Mielentilatutkimus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mielentilatutkimuksen tarkoituksena on selvittää onko rikoksen tekijä ollut syyntakeinen rikoksentekohetkellä. Rikoksen tekijä voi olla joko täydessä ymmärryksessä, alentuneesti syyntakeinen eli täyttä ymmärrystä vailla, tai sitten syyntaakeeton, eli ymmärrystä vailla.lähde?

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vuonna 2006 voimaan tulleiden säännösten nojalla mielentilatutkimus tehdään myös henkilölle, jolle syyttäjä vaatii koko rangaistuksen suorittamista henkilön vaarallisuuden perusteella. Tuomioistuin voi siis tällaisessa tilanteessa päättää, ettei rikoksentekijää saa päästää ehdonalaiseen vapauteen ennen koko rangaistuksen suorittamista. Tämä vastaa entistä pakkolaitoslausumaa.[1]

Mielentilatutkimuksia on tehty Suomessa jo 1800-luvulta saakka. Tuomioistuin määrää syytetyn mielentilatutkimukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittää paikan missä tutkimus suoritetaan. Yleensä se suoritetaan joko toisessa kahdesta valtion mielisairaaloista (Niuvanniemen sairaala (Kuopio) ja Vanhan Vaasan sairaala) tai psykiatrisessa vankisairaalassa.[2] Mielentilatutkimuksia tehdään myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa (Kellokosken sairaala Tuusulassa),[3][4] Tampereen yliopistollisessa sairaalassa[5] ja Oulun yliopistollisen sairaalan Oikeuspsykiatrian yksikössä.[6]

Mielentilatutkimuksessa olevat sijoitetaan yleensä normaalille osastolle, joissa tutkittavat ovat muiden potilaiden kanssa tekemisissä. Tutkittavasta kootaan kaikki saatavilla oleva tieto, esimerkiksi millaiset ovat vanhat hoitojaksot ja perhesuhteet sekä mahdollinen rikoshistoria. Monet tutkittavat ovat päihdeongelmaisia.[7]

Tutkittavaa seurataan kahden kuukauden ajan, jonka aikana psykiatrit, muut lääkärit, psykologit ja sosiaalityöntekijät tekevät hänelle monia tutkimuksia ja kartoituksia. Tarvittaessa seurantajaksoon voidaan hakea pidennystä. Seurannan ja tutkimusten perusteella annetaan lausunto tutkittavasta, ja se lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL kertoo oman kantansa lausunnossaan tuomioistuimelle. Jos tutkittavan todetaan olevan syyntakeeton, THL päättää jatketaanko potilaan / rikollisen hoitoa sairaalassa vai vankilassa.lähde?

Osa mielentilatutkimuksista tehdään psykiatrista hoitoa antavien valtion sairaaloiden tai yliopistosairaaloiden suljetuilla osastoilla oleville heidän tilansa kartoittamiseksi.[4]

Esimerkiksi Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa maaliskuussa 2010 hoidettavana olleista tai aiemmin hoidetuista, vuosina 1949–1975 syntyneistä, tuomitsematta jätetyistä miespuolisista kriminaalipotilaista (N=106), voitiin 26:lla prosentilla todeta alkoholiperäinen päihdeongelma, yhdeksällä prosentilla jonkin muun aineen aiheuttama päihdeongelma, ja 27:llä prosentilla sekä alkoholin että jonkun muun aineen aiheuttama päihdeongelma (yhteensä 62:lla prosentilla jokin päihdeongelma).[7] Vertailun vuoksi Suomessa vankeuteen tuomituilla 80–85 prosentilla on päihdeongelmia ja noin joka toisella vangilla on kaksoisdiagnoosi eli päihdehäiriö ja muu mielenterveyshäiriö yhdessä.[8]

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan psykoottisten vankien määrä on kymmenkertaistunut vuodesta 2005 vuoteen 2016. Yksi tutkimuksen tekijöistä, psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma, pitää yhtenä syynä sitä, että samana aikana mielentilatutkimusten määrä on puolittunut. Mielentilatutkimuksia ei haluta, koska on vaara, että syytetty joutuu pitkäaikaishoitoon, eikä asianajajat siksi vaadi tutkimusta.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mielentilatutkimuksen kesto sairaalassa yli 50 vuorokautta. Turun Sanomat 1.11.2007
  2. Mielentilatutkimukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), viitattu 17.9.2015
  3. Osasto P30 ja Kalliomaan asumisvalmennus Oikeuspsykiatria HUS, Kellokosken sairaala, viitattu 17.9.2015
  4. a b Osasto P10 Oikeuspsykiatria HUS, Kellokosken sairaala, viitattu 17.9.2015
  5. Oikeuspsykiatria Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, pshp.fi, viitattu 17.9.2015
  6. Oikeuspsykiatria Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ppshp.fi, viitattu 17.9.2015
  7. a b Miisa Törölä, 3/2011: Ymmärrystä vailla? Miespuolisten oikeuspsykiatristen potilaiden sosiaalinen tausta ja yhteiskunnallinen asema ennen syytteenalaista tekoa (pdf) Päihdeongelmaa käsitelty erityisesti opinnäytteen kohdassa 7.4 sivuilla 57-58. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tdk, Sosiologian pro gradu. Viitattu 21.9.2015
  8. Oikeusministeri: Vankilassa aloitetun hoidon jatkuttava myös vapautumisen jälkeen Turun Sanomat 18.10.2012.
  9. Psykoottisten vankien määrä kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yle uutiset 10.8.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]