Ajatushäiriö
Ajatushäiriö tarkoittaa heikentynyttä ajattelun järjestäytyneisyyttä ja ilmaisua. Ajatushäiriö voi ilmetä ihmisen puheessa tai kirjoituksessa.[1] Se johtaa koherentin keskustelun ylläpitämisen vaikeuteen[1] ja tuottaa puheeseen poikkeavan logiikan, jota muut eivät voi ymmärtää.[2] Ajatushäiriö on yksi yleisimmistä nuorena puhkeavan skitsofrenian oireista, mutta sitä esiintyy usein myös maniassa ja toisinaan masennustiloissa.[3]
Ajatushäiriö poikkeaa ajattelun sisältöön vaikuttavasta harhaluuloisuudesta heikentämällä sen sijaan ajattelun järjestäytyneisyyttä ja ilmaisua. Kielenkäytön vaikeuksia esiintyy myös ilman ajatushäiriötä, joten ajatushäiriöstä on kyse vain jos muut mahdolliset kielellisiin kykyihin vaikuttavat tilat poissuljetaan. Ajatushäiriön toteamiseen ja vaikeusasteen arviointiin on laadittu erilaisia asteikkoja.[1] Etenkin vaikea-asteisten ajatushäiriöiden on havaittu olevan pysyväisluonteisia. Ympäristössä esiintyvät kommunikaatiohäiriöt kuuluvat ajatushäiriön kehittymisen riskitekijöihin.[4]
Ajatushäiriöön voivat viitata puheen köyhyys, aiheessa pysymisen vaikeus, "sanasalaatti" eli inkoherenssi, epäloogisuus, sanojen poikkeava käyttö, omien uusien sanojen käyttö, ylenmääräinen itsensä toistaminen, toisen lausumien sanojen toistelu (ekolalia), puheen äkillinen katkeaminen[1] ja toisiinsa liittymättömien asioiden epätavallinen yhdistäminen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Paul Rivkin, Patrick Barta, Thought Disorder Johns Hopkins Psychiatry Guide, viitattu 7.6.2023
- ↑ a b Karl-Erik Wahlberg, Kommunikaatiohäiriöt ja skitsofrenia Aikakauskirja Duodecim 1998, viitattu 7.6.2023
- ↑ Hannu Koponen, Tiina Talaslahti, Virve Kekkonen, Anita Puustjärvi, Skitsofrenian erotusdiagnostiikka eri ikäryhmissä Aikakauskirja Duodecim 2019, viitattu 7.6.2023
- ↑ Ajatushäiriöt ennustavat mielenterveyden ongelmia Lääkärilehti 5.2.2007, viitattu 7.6.2023