakoululähde? | Tiiala | |
| n kansakoululähde? | Työmpäinen | |
| n kansakoululähde? | Uuksalonpää | |
| n kansakoululähde? | Uuksu eteläisempi | |
| n kansakoululähde? | Uuksu pohjoisempi | |
| n kansakoululähde? | Uusikylä | |
| n kansakoululähde? | Varpanen | |
| n kansakoululähde? | Varpaselkä |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]
| Kansakoulu[8] | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| Seiskarin kansakoulu |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 5 ja yläkansakouluja 5.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoulu | Soanlahden kirkonkylä | |
| n kansakoulu | Lehtomäki | |
| n kansakoulu | Kiekua | |
| n kansakoulu | Koirinvaara | |
| n kansakoulu | Havuvaara |
Lukuvuonna 1937–1938 Sortavalassa oli 1 kansakoulu.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| Sortavalan kansakoulu (Sortavala)lähde? |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 33 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 32 ja yläkansakouluja 32.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 16 ja yläkansakouluja 16.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 23 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 25 ja yläkansakouluja 23.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 2 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 2 ja yläkansakouluja 2.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| Kiiskinkylän kansakoululähde? | ||
| Suurkylän kansakoulu (Suursaari)lähde? |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]
| Kansakoulu | Paikka | |
|---|---|---|
| n kansakoulu | Puhtula | |
| n kansakoulu | Luutahäntä | |
| n kansakoulu | Ollinpää | |
| n kansakoulu | Keskikylä | |
| n kansakoulu | Rällälä | |
| n kansakoulu | Käkösenpää | |
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 1 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 1 ja yläkansakouluja 1.[1]
| Kansakoulu[9] | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| Tytärsaaren kansakoulu |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 20 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 20.[1]
| Kansakoulu | Paikka | |
|---|---|---|
| Sortavalan kansakoulu (Uusikirkko)[10] | ||
| n kansakoululähde? | Jukkola | |
| n kansakoululähde? | Vitikkala | |
| n kansakoululähde? | Inonkylä | |
| n kansakoululähde? | Metsäkylä | |
| n kansakoululähde? | Vammelsuu | |
| n kansakoululähde? | Vammeljärvi | |
| n kansakoululähde? | Kirstinälä | |
| n kansakoululähde? | Uudenkirkon kirkonkylä | |
| n kansakoululähde? | Villikkala | |
| n kansakoululähde? | Halila | |
| n kansakoululähde? | Kuujärvi | |
| n kansakoululähde? | Hälkölä | |
| n kansakoululähde? | Piispala | |
| n kansakoululähde? | Taikina | |
| n kansakoululähde? | Mesterjärvi | |
| n kansakoululähde? | ||
| n kansakoululähde? | ||
| n kansakoululähde? | ||
| n kansakoululähde? |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 14.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 Viipurissa oli 23 kansakoulua, joista 1 oli ruotsinkielinen ja muut suomenkielisiä.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 27 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 27 ja yläkansakouluja 27.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 9.[1]
Osittain luovutetut kunnat, jotka lakkautettiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulupiirien, alakansakoulujen ja yläkansakoulujen lukumäärät koskevat näissä kunnissa koko kuntaa, eivät vain luovutettua aluetta.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 18 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 18.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 6 ja yläkansakouluja 7.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 17 ja yläkansakouluja 17.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 5 ja yläkansakouluja 5.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoulu | Ilmakanvuori | |
| n kansakoulu | Jero | |
| n kansakoulu | Pälkjärvi | |
| n kansakoulu | Naatselkä | |
| n kansakoulu | Kuhilasvaara |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]
Osittain luovutetut kunnat, jotka jatkoivat toimintaansa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulupiirien, alakansakoulujen ja yläkansakoulujen lukumäärät koskevat näissä kunnissa koko kuntaa, eivät vain luovutettua aluetta.
|
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Moniko näiden kuntien kouluista luovutettiin? |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 26 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 23 ja yläkansakouluja 24.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 21 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 17 ja yläkansakouluja 20.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 21 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 21 ja yläkansakouluja 21.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 12 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 11 ja yläkansakouluja 11.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 19 ja yläkansakouluja 17.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 11.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 23 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 23 ja yläkansakouluja 23.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 3 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 3 ja yläkansakouluja 3.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoulu | Änkilä | |
| n kansakoulu | Simpele | |
| n kansakoulu | Änkilänsalo |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 14 ja yläkansakouluja 14.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 21 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 21 ja yläkansakouluja 21.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 18 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 18 ja yläkansakouluja 18.[1]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 12 ja yläkansakouluja 12.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoulu | Kumpu | |
| n kansakoulu | Niukkala | |
| n kansakoulu | Uukuniemen kirkonkylä | |
| n kansakoulu | Matri | |
| n kansakoulu | Ristilahti | |
| n kansakoulu | Parikka | |
| n kansakoulu | Mensuvaara | |
| n kansakoulu | Haasiannotko | |
| n kansakoulu | Ännikänniemi | |
| n kansakoulu | Kalattoma | |
| n kansakoulu | Latvasyrjä | |
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1]
| Kansakoulu | Koordinaatit | Paikka |
|---|---|---|
| n kansakoulu | Patsola | |
| n kansakoulu | Uusikylä | |
| n kansakoulu | Kaustajärvi | |
| n kansakoulu | Värtsilä | |
| n kansakoulu | Värtsilä | |
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu | ||
| n kansakoulu |
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 9 ja yläkansakouluja 9.[1]
Pohjois-Suomen luovutetut alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Mitkä Kuusamon ja Sallan kansakouluista luovutettiin? |
Inari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan jälkeen Suomi myi Neuvostoliitolle Inarin kuntaan kuuluneen Jäniskosken–Niskakosken alueen. Tällä alueella ei ollut kansakoulualähde?.
Kuusamo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukuvuonna 1937–1938 Kuusamon kunta oli jaettu 39 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 33 ja yläkansakouluja 31.[1] Kuusamon itäosat luovutettiin Neuvostoliitolle.
Petsamo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukuvuonna 1937–1938 Petsamon kunta oli jaettu 9 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 8 ja yläkansakouluja 8.[1] Petsamo kuului kokonaan Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.
Salla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukuvuonna 1937–1938 Sallan kunta oli jaettu 20 koulupiiriin. Alakansakouluja oli 20 ja yläkansakouluja 20.[1] Sallan itäosat luovutettiin Neuvostoliitolle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maanmittauslaitos: Karjalan kartat
- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Pitäjä pitäjältä: Harlu (PDF) (sivut 5–6, Harlun koululaitos) Karjala N:o 16/1976, Liite 32. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Koiviston kylät Suomen Koivisto seura ry. Arkistoitu 17.2.2017. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Lahdenpohja-Jaakkima (PDF) doria.fi. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Lavansaaren kansakoulu lavansaari.net. Arkistoitu 23.7.2019. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ a b Luukka, Sarkanen & Repo (1952), s. 227–240
- ↑ Räisälän pitäjä: Räisälän kansakoulut raisala.fi. Arkistoitu 10.6.2013. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Pitäjä pitäjältä: Seiskari (PDF) (sivu 3) Karjala N:o 21/1979, Liite 33. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Tytärsaaren kansakoulu arviolta 1930-luvulla Flickr: Kymenlaakson museo. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ sortavala.pdf (PDF) vanha.karjalanliitto.fi. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Luukka, Sarkanen & Repo (1952), s. 252–255