Turun isku 2017

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Turun puukotukset 2017)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun isku 2017
Kynttilöitä Turun Kauppatorin kulmalla 26.8.2017.
Kynttilöitä Turun Kauppatorin kulmalla 26.8.2017.
Paikka Kauppatori, Kauppiaskatu, Maariankatu ja Puutori, Turku, Suomi
Kohde siviilit
Ajankohta 18. elokuuta 2017
16.02–16.05 (EEST)
Iskutyyppi veitsi-isku
Kuolleita 2[1]
Haavoittuneita 8 uhria, 1 hyökkääjä[1][2]
Epäilty/epäillyt Abderrahman Bouanane,
1 muu[3]
Tekoväline puukko

Turun isku on perjantaina 18. elokuuta 2017 Turussa tapahtunut puukoilla tehty isku joita poliisi tutki, ja joista apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syytteen, terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä.[4][5][6][7]

Puukotuksen tekijäksi epäilty, vuonna 1994 syntynyt marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane, saatiin kiinni pian tapahtuman jälkeen, kun poliisi ampui tätä jalkaan.[8] Puukotuksen uhreiksi joutui kymmenen henkilöä, joista kaksi kuoli ja kahdeksan joutui sairaalahoitoon.

Bouananen tekemä isku on ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa tehty terroriteko Suomessa.[9][10] Bouanane kirjoitti käsin arabiaksi poliittisen manifestin ja teki saman sisältöisen videon ennen puukotuksia.[11] Ilmoituksensa mukaan hän teki teon Isiksen soturina järjestön puolesta.[12] Bouanane haki teollaan marttyyrikuolemaa[12] ja mielentilatutkimuksen mukaan hän toimi täydessä ymmärryksessä.[13] Suomessa ei ole aikaisemmin epäilty turvapaikanhakijaa yhtä vakavasta rikoksesta.[14]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskun tekijän reitti.

Iskupäivän aamuna Abderrahman Bouanane pyöräili tuttavansa asunnolta Kaarinasta, jossa hän väliaikaisesti asui, Turun keskustaan. Asunnolta hän oli ottanut mukaansa kaksi keittiöveistä. Keskustaan päästyään hän vieraili Aurajoen varrella sijaitsevassa moskeijassa rukoilemassa, jonka jälkeen hän siirtyi tuomiokirkon viereiseen puistoon. Sieltä hän matkusti Turun linja-autoaseman kautta Turun kauppatorille.[15] Poliisin mukaan Bounane alkuperäinen suunnitelma oli puukottaa varusmiestä linja-autoasemalla, mutta paikalle tuli muita ihmisiä, minkä vuoksi puukottaja luopui ajatuksesta ja jatkoi matkaansa kauppatorille.[16]

Poliisi sai hälytyksen iskusta kello 16.02 ja epäilty otettiin kiinni kello 16.05 Puutorilla.[17][18][19] Ensin Kauppatorilla epäilty puukotti jehovantodistajanaista, joka menehtyi vammoihinsa, sekä Tukholmasta tullutta turistia, Hassan Zubieria, joka tuli auttamaan naista. Sieltä hän jatkoi eteenpäin Hesburgerin suuntaan ja puukotti lastenvaunuja työntänyttä naista, jolla oli mukanaan puolivuotias tyttövauva[20] sekä auttamaan tullutta miestä. Kauppatorilta epäilty pakeni Kauppiaskadulle ja puukotti naisohikulkijaa. Kauppiaskadulta mies kääntyi Maariankadulle ja puukotti kahta naispuolista ohikulkijaa. Maariankadulta epäilty mies kääntyi Brahenkadulle, jossa häntä vastaan tuli pariskunta lastenvaunujen kanssa, mutta heille hän ei tehnyt mitään. Sen sijaan hän puukotti kolmea naista. Sen jälkeen poliisi tuli paikalle ja pidätti miehen ampumalla virka-aseella tätä reiteen.[21][22][23] Puukottaja käytti iskussa kahta puukkoa.[24]

Turun kaupunginkirjasto ja Hansakortteli tyhjennettiin varotoimenpiteenä viranomaisten pyynnöstä.[25]

Lounais-Suomen poliisi ilmoitti perjantai-iltana etsivänsä valkoista Fiat Ducato -pakettiautoa.[26] Myöhemmin poliisi kertoi löytäneensä auton.[26] Lisäksi poliisi teki etsinnän auton omistajan taloon Turun Varissuon kaupunginosassa.[26][27] Poliisi teki operaation myös Pansion vastaanottokeskukseen.[26] Poliisi teki kiinnioton myös Kaarinan Hovirinnassa.[28] Sunnuntaina 20. elokuuta poliisi kertoi tehneensä uusia kotietsintöjä muun muassa Turun Runosmäessä.[29]

Tekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääepäilty on 25. lokakuuta 1994 syntynyt marokkolainen Abderrahman Bouanane.[30] Hän ilmoitti poliisille aluksi iäkseen 18 vuotta, syntymävuodekseen 1998[31][5] ja nimekseen Abderrahman Mechkah. Turvapaikkaa hakiessaan hän oli ilmoittanut puolestaan nimekseen Abdul Rahman[31][32][33] ja olevansa palestiinalainen.[34] Hän oli ystävilleen kehuskellut antaneensa suomalaisviranomaisille väärän nimen ja iän.[35]

Bouanane saapui Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Hän sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.[14][36][37] Yleisradion mukaan hän oli valittanut kielteisestä päätöksestä.[38] Hänen oikea nimensä ja syntymäaikansa selvisi Keskusrikospoliisille Interpolin avulla 27. elokuuta.[39] Myös hänen passinsa ja henkilöllisyystodistuksensa löytyivät Saksasta Dortmundin viranomaisilta.[40]

Tarkkoja tietoja Bouananen vammoista ei ole kerrottu julkisuuteen.[41] Hän on niiden kolmen henkilön joukossa, jotka ovat saaneet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehohoitoa.[4]

Marraskuun 24. päivänä poliisi ilmoitti, ettei sillä ole syytä olettaa, että isku olisi ollut minkäänlaisen ryhmän suunnittelema.[42] Poliisi pidätti tutkinnan aikana Bouananen lisäksi muitakin ihmisiä, mutta heidät kaikki vapautettiin rikosepäilyistä. Helmikuussa 2018 yhden etsintäkuulutetun miehen kohdalla selvitettiin vielä, onko hän tukenut epäillyn radikaaleja ajatuksia. Hänen ei kuitenkaan epäillä osallistuneen itse iskuun.[16]

Teon motiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abderrahman Bouananen tarkoituksena oli tehdä terrori-teko. Hän näki länsimaat syyllisinä Syyrian tapahtumiin ja teon jälkeisissä poliisikuulusteluissa hän totesi, että että jokaista muslimimaassa kuollutta ihmistä kohtaan on kuoltava ihminen länsimaissa, mukaan lukien Suomessa. Terrori-iskun tekeminen oli hänelle jiahdististen näkemysten toteuttamista.[43]

Saapuessa Suomeen vuoden 2016 puolivälissä hän ei vielä ollut kovin aktiivinen uskonnollisesti. Ensimmäisen kerran Isistä ja jihadismia hän oli alkanut pohtia Vuoden 2017 alussa. Hän oli sittemmin yrittänyt matkustaa Raqqaan liittyäkseen Isisin joukkoihin. Tätä tarkoitusta varten hän oli myös pyrkinyt saamaan passin. Bouananen Uzbekistanilainen tuttava oli yrittänyt auttaa häntä tässä suunnitelmassa, mutta ne eivät lopulta toteutuneet.[43]

Kuulusteluissa hän kertoi, ettei hänellä ollut erityistä syytä tehdä iskua juuri Suomessa. Hän kertoi tehneensä iskun Suomessa sen vuoksi, että sattui olemaan maassa. Iskun motiiviksi hän kertoi halunneensa, että "Islamilainen valtakunta", eli Isis-järjestö, olisi vahva. Lopullisen päätöksensä iskun toteuttamisesta hän oli kertomuksensa mukaan tehnyt tekoa edeltävänä iltana. Ratkaiseva tekijä oli video, jossa oli näytetty Isis-järjestöä vastaan kohdistettuja pommituksia Raqqan kaupungissa.[43]

Poliisin tekoa seuranneena yönä haltuunsa saamassa Bouananen manifestissa on viittauksia Koraaniin. Hän oli lukenut alun perin paperille kirjoitetun manifestin videolle Turun tuomiokirkon läheisyydessä ja julkaisi videon juuri ennen tekoaan arabiankielisessä pikaviestipalvelussa. Useita minuutteja kestäneessä videossa mainittiin useasti vääryydet islamia kohtaan. Bouanane oli omaksunut Isisin propagandaa ja hän oli radikalisoitunut viikkoja tai kuukausia ennen iskua, mutta kuitenkin poliisin tammikuussa hänestä saaman vihjeen jälkeen. Vastaanottokeskuksessa Bouanane oli puhunut suomalaisista vääräuskoisina ja hän oli kysellyt neuvoja, miten Isisiin voi liittyä. Hän oli myös kuultu kuuntelevan kännykästään radikaaleja islamilaisia saarnoja. Tekijä haki teollaan marttyyrikuolemaa. Poliisin näkemyksen mukaan terroristijärjestö Isis tai muu järjestö ei ole halunnut ottaa tekoa nimiinsä, koska tekijä jäi eloon.[44][45][46][35][16] Tutkinnanjohtaja Olli Töyrään mukaan Bouanane näki itsensä ”Isisin soturina ja taistelijana”. Bouanane kertoi oikeudenkäynnissä, että hänen tarkoituksena oli tehdä terroriteko.[43] Töyrään näkemyksen mukaan kielteinen turvapaikkapäätös ei ollut syynä puukotukselle.[16]

Vangitseminen ja oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bouananea yritettiin puhuttaa lauantaina sairaalassa, mutta hän ei ollut siihen halukas.[47] Kuulustelut aloitettiin sunnuntaina 20. elokuuta.[48] Epäillyn vangitsemisoikeudenkäynti oli 22. elokuuta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa. Epäilty oli mukana oikeudenkäynnissä videoyhteyden välityksellä sairaalasta.[49] Käräjäoikeus päätti, että Bouanane vangitaan.[50] Hän suostui keskustelemaan videoyhteyden välityksellä jonkin verran.[50] Keskusrikospoliisin mukaan Bouanane on myöntänyt kuolemaan johtaneet teot, mutta kiistää murhat.[50] Hänet siirrettiin Turun yliopistollisesta keskussairaalasta Hämeenlinnan vankisairaalaan 23. elokuuta.[51]

Bouananen lisäksi käräjäoikeus vangitsi kolme muuta marokkolaismiestä, joista yksi vangittiin kovemmalla todennäköisin syin -epäillyllä ja kaksi lievemmällä syytä epäillä -nimikkeellä.[52] Kaksi lievemmällä perusteella vangittua vapautettiin 29. elokuuta, koska heitä ei ollut enää syytä epäillä rikoksesta.[53][54] 1. syyskuuta poliisi vapautti tutkintavankeudesta vielä toisen yhä vangittuna olleista miehistä, ja vangituksi jäi vain pääepäilty Bouanane.[55]

Bouananen mielentilatutkimuksen tuloksista kerrottiin maaliskuussa 2018. Sen mukaan Bouanane oli puukotukset tehdessään syyntakeinen, eli hän toimi täydessä ymmärryksessä.[13]

Käräjäoikeudessa arvioidaan erityisesti sitä, olivatko puukotukset terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä vai eivät. Syyttäjä vaatii Bouananalle elinkautista vankeusrangaistusta terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Puolustus kiistää terroristisen tarkoituksen ja nimittää tekoja tapoiksi ja tapon yrityksiksi. Syyttäjän mukaan merkittävänä todisteena terroristisesta tarkoituksesta käy Bouananen kirjoittama ja kuvaama manifesti, jonka sisältö asiantuntijoiden mukaan on jihadisteille tyypillistä retoriikkaa, jossa kehotetaan muslimeja pyhään sotaan vääräuskoisia vastaan ja irtisanoutumaan läntisten demokratioiden arvomaailmasta.[56]

Kuolleiden omaiset ja iskussa loukkaantuneet vaativat Bouananelta vahingonkorvauksia yhteensä lähes 583 000 euroa. Kahden kuolleen naisen läheiset vaativat kukin 20 000 euroa henkisestä kärsimyksestä sekä lisäksi hautaus- ynnä muita kuluja. Loukkaantuneiden korvausvaatimukset liittyvät muun muassa kipuun ja särkyyn, henkiseen kärsimykseen, tilapäiseen tai pysyvään haittaan, sairaanhoitokuluihin ja esinevahinkoihin. Suurimpia, yli 162 000 euron korvauksia, Bouananelta vaatii pysyvästi invalidisoitunut 46-vuotias mies.[57]

Tekijän taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika Marokossa ja muualla Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion lähteen mukaan ollessaan Suomessa vastaanottokeskuksessa Bouanane oli kertonut tappaneensa ihmisen Marokossa ja kierrelleensä Euroopassa ennen Suomeen tuloa ja muun muassa myynyt kokaiinia Italiassa.[35] Bouanane matkusti 23. huhtikuuta 2016 Italiasta Chiasson rajanylityspaikalta Sveitsiin, jossa vietti muutaman päivän ja anoi sieltä turvapaikkaa.[58] Saksan sisäministeriön ja Deutsche Welle -lehden mukaan hän saapui Suomeen Saksan kautta. Hänet rekisteröitiin siellä ollessaan, vaikka hän ei hakenut turvapaikkaa maassaoloaikanaan. Lehti kirjoitti, että Bouanane tuli Saksaan vuodenvaihteessa 2015–2016. Tuolloin häneltä otettiin DNA-näytteet ja biometriset tunnisteet henkilöllisyyden varmistamiseksi.[59][60] Lisäksi hänet valokuvattiin.[61] Saksan sisäministeriön mukaan hän oleskeli maassa laittomasti.[60] Hänet päästettiin vapaaksi ja ohjattiin ilmoittautumaan Hampurin ulkomaalaisviranomaisille muutama päivän sisällä, mitä Bouanane ei kuitenkaan tehnyt.[61][62] Hän ei siis hakenut Saksasta turvapaikkaa Dublinin asetuksen mukaisesti, vaikka Saksa oli ensimmäinen maa, jonne hän Marokosta tiettävästi saapui.[37] Hampurin poliisin tiedottaja Ulf Wundrack kertoi, että tuolloin saapui joka päivä kaikenlaisia pakolaisia ja muita ihmisiä Hampurin päärautatieasemalle, jotka jatkoivat matkaansa eteenpäin Skandinaviaan.[61] Bouanane ei ilmeisesti asunut Hampurissa, eikä viipynyt siellä pitkään.[61]

Tietotoimisto DPA:n saamien tiedusteluviranomaistietojen mukaan hän käytti Saksassa useaa eri henkilöllisyyttä.[63] Siellä ollessaan hän oleskeli Hampurin lisäksi Ala-Saksissa.[61][64] Bouanane jatkoi sieltä matkaansa Nordrhein-Westfaleniin, jossa hän oleskeli tammi–huhtikuun 2016[61][62] Hän käytti eri nimiä sekä Hampurissa että Nordrhein-Westfalenissa.[61] Siellä ollessaan Bouananea syytettiin pahoinpitelystä Neussin kaupungissa.[64] Pari viikkoa myöhemmin häntä syytettiin jälleen pahoinpitelystä, nyt Kerpenissä lähellä Kölniä. Dortmundin ulkomaalaisviranomaiset kirjasivat hänen olinpaikkansa ”tuntemattomaksi” huhtikuussa 2016.[65]

Aika Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion lähteet ovat kertoneet, että Bouanane valehteli Suomeen tullessaan iäkseen 17 vuotta, ja sai näin luvan viettää ensin puolisen vuotta alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksikössä.[35] Kun hän tuli ilmoituksensa mukaan täysi-ikäiseksi marraskuun lopussa 2016, hänet siirrettiin aikuisten yksikköön.[35] Hän lienee siis saapunut Pansioon marras–joulukuun taitteessa vuonna 2016.[35]

Bouanane ei ole ollut suojelupoliisin seuraamien 350:n terrorismikytköksistä epäillyn kohdehenkilön joukossa.[66] Lounais-Suomessa on tällä hetkellä sata turvapaikkaprosessissa olevaa nuorta miestä, joista osa on suojelupoliisin ja osa keskusrikospoliisin tarkkailussa.[67] Yleisradion mukaan ulkomaalaistaustainen henkilö olisi kuitenkin antanut Bouananesta vihjeen poliisille vuoden 2017 alussa, minkä mukaan mies solvasi suomalaisia, vaikutti radikalisoituneelta ja olevan kiinnostunut ääriajattelusta.[35][68] Hän kyseli miten voisi liittyä terroristijärjestö Isisiin, käyttäytyi uhkaavasti ja käytti huumeita.[24] Bouananen kuultiin kuuntelevan kännykästään radikaaleja saarnoja, toisinaan hip hopia.[35] Bouanane oli todennut, että kristityt pitäisi tappaa ja pitänyt shiiamuslimeja vääräuskoisina.[69] Hän kävi uimahallissa ja suomen kielen kurssilla; käytti proteiinilisää ja kävi kuntosalilla.[35] Lähteiden mukaan hän oli kookas ja hyvässä kunnossa.[35] Bouananen tunteneet eivät pitäneet häntä mielisairaana tai masentuneena – vaan älykkäänä, joskin muista käytökseltään selvästi poikkeavana.[35] Hän kävi lukuvuoden 2016–2017 turkulaista peruskoulua, jossa kävi opiskelemassa maahantulijoille suunnattua perusopetusta.[70] Hän ei tullut kurssille enää sen alun jälkeen, eikä hän menestynyt opinnoissa tai saanut todistusta.[71][72]

Vihje vastaanottokeskuksen johdolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa vastaanottokeskuksen asukkaista on kertonut antaneensa Bouananesta vihjeen keskuksen johdolle. Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmi kertoi Yleisradiolle, että vihje vietiin poliisille. Paikallispoliisi toimitti vihjeen suojelupoliisille tammikuussa 2017, mutta vihje ei johtanut suojelupoliisin toimiin. Nurmen mukaan hän ei ole kuullut, että Bouanane olisi aiottu ottaa keskuksessa erityistarkkailuun. Nurmi totesi myös, että poliisin on tehtävä selvittää, jos on jotain selvittämistä. Vihjeen antajat eivät huomanneet, että Bouananea olisi otettu erityiseen tarkkailuun.[35] Suojelupoliisin operatiivinen apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen kommentoi tapahtumaa, että vihje otettiin vakavasti, mutta se ei poikennut vihjeiden valtavirrasta.[69]

Liikkeet ennen iskua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukesällä Bouanane siirrettiin soluasunnostaan keskuksen päärakennukseen yhdessä toisen vangitun 18-vuotiaan marokkolaisen kanssa.[35]

Helsingin Sanomien haastattelemien turkulaisten mukaan Bouanane liikkui viime aikoina paljon Pernon lähiössä.[73] Haastatellut kertoivat, että epäilty osasi ainakin arabian kieltä, kulki paljon yksin ja vietti paljon vapaa-aikaansa anniskeluravintoloissa.[73] Lännen Median ja Turun Sanomien mukaan epäilty tapasi käydä moskeijassa Turun Kupittaalla, mutta lopetti käynnit yllättäen ramadanin jälkeen, eli noin kaksi kuukautta ennen puukotuksia – vaikka moskeija on Turun moskeijoista juuri marokkolaisten suosima.[74][34] Osa moskeijan marokkolaisyhteisöstä katsoo, että epäilty tekeytyi turvapaikkaprosessissa palestiinalaiseksi, koska Marokon kansalaiset eivät saa Suomesta turvapaikkaa.[34] Kupittaan moskeijassa Bouanane kertoi olevansa kotoisin Casablancasta ja nimekseen Abuldrahman.[75] Bouanane asui Pansion vastaanottokeskuksessa.[76]

Bouanane kävi toisessa, Turun Yliopistonkadulla sijaitsevassa moskeijassa, perjantaina 18. elokuuta päivärukouksen aikaan.[75] Rukous alkoi noin kello 13.30 ja päättyi noin tuntia myöhemmin puoli kolmelta, noin 1,5 tuntia ennen hyökkäystä.[75]

Poliisin kiinniottamat ja etsintäkuuluttamat henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi kuuli tekoon liittyen kymmeniä henkilöitä ja iskun silminnäkijöitä. Esitutkinnan aikana ei ilmennyt seikkoja joiden perusteella hän olisi toiminut virallisesti mihinkään terroristijärjestöön. Poliisin mukaan Bouanane toimi yksin.[15]

Välittömästi teon jälkeen poliisilla oli useita operaatioita Suomen alueella tapaukseen liittyen.[41] Poliisi kertoi teon jälkeen perjantain ja lauantain välisenä yönä ottaneensa kiinni neljä henkilöä; osa Pansion vastaanottokeskuksesta, osa Varissuon kaupunginosasta yksityisasunnosta.[41][77][47][27] Osa heistä oli viettänyt aikaa Bouananen kanssa muun muassa huumeita käyttäen.[35] He olivat miehiä ja myös Marokon kansalaisia.[47] Miehistä kaksi on iältään 18-vuotiaita, kolmas 24-vuotias ja neljäs 28-vuotias.[78] Heidät pidätettiin ja myöhemmin heitä esitettiin vangittaviksi.[31][79] Aluksi kaikkia heistä epäiltiin osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin.[79] Kuitenkin maanantaina 22. elokuuta kahta heistä esitettiin vangittaviksi samoista syistä kuin päätekijää.[80] Miehet ovat kiistäneet osallisuutensa tekoihin.[79]

Tiedusteluviranomaistietojen mukaan kaksi neljästä poliisin kiinni ottamasta marokkolaisepäillystä oli oleskellut Bouananen tavoin Hampurissa.[61][63] Toinen miehistä oli jäänyt aikaisemmin kiinni ryöstöstä ja laittomasta maassa oleskelusta.[63] Hän on käyttänyt yli viittä eri henkilöllisyyttä, ja oleskellut myös Göttingenissä.[64] Toinen puolestaan oli ollut pidätettynä Osnabrückissä ja tehnyt varkauksia Hampurissa.[63][64] Myös hän oli antanut sekä Saksan että Suomen viranomaisille eri henkilötiedot.[62] Toinen heistä, Mohamed Bakier.[81][82], asui ennen Suomeen tuloaan Ruotsissa useita vuosia, mutta hänen vaiheitaan siellä ei tunneta tämän tarkemmin. Hän on syntynyt vuonna 1996[83], vaikka on aiemmin väittänyt syntyneensä vuonna 1999 ja valehdellut saapuneensa Ruotsiin jo 14-vuotiaana.[82] Toukokuussa 2013 hän haki Ruotsista oleskelulupaa, mutta maahanmuuttovirasto eväsi luvan kuukautta myöhemmin. Epäilty teki sittemmin useita uusia oleskelulupahakemuksia, jotka kaikki hylättiin. Vuonna 2015 Ruotsin maahanmuuttovirasto hylkäsi lopullisesti Bakierin oleskelulupahakemuksen ja määräsi hänet karkotettavaksi maasta langettaen tälle samalla maahantulokiellon.[82] Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Bakierin vankeusrangaistukseen seksuaaliseen tekoon pakottamisesta. Uhrina oli kehitysvammainen tyttö ja Bakier tuolloin vielä 17-vuotias. Rikos tapahtui heinäkuussa 2016 Turussa.[82]

Toinen 18-vuotias oli epäiltynä varkaudesta Hampurissa vuonna 2015. Saksassa hän ilmoitti iäkseen 21, Suomessa 18. Häntä epäillään Hampurissa useista varkauksista ja muista rikoksista toukokuun 2013 ja toukokuun 2014 välillä. Sekä Suomen että Saksan poliisi ovat siinä käsityksessä, että hänen ikänsä on 18 vuotta.[61]

24-vuotias vangittu on ollut Suomessa viisi vuotta, ja hänellä on pysyvä oleskelulupa Suomessa.[84] Hän on ollut avioliitossa suomalaisen kanssa, ja heillä on lapsi.[84] Hän osti poliisin etsimän valkoisen Fiat Ducato -pakettiauton tapaukseen liittymättömältä marokkolaismieheltä heinäkuun 2017 lopussa.[85] Hänet vangittiin neljäksi päiväksi, mutta hän pääsi 22. elokuuta vapaaksi, eikä häntä epäilty rikoksesta.[86] Kuitenkin tekoa edeltäneenä talvena Bouanane seurueineen nähtiin marokkolaisen miehen seurassa, joka liikkui valkoisella pakettiautolla.[35] Hän vaikutti Bouananen seuruetta vanhemmalta ja hänellä vaikutti olevan rahaa ja vaikutusvaltaa nuorempiinsa.[35]

Monet kiinnittivät huomiota siihen, että Bouananella oli toisinaan huomattavan kalliita vaatteita ja asusteita, joihin pelkkä hänen vastaanottorahansa ei olisi riittänyt.[35] Osa Yleisradion lähteistä epäilee, että marokkolaisporukka on voinut käydä kauppaa huumeilla ja varastetulla tavaralla.[35] Lähteet katsovat, että ryhmän muut jäsenet ovat syventäneet Bouananen radikalisoitumista.[35] He ovat vakuuttuneita siitä, ettei Bouanane ole toiminut yksin.[35]

Poliisi on tehnyt myös yhden kansainvälisen etsintäkuulutuksen uzbekistanilaisesta 23-vuotiaasta, Zuhriddin Rashidov -nimisestä mieshenkilöstä, jolla on Suomen kansalaisuus ja joka on mahdollisesti vaarallinen.[87] Alkuvaiheen tietojen mukaan hän olisi ollut marokkolainen.[47][88][89] Marraskuussa tutkinnanjohtaja Olli Töyräs Keskusrikospoliisista kertoi, että miestä ei ole tavoitettu ja etsintäkuulutus on yhä voimassa.[42]

23. elokuuta kiinniotetut henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkoaamupäivänä 23. elokuuta poliisi teki kaksi uutta kiinniottoa tapaukseen liittyen. Keskusrikospoliisi ilmoitti, että kahden miehen osalta syytä epäillä -kynnys terroristisen teon valmistelurikoksessa ylittyi. Heidän kansalaisuutensa ei ole tiedossa: miehet ovat ilmoittaneet Suomen viranomaisille olevansa algerialaisia ja Ruotsin viranomaisille marokkolaisia.[51] Poliisi ei ole kertonut, onko toinen se henkilö josta tehtiin etsintäkuulutus.[72] Poliisi kuulusteli seuraavana päivänä kiinniotettuja, pidätti toisen ja vapautti toisen.[90] Pidätetty vapautettiin lauantaina 26. elokuuta, eikä häntä enää epäilty rikoksesta.[91]

Uhrit ja silminnäkijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisuus Kuolleita Loukkaantuneita
Suomen lippu Suomi 2[6] 5[92]
Iso-Britannia 0 1[93]
Italia 0 1[93][94]
Ruotsin lippu Ruotsi 0 1[93]
Yhteensä 2 8

Iskussa kuoli kaksi ja kahdeksan loukkaantui. Myös iskun tekijä, Abderrahman Bouanane, loukkaantui poliisin ammuttua tätä jalkaan.[41] Viisi loukkaantuneista oli Suomen kansalaisia. Puukottajan kymmenestä uhrista nuorin oli 15-vuotias ja vanhin 67-vuotias.[47] Uhrit loukkaantuivat pääasiassa kaulan alueelle. Bouanane kertoi oikeuskäsittelyssä lukeneensa Koraanista kehotuksen tappamaan vääräuskoisia iskemällä heitä kaulaan.[95]

Iskun nuorin uhri, 15-vuotias tyttö, oli tullut pakolaisena Syyriasta Suomeen. Hän oli Bouananen tuttava suomenkielen kurssilta. Bouanane kertoi oikeuskäsittelyssä tunnistaneensa tytön myöhemmin valokuvista, mutta ei iskuhetkellä tajunnut, kuka tämä oli. Hän oletti puukotushetkellä tämän olleen suomalainen.[95] Muita uhreja olivat Tukholmassa asuva Ison-Britannian kansalainen, 45-vuotias Hassan Zubier,[96], Ruotsin kansalainen sekä Suomessa yliopistotutkijana toiminut 34-vuotias italialainen nainen.[92][94][97][20] Hän oli puukotuspaikalla lastenrattaita työntänyt nainen.[98] Hän ja tyttövauva selvisivät hyökkäyksestä hengissä.[98] Viimeinen puukotuksissa loukkaantunut, 32-vuotias nainen, pääsi pois sairaalahoidosta syyskuun alussa 2017. Hänet leikattiin kahdesti.[99]

Molemmat puukotuksessa kuolleet olivat naisia,[47] ja he olivat syntyneet vuosina 1951 ja 1986.[100][101] Kuolleista nuorempi oli 31-vuotias Jehovan todistajiin kuulunut nainen, joka oli torilla jakamassa esitteitä.[102][103][104]

Poliisin mukaan uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti.[8] Kuitenkin poliisi epäilee tekijän valikoineen uhreikseen tarkoituksella naisia, koska epäilty puukotti vain sellaisia miehiä, jotka olivat tulleet auttamaan naisuhreja.[47][105][106] Bouanane totesi oikeuskäsittelyssä, että hänen tarkoituksenaan oli tappaa nimenomaan naisia.[95]

Silminnäkijä kiinnitti huomiota siihen, että suuri joukko sivullisia otti kännykkäkameroillaan kuvia ja videoita sen sijaan, että he olisivat auttaneet uhreja.[107][23] Toisaalta eräät sivulliset puolustivat myös uhreja, ajoivat tekijää takaa ja jopa löivät hyökkääjää pesäpallomailalla pidätystilanteessa.[108]

Useista kauneuskilpailuista tunnettu henkilö, joka ei halunnut tuoda nimeään julkisuuteen, kertoi The Voicen haastattelussa, että veristä puukkoa kantanut Bouanane huusi Jumalaa arabiaksi: ”Hän käveli meitä kohti kädet levällään ja huusi Allahia.”[109] Epäilty on kuulusteluissa vahvistanut huutaneensa ”Allāhu akbar”.[16]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynttilöitä ja kukkia Turun kauppatorilla noin kymmenen tuntia puukotusten jälkeen, 19. elokuuta 2017 klo 02.31.

Poliisi piti tiedotustilaisuuden puukotuksista 18. elokuuta 2017 kello 19.00.[110] Poliisi ilmoitti kohottavansa valmiuttaan valtakunnallisesti lisäämällä partioiden määrää ja tehostamalla tiedonhankintaa koko maassa.[111] Myös lentokenttiä alettiin valvoa tarkemmin tekojen seurauksena.[23] Sisäministeri Paula Risikko ilmoitti, että ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan.[112] Seuraavana maanantaina 21. elokuuta poliisi palasi tavanomaiseen valmiuteensa.[113] Keskusrikospoliisi alkoi tutkia Turun puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä kahtena murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä.[114] Sittemmin tekoa alettiin tutkia kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana sekä yhdeksänä terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhan yrityksenä.[16]

Poliisi on lisännyt Itä-Suomessa muun muassa Kuopion torin valvontaa suurmarkkinoiden ajaksi.[115] Paikalle on tuotu betoniesteitä ajoneuvoiskujen ehkäisemiseksi.[115] Oulussa keskustassa toimittiin samalla tavalla poliisihallituksen antaman määräyksen seurauksena ja paikalle tuotiin raskaita ajoneuvoja Turun iskun takia.[116] Oulussa esteet poistettiin seuraavana maanantaina, mutta paikalle suunnitellaan pysyviä ajoesteitä.[117]

Turun kaupunki järjesti suruliputuksen perjantain tapahtumien johdosta keskustan silloilla lauantaina kello 8–21.[4] Lauantaina sisäministeriö määräsi puolilta päivin suruliputuksen koko maan valtion virastoihin ja laitoksiin.[118] Liputus alkoi heti ja se päättyi klo 21.[118] Sisäministeriö toivoi, että koko maa yhtyisi suruliputukseen.[118]

Suojelupoliisin mukaan teko vastaa sen tekemää uhka-arviota Suomeen kohdistuneista uhkista.[47][119] Suojelupoliisin näkemyksen mukaan Bouanane sopii tyypilliseen terrori-iskun tekijän profiiliin.[47] Lisäksi sen mukaan suuri Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on osittain nostanut Suomeen kohdistunutta terroriuhkaa.[47]

Surmapaikalle on tehty pieni aidattu alue, jonne on tuotu paljon kukkia ja kynttilöitä.[120] Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi laskemassa paikalle kukkaset.[121]

Suojelupoliisin operatiivinen apulaispäällikkö Seppo Ruotsalaisen mukaan vuoden 2012 jälkeen suojelupoliisin seuraamien terrorismille myötämielisten kohdehenkilöiden määrä on kasvanut 80 prosentilla, mikä on huolestuttava seikka. Näillä henkilöillä on entistä enemmän ja entistä tiiviimpiä yhteyksiä kansainvälisiin terroristijärjestöihin. Entistä useammat kohdehenkilöt ovat olleet itse mukana terroristisessa, jopa aseellisessa toiminnassa, ja kohdehenkilöiden joukossa on myös kansainvälistä suojelua hakeneita henkilöitä.[69]

Valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi poliisin aseenkäyttöä Bouananen kiinnioton yhteydessä. Syyttäjän mukaan poliisin voimankäyttö hänen taltuttamisessaan ei anna aihetta rikostutkintaan. Terrorismirikosasian koskevan syytteen nostamisesta päättää tavanomaisista rikoksista poiketen valtakunnansyyttäjä. Syyttäjäryhmässä on mukana kaksi terrorismirikoksiin erikoistuvaa syyttäjää.[122]

Sisäministeri Paula Risikko sanoi Ylen A-studiossa 21. elokuuta, että turvapaikanhakijoiden palautuksia, myös pakkopalautuksia, tehostetaan syksyllä. Ohjelmassa keskusteltiin toimista, joilla Turun puukotuksien kaltaiset tapahtumat ehkäistään tulevaisuudessa. Risikon mukaan poliisilla on palautusjonossa jopa 1 400 henkilöä.[123] Hän kommentoi myöhemmin spekulointia palautus­keskuksista, että Bouananea ei olisi voitu sijoittaa sellaiseen, koska hän oli valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestään – hän olisi saanut odottaa päätöstä valitukseen vastaanottokeskuksessa.[124]

Esitutkintavaiheen kommentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi lausuntonsa lauantaina 19. elokuuta. Hän muun muassa otti osaa kuolonuhrien omaisten menetykseen sekä toivotti voimia haavoittuneille. Hän myös kiitti poliisia ja pelastushenkilökuntaa vakuuttavasta toiminnasta. Lisäksi hän toivoi kansalaisilta asiallista keskustelua maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ja tuomitsi törkeän leimaamisen sekä tahallisen väärinymmärtämisen.[125][126]

Pääministeri Juha Sipilän mukaan ”on kyse yksittäisestä” tapauksesta, ja välikohtauksella ei ole yhteyttä muihin tapauksiin.[112] Seuraavana päivänä hän kommentoi, että ”vihaan ei vastata vihalla”.[4]

Sisäministeri Paula Risikon mukaan ”isku ei tullut yllätyksenä”.[47] Iskun tapahduttua Risikko kuvaili epäiltyä ”ulkomaalaisen näköiseksi”.[127] Hän joutui myöhemmin selittelemään lausuntoaan.[127]

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kommentoi iskua 19. elokuuta Facebook-päivityksessään. Halla-ahon mukaan ”surunvalittelut ja latteudet eivät riitä” ja ”päättäjien on kannettava vastuu harjoittamansa politiikan seurauksista”.[128]

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi välikohtauksesta, että ”tekijä on yksi meistä” ja ”mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa”.[129]

Suomen islamilainen neuvosto tuomitsi jyrkästi Turun puukotukset, koska ne olivat "vastoin niin islamin kuin kaikkien muidenkin uskontojen perusperiaatteita ja yleisiä inhimillisiä arvoja".[130]

Omaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31-vuotiaan kuolleen naisuhrin pikkuveli kommentoi MTV Uutisille: Olen aina tuominnut terrori-iskut ja pitänyt niitä kamalina tekoina. Olen kuitenkin ajatellut, että ne tapahtuvat kaukana ja muille ihmisille. Ei sitä pysty sanoin kuvailemaan miltä tuntuu, kun se osuu omalle kohdalle. Ajattelin heti, että nyt terrori-isku tapahtui sitten Suomessa. Se ei tuntunut normaalilta väkivallan teolta. Olin jo aikaisemmin sanonut, että on vain ajan kysymys, kun Suomessa sattuu jotain. Ajattelin jo silloin, kun turvapaikanhakijoita rupesi tulemaan Suomeen paljon, että siitä seuraa jotain pahaa. Joukossa on aina vaarallisia ihmisiä. Ja nyt se sitten tapahtui.[103]

Pääministeri Juha Sipilän lausuntoja uhrin veli kommentoi sanomalla, että: Hän korostaa koko ajan, että tämä on yksittäistapaus eikä tarvitse pelätä. Miten hän voi sanoa niin? Ei terroristien kohdalla voi puhua yksittäistapauksista, kun iskuja tapahtuu jatkuvasti jossain päin. Minä en ole pitänyt enää hetkeen Suomea turvallisena paikkana. Ei täällä ole turvallista, kun tällaista voi tapahtua keskellä päivää torilla, aivan järjetöntä teurastusta.[103]

Poliitikot ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on saanut paljon osanottoja maailmalta. Viron presidentti Kersti Kaljulaid otti myös osaa suomalaisten suruun toteamalla muun muassa, että ”Tämä on raskas päivä ja raskas viikonloppu Suomelle ja suomalaisille. Raskas se on myös virolaisille, sillä meillä on aivan erityinen yhteys Suomeen. Me hengitämme samaan tahtiin suomalaisten kanssa, me ymmärrämme toisiamme useimmiten jo puolesta sanasta. Ja kun heillä on vaikeaa, jaamme heidän tuskansa.”[131]

Myös muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Ruotsin ja Tanskan pääministerit ilmaisivat osanottonsa tapahtumien johdosta.[132] Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lähetti pääministeri Sipilälle suomenkielisen kirjeen, jossa hän ilmaisi tukensa suomalaisille ja Suomen turvallisuusviranomaisille.[133]

Tutkijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jane's-tutkimuslaitoksen terrorismiin perehtynyt vanhempi tutkija Otso Iho sanoo, että ei ole lainkaan yllättävää, että tekijä tulee Marokosta, koska siellä ja Pohjois-Afrikassa yleensäkin on ollut vahvaa jihadistista liikehdintää.[10]

Sotatieteen tohtori ja terrorismin tutkija Antti Paronen kertoi pitävänsä merkittävänä, että puukotusten taustalta löytyi terroristinen motiivi, koska kyseinen ideologinen vaikutus kytkee tapahtumat osaksi jotain suurempaa, joka uhkaa yhteiskuntaa tavalla, joka ravisuttaa sen rakenteita. Paronen katsoo, että aatteellisuus tekee teosta esimerkiksi tavallista humalaisen tekemää puukotusta tai tappelua huomattavasti vaarallisemman ilmiön.[134] Hän katsoo myös, että nyt on ylitetty se raja, jonka jälkeen Suomessa ei ole paluuta sellaiseen tilaan, jossa pelkästään pystyttäisiin deradikalisointiohjelmilla ja ehkäisevällä poliisityöllä ehkäisemään terrori-iskuja.[135] Hänen mielestään Suomella pitää olla kyky tarvittaessa ratsioiden, voimankäytön ja voimannäytön kautta torjua tällaista uhkaa. Paronen sanoo, että suomalaisten on pystyttävä tunnustamaan, että terroriteot ovat tekijöiden näkökulmasta sotaa Suomea kohtaan.[135]

Geopoliittisiin konflikteihin erikoistuneen tutkijan Alan Salehzadehin mukaan yksi syy terrori-iskujen lisääntymiseen Euroopassa on se, että Isis on häviämässä sotaa Lähi-idässä. Hän jatkaa, että: Isis käyttää tehokkaasti hyväkseen turvapaikanhakujärjestelmää ja on onnistunut soluttamaan lukuisia aktiivejaan vanhalle mantereelle, kuten näimme esimerkiksi vuonna 2015 Pariisin-iskuissa. [ – – ] Länsimaissa elää ja on elänyt runsaasti islamisteja. Myös Suomessa. Heidän annetaan oleskella melko vapaasti ja paikoin heidän toimintaansa jopa tuetaan. Lepsuilu islamistien kanssa on kuitenkin hengenvaarallista peliä. Yksittäinen terroristi saattaa olla “syrjäytynyt” tai “mielisairas”, mutta islamistien terroritekojen takana vaikuttaa myös ideologia: islamistit haluavat hallita maailmaa [ – – ] asettamalla kalifaatin mahdollisimman moneen maahan. Tämä ideologia ei rajoitu ainoastaan Isisiin, Al-Qaidaan tai muun selkeästi terroristisen järjestön aktiiveihin, vaan se saa tukea sadoilta tuhansilta normaalisti yhteiskunnassa toimivilta ihmisiltä kaikkialla maailmassa. Tämä tekee ideologiasta vaarallisen ja länsimaalaisten arvojen suuren vihollisen.[134]

Terrorismin seurantaan erikoistuneen SITE Intelligence Groupin johtajan Rita Katzin mukaan ISIS-jihadistijärjestön tukijat ovat juhlineet Turun puukotuksia internetissä.[136]

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Magnus Ranstorpin mukaan Turun puukotuksella on selkeä yhteys edellisenä päivänä tapahtuneeseen Barcelonan terrori-iskuun.[137] Ranstorpin mukaan Marokkolainen terrorismiverkosto ulottuu Barcelonasta Turkuun. Se alkaa Ceutan ja Melillan kaupungeista (Marokon rannikolta) ja jatkuu Espanjan, Ranskan ja Brysselin kautta edelleen Pohjoismaihin. Eräillä merkittävimmillä terroristitoimijoilla Ruotsissa on marokkolainen tausta.[137]

Oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen pääkäsittelyviikon tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskun oikeudenkäynnin pääkäsittely alkoi 9. huhtikuuta 2018. Istunto pidettiin poikkeuksellisesti Turun Saramäen vankilassa. Bouanane yritti oikeudenkäynnissä pyytää puheenvuoroa viittaamalla. Hän ei saanut aluksi puheenvuoroa, koska häntä oli on tarkoitus kuulla vasta seuraavalla viikolla. Kun lupa puheenvuoroon myönnettiin, hän kertoi, että hänen ensimmäinen ajatuksensa oli tappaa kaksi ihmistä ja katkaista heidän päänsä. Bouanane jatkoi, että ensimmäisen murhan jälkeen hän halusi piiloutua ja jatkaa iskua myöhemmin. Hänen tavoitteenaan oli katkaista kahden tai sitä useamman ihmisen päät. Samassa oikeudenkäynnissä tekijän avustaja totesi, että Bouanane kokee itsensä terroristiksi. Eräs uhrien avustajista kertoi oikeudessa, että Bouanane on myös kirjoittanut sellissään, että hän halusi tehdä Suomesta islamilaisen valtion.[138]

Kolmantena käsittelypäivänä kuultiin iskussa vakavasti loukkaantunutta uhria. Hänen kertoessaan puukotuksista Bouanane nauroi avoimesti. Jo käsittelypäivän alussa Bouanane oli virnuillut oikeudelle.[139] Bouanane myös poistettiin istuntosalista, kun hän oli hermostunut asianomistajalle tämän kuulemisen aikana eikä suostunut hiljentymään.[140]

Toisen pääkäsittelyviikon tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavina käsittelypäivinä Bouanane jatkoi edelleen naureskelua ja virnistelyä.[141] Edellisenä yönä hän oli riehunut vankilassa, jossa hän hajoitti muun muassa television ja muuta sellikalustoa.[142] Itse iskusta hän totesi oikeudessa, että ei olisi lopettanut sitä, jollei häntä olisi ammuttu. Bouanane kertoi, että ensimmäinen uhri ärsytti häntä hymyllään ja valikoitui hänen kohteekseen tämän takia. Myös Jehovan todistajien esitteitä jakanut nainen ärsytti häntä seksuaalisesti. Nainen ystävineen herätti Bouananessa "tietynlaisia tunteita, mitkä olivat niin sanotusti kiusallisia". Bouanane tiesi, että nainen oli jakamassa uskonnollista materiaalia. Bouananen kertoman mukaan hän satutti toista ja kolmatta uhria välittääkseen viestin, että näiden pitää poistua alueelta. Hän aikoi iskeä veitsellä niin montaa ihmistä kuin suinkin. Neljännen uhrinsa kohdalla hän sanoi ymmärtäneensä, että tehtävä oli epäonnistunut, koska hän ei ollut saanut leikattua ensimmäisen uhrin päätä irti.[141] Hän totesi epäonnistumisesta, että: "Aikomus oli, että jään samaan paikkaan torin keskelle. Suunnitelmissani oli, että leikkaan uhrin pään ja nostan sen valvontakameraan."[143]

Bouanane totesi, että alun perin hänen kohteenaan olivat naiset, eivät miehet.[141] Aiemmin hän on kiistänyt valikoineensa uhreiksi ainoastaan naisia.[143] Hän kertoo huutaneensa tekohetkellä "Allahu akbar" siitä syystä, että oli sodassa naisia vastaan. Hän jatkoi, että hän tahtoi muuttaa elämänsä teollaan. Hänen toiveenaan oli, että hän olisi kaukana naisista. Ei pelkästään suomalaisista naisista, vaan myös marokkolaisista, saksalaisista ja italialaisista naisista, sillä he ärsyttivät häntä jo kotimaassaan sekä Saksassa ja Italiassa. Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen piti näitä lausuntoja vihapuheena naisia kohtaan.[141]

Bouananelta kysyttiin myös puukotusiskun nuorimmasta uhrista, tapahtumahetkellä 15-vuotiaasta tytöstä. Bouanane ja tyttö tunsivat toisensa kesäkurssilta. Bouanane ei kuitenkaan tunnistanut tyttöä hyökkäyshetkellä. ”Tunsin kyllä sen jälkeen kun näin kuvat hänestä. Hyökkäyksen aikaan en katsonut tarkkaan kasvoihin", Bouanane kertoi oikeudessa. Kiinniottotilanteesta hän kertoi, että hän otti 73-vuotiaan naisen ihmiskilvekseen: ”Semmoinen suunnitelma oli mielessä, että otan vanhemman rouvan samaan tilanteeseen kun poliisit tulevat”. Eläkeläisnainen loukkaantui tilanteessa.[143]

Oikeussalissa keskusteltiin lopuksi, että saako Bouanane istua lattialla tai toisella tuolilla vai ei.[141][143] Hän kieltäytyi istumasta omalle paikalleen, ja totesi, että: "Jokainen uusi asia tai tuote, jota käytän, vie minut helvettiin".[141] Oikeuden puheenjohtaja määräsi Bouananen istumaan paikalleen tai seisomaan.[141][143] Bouanane ei suostunut tähän, joten vartijat veivät hänet pois.[141] Hän ei enää suostunut jatkamaan istuntoa, joten istunto keskeytettiin.[141] Keskusteltaessa tulevan istuntopäivän kuvausoikeuksista, eräs iskun uhreista pyysi, että kuvauslupaa ei myönnettäisi, jotta "terroristi ei saisi haluamaansa ylimääräistä julkisuutta".[141]

Seuraavana käsittelypäivänä keskiviikkona 18. huhtikuuta Bouanane kieltäytyi edelleen istuutumasta. Aiheeseen liittyen oikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki totesi, että on erittäin harmillinen siitä, että oikeudenkäyntiä on mediassa kuvailtu farssiksi. Bouanane lähetettiin jälleen pois salista ennen kuin istunto ehti kunnolla edes alkaa. Tämän johdosta oikeus siirtyi käsittelemään esitutkintamateriaalia. Aineistosta tuli ilmi, että Bouananen puhelimesta löytyi kymmeniä videoita ja tuhansia kuvia, jotka poliisi luokitteli terroristijärjestö Isisiä koskeviksi.[144]

Aineistossa oli myös sellaisia asioita, jotka eivät olleet tulleet aikaisemmin julkisuudessa esille: Bouanane kertoi esitutkinnan aikana poliisille, että hän oli tutustunut moskeijassa Turussa mieheen, joka suhtautui terroristijärjestö Isisiin myönteisesti. Bouanane oli keskustellut Isistä miehen kanssa, ja mies oli auttanut häntä liittymään Telegramissa Isis-myönteisiin ryhmiin. Bouanane on ollut jäsenenä useissa viestipalvelu Telegramin Isis-myönteisissä ryhmissä. Hän oli lähettänyt ryhmiin useita viestejä ja vieraillut viestipalvelussa päivittäin.[144]

Sama neuvoja antanut mies oli kertonut Bouananelle, että hänellä olisi mahdollisuus päästä Turkin kautta Syyrian Raqqaan taistelemaan terroristijärjestö Isisin joukoissa. Bouanane kertoikin poliisikuulusteluissa, että hän jossain vaiheessa pohti lähtemistä taistelemaan Irakiin tai Syyriaan, mutta tuli myöhemmin toisiin aatoksiin. Hänen mukaansa sillä ei ollut merkitystä, että suomalaiset eivät olleet suoraan mukana Syyrian iskuissa, jotka Bouanane koki osin iskut laukaisseena tekijänä. Bouanane kertoi, että hän halusi vain vahvistaa islamilaista valtakuntaa, ja idea tai ajatus teon toteuttamiseen tuli määräyksenä Taivaasta. "Taivaasta tuli se määräys, ja sitten ajattelin vain toteuttaa sen", hän totesi poliisikuulusteluissa.Hän piti tekoaan jihadina. Myös esitutkinnan kuulusteluissa hän vastaili kysymyksiin aika ajoin naureskellen ja virnistellen.[144]

Bouanane oli myös kertonut kuulustelujen aikana, että hän oli keskustellut ennakkoon mahdollisesta iskusta neuvoja antaneen miehen kanssa. Bouanane oli kertonut miehelle, että hänen mielestään isku olisi parempi tehdä esimerkiksi Ranskaan – sillä Ranska liittyy enemmän Syyrian tapahtumiin kuin Suomi. Mies oli kuitenkin sanonut, että myös Suomi on vastuussa teoista. Bouanane katsoi, että hänellä on oikeus tappaa suomalaisia. Hänen alkuperäisenä suunnitelmanaan oli alun perin hyökätä suomalaisia sotilaita kohtaan Pansiossa, mutta suunnitelma muuttui.[144]

Esitutkinnan aikana selvisi myös, että Bouanane oli etsinyt puhelimellaan Internetistä tietoa pommin tekemisestä. Lisäksi neuvoja antanut tuttava oli puhunut hänelle pommiliivin tekemisestä. Mies oli kertonut Bouananelle, että poliisi ampuisi kuolettavasti suuremmalla todennäköisyydellä, mikäli tekijällä olisi ollut pommiliivi tai käsiaseen jäljitelmä. Bouanane kertoi poliisille, että hän piti keskustelua aivan tavanomaisena. Hän kuitenkin luopui pommin rakentamisesta, sillä se olisi ollut vaikeaa.[144]

Loppujen lopuksi Bouanane suostui vastaamaan oikeudessa kysymyksiin vain vajaan parin tunnin ajan. Yleisradio uutisoi, että itse asiassa syytetty ei aina edes vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin, vaan kertoili mitä mieleen juolahti, kuten ettei osaa kuukausia ja vuosia.[145]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Grünn, Emma: Poliisi: Turun puukottajalla yhdeksän uhria – Poliisioperaatioita ympäri Suomen, useita otettu kiinni Yle Uutiset. 19.8.2017. Yleisradio. Viitattu 19.8.2017.
  2. Kahdeksan sairaalassa Turun puukotuksen jäljiltä – Kaksi uhria ja epäilty puukottaja teho-osastolla Yle.fi. Viitattu 19.8.2017.
  3. Mäkelä, Kalle: Poliisi vapautti kaksi Turun puukotuksista epäiltyä marokkolaista Yle Uutiset. 29.8.2017. Yleisradio. Viitattu 29.8.2017.
  4. a b c d Presidentti Niinistö: "Muistakaamme rohkeus ja hyvyys" – Yle seurasi päivän tapahtumia hetki hetkeltä Yle Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  5. a b Poliisi vahvistaa: puukotuksia tutkitaan terroristisina murhina – epäilty on 18-vuotias Marokon kansalainen Yle.fi. Viitattu 19.8.2017.
  6. a b Turun puukotuksia tutkitaan terroristisina murhina – epäilty 18-vuotias Marokon kansalainen Ilta-Sanomat. Viitattu 19.8.2017.
  7. Turun puukottajaa syytetään terrorismirikoksista Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2018.
  8. a b Hirvonen, Saara: Tämän tiedämme yön jälkeen: Turun puukottajalla oli kymmenen uhria – Poliisin mukaan uhrit valikoituvat sattumanvaraisesti Yle Uutiset. 19.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 19.8.2017.
  9. Pääministeri Sipilä Iltalehdelle: Suurin huoli on se, että vihaan vastataan vihalla Iltalehti. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  10. a b Terrorismin tutkija: Turun veitsi-isku voi olla ensimmäinen jihadistinen terroriteko Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2017.
  11. Turun puukottaja teki myös videon - sisältö vastaa manifestia Viitattu 1.9.2017.
  12. a b KRP: Turun puukottaja radikalisoitui noin kolme kuukautta ennen iskua – näki itsensä Isisin soturina Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  13. a b Mielentilatutkimus: Turun sarjapuukotuksesta syytetty Abderrahman Bouanane toimi täydessä ymmärryksessä Is.fi. 9.3.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.3.2018.
  14. a b Maahanmuuttoviraston ylijohtaja: "Turvapaikanhakijaa ei ole aikaisemmin epäilty näin vakavasta rikoksesta" Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2017.
  15. a b Poliisi - Tiedotteet www.poliisi.fi. Viitattu 8.2.2018.
  16. a b c d e f Kerkelä, Lasse & Passi, Minna: Turun puukottaja huusi ”allahu akbar” ja oli valmistautunut kuolemaan – tämän poliisi on saanut selville terroriteon tutkinnasta Hs.fi. 7.2.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.2.2018.
  17. Suorana klo 19 alkaen: Poliisi pitää tiedotustilaisuuden Turun puukotuksista Yle Uutiset. 18.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 18.8.2017.
  18. Kaikki uhrit ovat ylilääkärin mukaan aikuisia – Yle seuraa hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2017.
  19. Puukotus Turussa 18.8.2017 (Poliisin tiedote) 18.8.2017. Poliisi. Viitattu 20.8.2017.
  20. a b Lehti: Lastenrattaita työntänyt Turun uhri oli juuri tullut Italiasta vauvansa kastejuhlasta Ilta-Sanomat. 20.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  21. Grafiikka: Näin Turun isku tapahtui – silminnäkijät kertovat Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  22. Turun puukottajan silmitön juoksu kesti 3 minuuttia – tätä reittiä epäilty hyökkääjä kulki Ilta-Sanomat. 18.8.2017. Viitattu 18.8.2017.
  23. a b c Tämän tiedämme Turun puukotuksista nyt Yle Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  24. a b Yle: Turun puukotusten pääepäilty kyseli neuvoja, miten voisi liittyä Isisiin Ilta-Sanomat. 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  25. Turun keskustassa puukotuksia – useita haavoittuneita, poliisi ampunut epäiltyä ja kehottaa poistumaan keskustasta Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2017.
  26. a b c d Mitä emme vielä tiedä? Turun hyökkäyksen avoimet kysymykset Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2017.
  27. a b Pidätetyn pakettiautomiehen naapuri Iltalehdelle: "Ei mitään normaalia porukkaa" Viitattu 19.8.2017.
  28. Terrorismirikoksesta epäillyn naapuri kertoo poliisioperaatiosta Kaarinassa – havahtui poliisin ääneen kesken puhelinkeskustelun Ilta-Sanomat. 21.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
  29. Poliisi Turun puukotuksista: Uusia kotietsintöjä, pääepäiltyä yritetään kuulustella vielä tänään Yle Uutiset. Viitattu 20.8.2017.
  30. Turun puukotusten pääepäillyn oikea nimi on Abderrahman Bouanane Yle Uutiset. Viitattu 28.8.2017.
  31. a b c Turun puukotusten pääepäilty on Abderrahman Mechkah – tämän tiedämme hänestä nyt Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  32. Neljä marokkolaista vangittu Turun puukotuksiin liittyen Yle.fi. Viitattu 22.8.2017.
  33. TS:n lähteet: Turun puukotuksesta epäilty tuli Suomeen nimellä Abdul Rahman – "hän vaikutti kovin yksinäiseltä" Viitattu 19.8.2017.
  34. a b c Turun marokkolaisyhteisö: Hyökkääjä yritti tekeytyä palestiinalaiseksi ts.fi. Viitattu 21.8.2017.
  35. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Turun veitsimies halusi liittyä Isisiin ja kutsui suomalaisia vääräuskoisiksi – Vastaanottokeskuksen lähteet: "Varoitimme viranomaisia, mutta meitä ei uskottu" Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2017.
  36. Lähde MTV:lle: Turun epäilty puukottaja on saanut Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen MTV Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  37. a b Näkökulma: Mitä tapahtui Turun iskun pääepäillyn sormenjäljille? Viitattu 23.8.2017.
  38. Terroriteon pääepäilty oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  39. Turun sarjapuukottajan oikea nimi on Abderrahman Bouanane – ikä 22 vuotta Ilta-Sanomat. 28.8.2017. Viitattu 28.8.2017.
  40. HS: Turun puukotusiskun pääepäillyn passi löytyi Dortmundista - "Onnenpotku" Viitattu 29.8.2017.
  41. a b c d Poliisi vahvistaa: Turun puukottajalla kymmenen uhria – Poliisioperaatioita ympäri Suomen, useita otettu kiinni Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2017.
  42. a b Turun puukotukset: Zuhriddin Rashidov yhä etsintäkuulutettu – poliisi ei usko salaryhmään 24.11.2017. Uusi Suomi. Viitattu 24.11.2017.
  43. a b c d Poliisin salaamat kuulusteluotteet paljastettiin oikeudessa: Moskeijassa ollut mies tutustutti puukottajan Isisiin Viitattu 18.4.2018.
  44. KRP: Turun puukottajalla oli suunnitelmissa myös kaksi vaihtoehtoista kohdetta Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2017.
  45. Krp: Turun puukotusiskun pääepäilty haki marttyyrikuolemaa ts.fi. Viitattu 8.9.2017.
  46. Turun puukottaja luki manifestin videolle ennen tekoa - Poliisiylijohtaja: Teoriassa isku olisi voitu estää Viitattu 8.9.2017.
  47. a b c d e f g h i j k Katso suorana Ylen erikoislähetys kello 14 alkaen: Krp:n, Supon ja pääministerin tiedotustilaisuudet Yle Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  48. KRP: Turun puukotusten pääepäiltyä on kuulusteltu Yle Uutiset. Viitattu 20.8.2017.
  49. Turun terrori-iskusta epäilty marokkolaismies esitetty vangittavaksi - oikeudenkäynti huomenna aamupäivällä Viitattu 21.8.2017.
  50. a b c Puukotusten pääepäilty kiisti syytteen ja peitti kasvonsa – motiivi yhä auki Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2017.
  51. a b Uusia kiinniottoja Turun puukotuksiin liittyen 23.08.2017. Poliisi. Viitattu 23.8.2017.
  52. Turun joukkopuukotus: Yksi epäilty vapautettu, neljä vangittu Turkulainen. 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  53. KRP: Viidettä marokkolaismiestä ei ole syytä epäillä rikoksesta Ilta-Sanomat. 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  54. Kaksi Turun iskun vuoksi vangittuna ollutta miestä vapautettu - ei epäillä enää rikoksista Viitattu 29.8.2017.
  55. Turun puukotuksista vangittuna ollut mies vapautettu – vain pääepäilty enää vangittuna MTV Uutiset. 1.9.2017. Viitattu 2.9.2017.
  56. Viljakainen, Miika: Kuoliaaksi isketyn naisen vierestä löytyi Lacosten laukku – Turun puukottajan ruskea ruutuvihko kätki kylmäävän todisteen Is.fi. 21.3.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.3.2018.
  57. Mäkinen, Rami & Ranta, Niko: Turun puukottajalta vaaditaan liki 600 000 € korvauksia – 46-vuotias loukkaantui pysyvästi: ”Hänen kohtalonsa on kova” Is.fi. 20.3.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.3.2018.
  58. SK: Turun puukkoiskun tekijän liikkeistä lisätietoja: Oleskeli myös Sveitsissä Ilta-Sanomat. 18.9.2017. Viitattu 18.9.2017.
  59. Deutsche Welle: Puukkoiskusta epäilty turvapaikanhakija tuli Suomeen Saksan kautta Viitattu 21.8.2017.
  60. a b Saksan sisäministeriö: Turun puukkohyökkäyksestä epäilty oleskeli aiemmin Saksassa laittomasti Ilta-Sanomat. Viitattu 21.8.2017.
  61. a b c d e f g h i Hampurin poliisin rekisteristä löytyy kolme Turun epäillyistä – Pääepäilty jäi kiinni pummilla matkustamisesta Yle Uutiset. Viitattu 23.8.2017.
  62. a b c Yle ja HS: Hampurin poliisilla tiedot kolmesta Turun puukotuksen epäillystä Ilta-Sanomat. 23.8.2017. Viitattu 23.8.2017.
  63. a b c d Süddeutsche Zeitung: Turun puukotusten pääepäilyllä oli useita identiteettejä Saksassa Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  64. a b c d Turun iskusta epäiltyä Mechkahia syytettiin pahoinpitelystä Saksassa – kaksi muuta miestä poliisin kirjoissa ryöstöstä ja varkaudesta Ilta-Sanomat. 21.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
  65. Turun iskun pääepäilty käytti Saksassa useita henkilöllisyyksiä ja oleskeli useilla eri paikkakunnilla mtv.fi. Viitattu 23.8.2017.
  66. Supo: Turun puukotuksista epäilty ei ole ollut terrorismintorjunnan erityisseurannassa Yle Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  67. Poliisitutkinta: Turun epäilty puukottaja radikalisoitui tässä kuussa Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2017.
  68. Turun puukottajasta vihjattiin poliisille etukäteen – vaikutti radikalisoituneelta, oli kiinnostunut ääriajattelusta Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  69. a b c Turun iskun pääepäillyn tiedettiin olevan kiinnostunut ääriajattelusta - Supo ei tarttunut vihjeeseen: "Ei poikennut valtavirrasta" Viitattu 23.8.2017.
  70. Turun iskusta epäilty kävi lukuvuoden turkulaista peruskoulua - 14-vuotias tyttö: Viitattu 23.8.2017.
  71. Turun puukkoiskun pääepäilty opiskeli kristillisessä opistossa – todistus jäi saamatta poissaolojen vuoksi Ilta-Sanomat. 23.8.2017. Viitattu 23.8.2017.
  72. a b Turun uusia kiinniotettuja epäillään lievemmistä terrorismirikoksista Yle Uutiset. Viitattu 23.8.2017.
  73. a b Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin” Helsingin Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  74. Viranomaiset aikovat keskustella Turun iskujen tiedotuslinjasta – "Väärät huhut pitäisi saada katkaistua" ts.fi. Viitattu 21.8.2017.
  75. a b c Pääepäillyn kielletyt tatuoinnit herättivät huomiota moskeijassa – ”Hän ei vaikuttanut kovin uskonnolliselta” Ilta-Sanomat. 22.8.2017. Viitattu 27.8.2017.
  76. Puukotuksista epäillyn erikoinen käytös pizzeriassa herätti ihmetystä – ”Hän näytti olevan sulkeutunut omaan kuoreensa” Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  77. Poliisi vahvistaa: Turun puukottajalla kymmenen uhria – Useita poliisioperaatioita, neljä otettu kiinni Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2017.
  78. Turun puukotusten pääepäilty vangittiin, vapautettu mies sanoo tunteneensa Mechkahin ”urheiluharrastuksen kautta” – Mechkah sai kielteisen turvapaikkapäätöksen marraskuussa 2016 Helsingin Sanomat. 22.8.2017. Viitattu 23.8.2017.
  79. a b c Poliisi esittää viittä vangittavaksi Turun puukkoiskusta Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  80. Turun puukotusten päätekijä vangittu, kolmea muuta esitetään vangittavaksi vahvoin perustein Yle Uutiset. Viitattu 29.8.2017.
  81. Käräjäoikeus vangitsi toisen epäillyn Turun puukkoiskuun liittyen – asianajaja: 18-vuotias Mohamed kiistää osallisuuden Ilta-Sanomat. 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  82. a b c d Dagens Nyheter ja HS: Turun iskun tutkinnassa vangittu oli hakenut turvapaikkaa Ruotsista Ilta-Sanomat. 22.8.2017. Viitattu 23.8.2017.
  83. Turun toisen vangitun oikea nimi on Monsif Bakir Viitattu 31.8.2017.
  84. a b Vapautettu marokkolaismies hämmästyi rikosepäilystä – Asianajaja: "Miehet eivät pidä yhteyttä tai ole kaveruksia" Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2017.
  85. Poliisi epäilee neljää marokkolaista osallisuudesta Turun puukotuksiin: Kaksi 18-vuotiaita, yhdellä tuomio seksuaalirikoksesta Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  86. Yksi Turun puukotuksen johdosta pidätetty on vapautettu Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2017.
  87. 23-vuotias Suomen kansalainen: Tätä miestä Ruotsin poliisi etsii Turun puukotuksiin liittyen - mahdollisesti vaarallinen Viitattu 1.9.2017.
  88. KRP: Yhdestä mahdollisesti vaarallisesta henkilöstä kansainvälinen etsintäkuulutus Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  89. Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin Helsingin Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  90. KRP Turun puukotuksen tutkinnasta: Toinen eilen kiinniotetuista miehistä pidätetty, toinen vapautettu Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2017.
  91. Poliisi vapautti pidätetyn liittyen Turun puukotuksiin Yle Uutiset. Viitattu 27.8.2017.
  92. a b Yksi puukotuksen uhreista on alle 18-vuotias – Neljä loukkaantunutta yhä sairaalahoidossa Tyksissä Yle Uutiset. 19.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 19.8.2017.
  93. a b c Krp: Uutta tietoa Turusta – yksi uhreista onkin britti Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  94. a b Italialaislehti: Turussa haavoittui 30-vuotias nainen – toimii tutkijana Turussa Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  95. a b c Turun puukottajan kuuleminen keskeytetään - asianajaja: ”On sellaisessa mielentilassa, ettei kuuleminen onnistu” Viitattu 18.4.2018.
  96. Briton hurt helping Finland attack victims says he is not a hero The Guardian. 20.8.2017. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
  97. Italialaislehti: Turussa haavoittunut italialaisnainen on 30-vuotias yliopistotutkija Yle Uutiset. 19.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 19.8.2017.
  98. a b Italialaislehti: Turun kauppatorilla puukotettu puolivuotiaan vauvan äiti selvisi hengissä Iltalehti. 20.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  99. Viimeinen Turun puukotuksessa loukkaantunut pääsi sairaalasta - kävi läpi kaksi leikkausta Viitattu 6.9.2017.
  100. KRP: Kuolonuhrit olivat syntyneet vuosina 1951 ja 1986 Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  101. KRP: Turun puukkoiskun kuolonuhrit syntyneet vuosina 1951 ja 1986 Ilta-Sanomat. Viitattu 21.8.2017.
  102. Tiedottaja: Toinen puukottajan uhreista oli lehtisiä jakanut Jehovan todistaja Ilta-Sanomat. 18.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  103. a b c Turun iskussa kuolleen 31-vuotiaan naisen pikkuveli: "Ei pysty sanoin kuvailemaan miltä tämä tuntuu" MTV Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  104. Kaksi naista kuollut, kolme sairaalaan tuoduista tehohoidossa – tämä Turun puukotusten uhreista tiedetään Viitattu 20.8.2017.
  105. Poliisi Turun puukotuksista: "Tulkitsemme, että uhreiksi on valikoitu naisia" – loukkaantuneet miehet yrittivät auttaa uhreja Yle Uutiset. 19.8.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 20.8.2017.
  106. KRP: Uhreiksi valikoitui naisia – molemmat kuolleet suomalaisia naisia, loukkaantuneista kuusi naista ja kaksi miestä Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  107. Huttunen, Anni: Turkulainen Jani jahtasi epäiltyä puukottajaa pitkin keskustan katuja – "Vastenmielisen moni vain kuvasi maassa makaavia uhreja" AAmulehti. 20.8.2017. Viitattu 7.4.2018.
  108. Turun puukottajan ajojahti uhkasi muuttua lynkkaukseksi – "Miksi te saatana puolustatte tota murhaajaa" mtv.fi. Viitattu 23.3.2018.
  109. Räsänen, Mikko: Missikaunotar keskellä Turun hyökkäystä: "Veristä puukkoa kantanut mies huusi Allahia" Voice.fi. 18.8.2017.
  110. Poliisi pyytää tietoa Turun tapahtumista – tiedotustilaisuus kello 19 Ilta-Sanomat. 18.8.2017. Viitattu 18.8.2017.
  111. Poliisi kohottaa valmiuttaan valtakunnallisesti. Partioiden määrää lisätään, tiedonhankintaa tehostetaan. @SuomenPoliisi. 18.8.2017. Viitattu 18.8.2017.
  112. a b Kaksi kuoli Turun puukotuksissa, epäilty on edelleen sairaalahoidossa – Ylen hetki hetkeltä -seuranta jatkuu lauantaina Yle Uutiset. 18.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  113. Poliisi palaamassa normaalivalmiuteen – turvallisuustilannetta seurataan silti tiiviisti Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  114. Keskusrikospoliisi: Turun puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina (2) ja yrityksinä (8). Yöllä saatu lisätieto muutti nimikkeet. @krp_poliisi. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  115. a b Poliisi lisäsi partioita myös Itä-Suomessa – Kuopion torille betoniporsaita turvaamaan suurmarkkinoita Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2017.
  116. Kuvat: Poliisi nosti valmiutta Oulussa – kävelykaduille ilmestyi raskasta kalustoa Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  117. Oulun ydinkeskustan kävelykadulle tulossa pysyvät liikenne-esteet – perusteluna yleinen turvallisuus Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  118. a b c Koko maa suruliputukseen Turun tapahtumien vuoksi: alkaa välittömästi ja päättyy kello 21 Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2017.
  119. Suojelupoliisi: Suomessa epäillään ensimmäistä kertaa terroritekoa – uhka-arvio säilyy ennallaan Yle.fi. Viitattu 19.8.2017.
  120. Turun torille ilmestyi kynttilä- ja kukkameri, tunnelma paikalla järkyttynyt – ”Ehkä kuljen jatkossa valppaampana” Ilta-Sanomat. Viitattu 19.8.2017.
  121. Kuva: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski kukkaset Turun surmapaikalle Yle.fi. Viitattu 19.8.2017.
  122. Poliisin aseenkäyttö Turun puukkoiskun taltuttamiseksi ei johda tutkintaan Yle Uutiset. 21.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  123. Pakkopalautuksia tehostetaan syksyllä – Risikko Ylelle: Jonossa jopa 1400 henkeä 22.8.2017. Uusi Suomi. Viitattu 22.8.2017.
  124. Risikko: Palautuskeskus ei olisi auttanut Turussa – "Harkitsemme keskuksia turvallisuusuhista huolimatta uudelleen" Yle Uutiset. Viitattu 24.8.2017.
  125. Presidentti Niinistö antoi lausuntonsa Turun iskusta: ”Törkeää leimaamista on jo kuultu tarpeeksi” Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  126. Presidentti Niinistö ylistää puukotuksen uhrien auttajia: "He pistivät oman elämänsä likoon" Yle.fi. Viitattu 19.8.2017.
  127. a b Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista Helsingin Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  128. Halla-aho, Jussi: Kannanotto Turun terrori-iskuun Facebook. 19.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  129. Arkkipiispa Kari Mäkinen Turun puukotuksesta: ”Mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa” Yleisradio. Viitattu 19.8.2017.
  130. Suomen islamilainen neuvosto tuomitsee Turun puukotukset ts.fi. 20.8.2017.
  131. Viron presidentti Turun puukotuksista: "En osaa edes kuvitella halveksuttavampaa tekoa kuin hyökkäys rauhallista väestöä vastaan" Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2017.
  132. Eri maiden johtajat ja poliitikot reagoivat Turun väkivallantekoon Yle Uutiset. 19.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
  133. Euroopan komission puheenjohtaja reagoi heti: ”Olen erittäin huolissani” Uusi Suomi. 18.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
  134. a b Tutkijat varoittavat ”lepsuilusta islamistien kanssa”: ”Kyse ei ole vain nuoren miehen kasvukipuiluun liittyvästä väkivallasta” Uusi Suomi. 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  135. a b Terrorismitutkija: Nyt on saatettu astua rajan yli - paluuta normaalitilaan ei välttämättä enää ole Viitattu 20.8.2017.
  136. Kymmenen kysymystä ja vastausta Turun puukotuksista – Miksi uhreiksi valikoitui naisia? Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2017.
  137. a b Ruotsalaistutkija: Marokkolainen terroristiverkosto ulottuu Barcelonasta Turkuun Ilta-Sanomat. 19.8.2017. Viitattu 20.8.2017.
  138. Katso suorana kello 12 alkaen: Ylen toimittajat analysoivat puukotusoikeudenkäynnin alkua – Seuraamme hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 9.4.2018.
  139. Turun puukottaja nauroi pyörätuoliin joutuneen kertomukselle Ilta-Sanomat. 11.4.2018. Viitattu 11.4.2018.
  140. Turun puukottaja poistettiin salista – raivostui uhrilleen Ilta-Sanomat. 11.4.2018. Viitattu 11.4.2018.
  141. a b c d e f g h i j Turun puukottaja oikeudessa: "Olin sodassa naisia vastaan" – Yle seuraa hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 17.4.2018.
  142. Juuri nyt: Turun puukottaja passitettiin pois salista, ei suostunut toistamiseen istumaan tuolille – Yle seuraa hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 18.4.2018.
  143. a b c d e Oikeus keskeytti yllättäen Turun puukotusiskun käsittelyn tältä päivältä – syytetty halusi istua lattialla Helsingin Sanomat. 17.4.2018. Viitattu 17.4.2018.
  144. a b c d e Juuri nyt: Turun puukottaja passitettiin pois salista, ei suostunut toistamiseen istumaan tuolille – Yle seuraa hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 18.4.2018.
  145. Analyysi: Juoksuttaako Turun puukottaja oikeuslaitosta ja mediaa? Yle Uutiset. Viitattu 18.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]