Jahannam

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muhammed käy Helvetissä ihmispäisen Buraqin kyydissä. Islamilaisen Helvetin tapaan tulista juomaa kaadetaan tuomittujen suuhun. Persialainen miniatyyri 1400-luvulta.

Jahannam (arab. جهنم‎‎) on arabiankielinen ja islaminuskon käyttämä sana helvetille. Vastaavasti paratiisista käytetään sanaa Janna.[1]

Islamiin kuuluu usko elämän jatkumisesta tuonpuoleisessa maailmassa. Ihminen joutuu joko Helvettiin tai Paratiisiin sen mukaan, miten kukin tuomitaan viimeisellä tuomiolla. Koraanissa toistuvana aiheena on lupaus hurskaita odottavasta Paratiisista (Janna), joka on nautintojen ylenpalttinen tyyssija. Vielä yleisempi on varoitus uskottomia odottavasta Helvetistä (Jahannam), jonka kauhuista kirja antaa konkreettisia esimerkkejä. Islamilainen eskatologia on värikästä ja perustuu sekä Koraaniin että islamilaiseen perimätietoon, joka löytyy 800-luvulla kirjatuista haditheista.

Islamissa kaikella Jumalan luomalla on alku ja loppu. Koraanin mukaan viimeisinä päivinä maa järkkyy, vuoret murenevat, meret nousevat, aurinko pimenee, tähdet putoavat taivaalta ja taivas katoaa. Jumala jakaa viimeisenä päivänä tuomioita ja ainoastaan profeetta Muhammed voi vedota häneen syntisten puolesta. Jumala on armollinen, mutta ei anna anteeksi muiden jumalien asettamista rinnalleen.[2]

Viimeinen tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen tuomio tapahtuu, kun maailmanhistoria loppuu ja kuolleet nousevat haudoistaan Jumalan eteen tuomittaviksi. [3]Jokaisen osalta sekä hyvät että pahat teot on kirjattu kirjaan, jota tuomitut itse pitelevät. Tekoja vertaillaan laskemalla yhteen niiden painot enkeleiden Gabriel ja Mikael valvoessa. Tuomio tapahtuu niin, että kukin pannaan kävelemään Helvetin tulen yläpuolella olevaa siltaa (sirat) pitkin. Sillan kansi on terävämpi kuin miekka ja ohuempi kuin hius. Ne, joiden synnit ovat painavampia kuin hyvät teot, menettävät tasapainonsa ja syöksyvät Helvettiin. Hurskaat selviytyvät ja pääsevät Paratiisiin.[4]

Tarina Tuomiopäivän sillasta on tullut islamiin Iranin zarathustralaisuudesta.[5] Zarathustralaisuudesta islam on myös saanut opin sielujen välitilasta haudassa, minne kuolleet saavat vieraikseen kaksi kiduttajaenkeliä, nimiltään Munkar ja Nakir.

Helvetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helvetissä on seitsemän tasoa: Jahannam eli kiirastuli muslimeille ja lisäksi omat tasonsa kristityille, juutalaisille, saabalaisille, zarathustralaisille, epäjumalanpalvojille ja ulkokultaisille.[6] Helvetissä on tukevat seinät ja 19 enkeliä (tai 70) vartioivat sitä johtajanaan enkeli Malik.[7] Hänen paikkansa on näköalapaikalla Helvetin keskellä, minne johtavilla silloilla kiduttajaenkelit liikkuvat.[8] Helvetissä on puita kuten Paratiisissa, mutta sen sijaan, että ne antaisivat varjoa, puut löyhkäävät. Helvetin tasot Koraanin tarjoamin viittein ovat seuraavat:[6]

  1. Jahannam: kiirastuli muslimeille (19:68–72)
  2. Laza: paahtava tuli kristityille (70: 15–18)
  3. Al-Hutama: palava tuli juutalaisille (104: 4–9)
  4. Sa'ir: korventava tuli saabalaisille (4: 10)
  5. Saqar: kurjuuden tuli maageille (zarathustralaisille) (54: 48)
  6. Al-Jahim: rankaiseva tuli uskottomille (2: 126)
  7. Hawiya: hehkuva tuli tekopyhille (100: 11).

Helvetissä on paljon kiittämättömiä. Heihin kuuluu etenkin naisia, jotka kapinoivat aviomiehiään vastaan tai pukeutuivat säädyttömästi eivätkä käyttäneet huntua. Enemmistö Helvetin asukeista onkin naisia. Paljon on lisäksi kiittämättömyydestä tuomittuja rikkaita, joita Paratiisissa on vastaavasti suhteessa vähemmän kuin köyhiä. Toinen suuri luokka ovat vääräuskoiset, jotka eivät aikanaan kuunnelleet profeettojen varoituksia.[9] Helvetti on ikuisen kidutuksen paikka näille ryhmille. Ainoastaan muslimit, jotka tosin ovat tehneet syntiä, mutta pysyneet muslimeina, voivat toivoa pääsevänsä Muhammedin avulla pois sieltä.[10] Muslimit, jotka ovat menettäneet kolme lasta pyhässä sodassa vapautetaan kokonaan Helvetin tuskilta.

Islamin Helvetti muistuttaa kristittyjen helvettiä, mutta sillä on joitakin erityispiirteitä. Ensimmäinen on toistuva kuvaus tuomituille annettavasta tulisesta juomasta. Toinen on se, että Helvetissä järjestystä pitävät enkelit eivätkä demonit. [11] Erikoista on myös, että kadotukseen joutuneet voivat puhua Paratiisissa oleskelevien kanssa. Helvetti on ennen muuta tulta:

"Helvetissä on riittävästi hehkua! Me korvennamme tulessa ne, jotka eivät usko merkkeihimme; aina kun heidän ihonsa on palanut, me vaihdamme tilalle toisen, jotta he saisivat oikein maistaa rangaistusta. Jumala on Mahtava, Viisas." (Koraani 4:56).

Helvetin tulen kuumuusaste on islamissa 70 kertaa voimakkaampaa kuin maallisen tulen.[12] Tulenlieskat myös puhuvat. Ainoa helpotus on, että perjantaisin Helvetin tulta ei sytytetä. [13] Erään kuvauksen mukaan henget eli džinnit tunkevat ihmisten suihin kuumia ketjuja ja vetävät niitä ulos takapuolesta.[2]

Tärkein keino välttyä Helvetiltä on noudattaa šarian määräyksiä ja sitoutua islamiin sen uskontunnustuksen mukaisesti. Kaikki riippuu kuitenkin Jumalan armosta, sillä Jumala tekee mitä haluaa. Varmin pääsy Paratiisiin on uskonsodassa kuolleilla marttyyreilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva. (Weltreligionen: Ursprung, Geschichte, Ausübung, Glaube, Weltbild, 2007.) Suomentajat: Eetu Nieminen, Aatos Hiltunen. Bath: Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2.
  • Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology. McLean VA: Isaac Publishing. ISBN 978-0-9892905-1-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämeen-Anttila 2004, s. 150–157.
  2. a b Terhart & Schulze 2007, s. 104–107.
  3. Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 150–157
  4. Patrick Sookhdeo: Understanding Islamic Theology, s. 290-295. Isaac Publishing, 2013.
  5. St. Clair-Tisdall, W.: The Sources of Islam: A Persian Treatise. Translated and abridged by Sir William Muir., s. 284. T. & T. Clark., 1901.
  6. a b Sookhdeo, 2013, 313
  7. Sookhdeo, 2013, 320
  8. Nuh Ha Mim Keller: Bibliographical notes. Teoksessa: Ahmad ibn Naqib al-Misri Reliance of the Traveller, s. 1069. amana publications, 2017.
  9. Sookhdeo, 2013, 310
  10. Sookhdeo, 2013, 310
  11. Sookhdeo, 2013, 310
  12. Sookhdeo, 2013, 318
  13. Sookhdeo, 2013, 321