Janna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo islamilaisesta paratiisista. Janna on myös suomalainen naisen nimi.
Muhammad Paratiisissa. Kirjamaalaus 1000-luvulta.

Janna (arab. جنّة‎) on arabiankielinen, islamin käyttämä sana Paratiisille ja Edenin puutarhalle. Vastaavasti helvetti on arabiaksi Jahannam. Islamiin kuuluu usko elämän jatkumiseen tuonpuoleisessa maailmassa. Ihminen joutuu joko Helvettiin tai Paratiisiin sen mukaan, miten kukin tuomitaan viimeisellä tuomiolla. Koraanissa on toistuvana aiheena lupaus hurskaita odottavasta Paratiisista, joka on nautintojen ylenpalttinen tyyssija sekä varoitus uskottomien joutumisesta Helvetin tuleen, jonka kauhuista kirja antaa yhtä konkreettisia esimerkkejä.

Kuolema ja Tuomiopäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuoltuaan ihminen saa haudassa kaksi vierasta. He ovat enkelit nimeltä Munkar ja Nakir. Nämä kuulustelevat kuollutta hänen uskostaan Muhammediin ja kiduttavat häntä, jos vastaukset eivät kelpaa. Uskottomien kidutus alkaa siten heti kuoleman jälkeen.[1][2] Kaikki uskovat sen sijaan saavat nähdä välähdyksen Paratiisista.

Sielulla on neljä peräkkäistä asuinsijaa, jokainen suurempi kuin edellinen: kohtu, tämä maailma, kuolemanjälkeinen välitila barzakh sekä ikuisuus joko Helvetissä tai Paratiisissa. [3] Välitilan kuollut voi viettää monessa paikassa: profeetat suoraan Paratiisissa, marttyyrit lähellä Paratiisin porttia sieltä saatavaa ruokaa nauttien tai lintuina Paratiisissa, uskottomat uuneissa tai verivirroissa jo kidutusta kärsien.[4] Lapset, jotka kuolevat ennen puberteettia, pääsevät kaikki Paratiisiin.

Varsinainen viimeinen tuomio tapahtuu, kun maailmanhistoria loppuu ja kuolleet nousevat haudoistaan Jumalan eteen tuomittaviksi. [1]Jokaisen osalta sekä hyvät että pahat teot on kirjattu kirjaan, jota tuomitut itse pitelevät. Tekoja vertaillaan laskemalla yhteen niiden painot enkeleiden Gabriel ja Mikael valvoessa. Tuomio tapahtuu niin, että kukin pannaan kävelemään Helvetin tulen yläpuolella olevaa siltaa (sirat) pitkin. Sillan kansi on terävämpi kuin miekka ja ohuempi kuin hius. Ne, joiden synnit ovat painavampia kuin hyvät teot, menettävät tasapainonsa ja syöksyvät Helvettiin. Hurskaat selviytyvät ja pääsevät Paratiisiin. Tarina sillasta on tullut islamiin Iranin zarathustralaisuudesta, jossa kerrotaan aivan samaa.[5]

Paratiisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huureja Paratiisissa. Kuva persialaisessa käsikirjoituksessa 1400-luvulta.

Muslimit erottavat Paratiisista neljä tasoa: Janna (puutarha), Adn (Eden), Firdaws (Paratiisi) ja Sama (Taivaankansi). [6] Mitä oikeudenmukaisempi muslimi on ollut, sitä korkeammalle tasolle Paratiisissa hän pääsee.[7] Paratiisin halki kulkee jokia, joiden nimiä ovat Saihan, Jaihan, Eufrat ja Niili. Suuri kultainen puu antaa varjoa auringolta. Uskovien asumukset ovat kultaisia palatseja. Koraanin kuvauksissa Paratiisi on täynnä virtaavia puroja, hedelmiä, viiniä, hunajaa ja maitoa. Siellä on myös ylenpalttinen markkinatori sekä tilaisuus viljellä maata niille, jotka haluavat.[8] Paratiisin asukkaat voivat halutessaan keskustella Helvetissä kärsivien kanssa.

Tarjolla on myös seksuaalisia nautintoja, mistä pitävät huolen huurit, naispuoliset neitsyet, jotka palkkiona odottavat oikeauskoisia miehiä Paratiisissa.[9] Huurit ovat ikuisesti neitsyitä, mikä islamissa tarkoittaa, että heille kasvaa uudestaan immenkalvo yhdynnän jälkeen.[10] Useimmin esitetty huureista kertova Koraanin jae kertoo, että: "Me annamme heille puolisoiksi tummasilmäisiä neitoja" (44:54).[11] Sana "huuri" esiintyy Koraanissa myös jakeissa 52:20, 56:22 ja 55:72. Paratiisin neitsyeisiin viittaavia jakeita ovat lisäksi ainakin 2:25, 37:48, 38:52, 55:56, 55:74, 56:35 ja 78:33.

Arvovaltaisissa hadith -kokoelmissa on kuvauksia huureista. Al-Bukharin mukaan he ovat kauniita, puhtaita ja heidän ihonsa on läpikuultava.[12] Jos huuri ilmestyisi maan päälle, hän täyttäisi taivaan ja maan välisen tilan valolla ja hyvillä tuoksuilla. Ibn Maja kertoo, että sotasankari pääsee Paratiisissa rubiinitaloon, jossa on 70 000 ovea ja jokaisella ovella on suurisilmäinen huuri odottamassa. Ibn Majalta on peräisin tieto 72 puolisosta Paratiisissa, mutta vain kaksi heistä olisi huureja.[12] Ibn Maja mainitsee myös huurien vetoavan ulkonäön ("desirable front passages") ja lupaa miehille ikuisen erektion. [13]

Erot kristinuskoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinuskossa elämä Taivaassa tarkoittaa korkea elämänlaatua, mutta toisaalta sellaista, mitä hurskas ihminen pyrkii toteuttamaan jo tässä ajassa. Islamin Paratiisi on sen sijaan monella tavalla maallisen oikeauskoisuuden vastakohta: siellä on usein sallittua se, mikä täällä on kielletty. Profeetan kerrotaan sanoneen: "Siltä, joka juo viiniä tässä maailmassa, se on kiellettyä seuraavassa."[14] Viini on kiellettyä maan pinnalla, mutta Taivaassa se virtaa; silkkivaatteet ovat kiellettyjä tässä elämässä, mutta tuonpuoleisessa niihin pukeudutaan; homoseksuaalisuudesta saa täällä kuolemantuomion, mutta Paratiisissa on tarjolla kauniita poikia: "Heidän parissaan kiertelee palveluspoikia, jotka ovat kuin kallisarvoisia helmiä" (52:24).

Jo keskiajalta lähtien kristityt ovat pilkanneet islamia sen vulgaarin aistillisesta ja ylellisyyttä korostavasta paratiisikuvasta. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa huureista eli Paratiisin neidoista, koska Matteuksen evankeliumin mukaan Taivaassa ei mennä vihille. Kristinuskon oma käsitys ruumiillisuudesta pohjautuu pitkälti gnostilaiseen, dualistiseen ajatteluun, jossa liha kuvataan synnillisenä ja sielu vastaavasti puhtaana.[1] Vaikka islam onkin aistillisten ilojen suhteen yleensä vielä kielteisempi kuin kristinusko, sen arvot kääntyvät ympäri, kun kyseessä on Paratiisi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 150–157
  2. Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology, s. 109, 237. Isaac Publishing, 2013.
  3. Sookhdeo, 2013, 242
  4. Sookhdeo, 2013, 242
  5. St. Clair-Tisdall, W.: The Sources of Islam: A Persian Treatise. Translated and abridged by Sir William Muir., s. 284. T. & T. Clark., 1901.
  6. Sookhdeo, 2013, 339
  7. Sookhdeo, 2013, 347
  8. Sookhdeo, 2013, 353-353
  9. Otavan Iso tietosanakirja Otava 1968 osa 3 p 942 hakusana: Huurit
  10. Sookhdeo, 2013, 343
  11. Koraani. Arabiasta suomentanut Jaakko Hämeen-Antila, s. 371. Basam Books, 1995.
  12. a b sunnah.com The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips.
  13. Ibn Majah: Zuhd Book 37, Hadith 4337 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips.
  14. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 662. amana publications, 2017.