Kersti Kaljulaid

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kersti Kaljulaid
Kersti Kaljulaid Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2018.
Kersti Kaljulaid Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2018.
Viron 5. presidentti
10.10.2016–
Pääministeri Taavi Rõivas
Jüri Ratas
Kaja Kallas
Edeltäjä Toomas Hendrik Ilves
Henkilötiedot
Syntynyt30. joulukuuta 1969 (ikä 51)
Flag of the Estonian Soviet Socialist Republic (1953–1990).svg Tartto, Viron SNT
Kansalaisuus Viro virolainen
Puoliso Georgi-Rene Maksimovski
Lapset 4
Tiedot
Puolue Sitoutumaton
Muut puolueet Isänmaaliitto (–2006)
Uskonto ateisti
Aiheesta muualla
www.president.ee

Kersti Kaljulaid (s. 30. joulukuuta 1969 Tartto, Viro) on Viron presidentti 10. lokakuuta 2016 alkaen. Hänestä tuli virkaan astuessaan Viron ensimmäinen naispresidentti.[1] Kaljulaid on kuulunut 2000-luvun alussa Isänmaaliittoon, mutta on toiminut tämän jälkeen puolueisiin sitoutumattomana.[2]

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljulaid on opiskellut Tarton yliopistossa biologiaa pääaineenaan genetiikka ja suorittanut MBA-tutkinnon vuonna 2001, jonka jälkeen hän työskenteli puhelinyhtiössä ja kahdessa pankissa. Hän työskenteli silloisen Viron pääministerin Mart Laarin talouspoliittisena neuvonantajana vuosina 1999–2002 ja Irun sähkövoimalan johtajana vuosina 2002–2004. Ennen valintaansa presidentiksi Kaljulaid oli toiminut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuodesta 2004.[3]

Presidentinvaali 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljulaid valittiin presidentiksi vuoden 2016 vaalissa puolueiden kompromissiehdokkaana, jota pyydettiin ehdolle, kun valitsijakokous ei onnistunut valitsemaan presidenttiä. Valitsijakokouksen epäonnistuttua vaalin pääehdokkaat kieltäytyivät uudesta valintakierroksesta ja presidentin valinta siirtyi takaisin parlamentille, eli Riigikogulle. Epäonnistumisen myötä kokoontunut Riigikogun vanhimpien neuvosto päätti esittää kompromissina Kaljulaidia puolueiden yhteiseksi ehdokkaaksi. Kaljulaid suostui presidenttiehdokkaaksi ja tuli valituksi Riigikogun äänestyksessä saaden 81 ääntä 101:stä.[3][1]

Tammikuussa 2021 oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit ilmoittivat olevansa valmiita tukemaan Kaljulaidia, mikäli tämä pyrkisi jatkokaudelle vuoden 2021 vaaleissa.[4] Keskustan puheenjohtaja Jüri Ratas ilmoitti tuolloin, ettei hallitus ole vielä päättänyt asettaako se Kaljulaidin presidenttiehdokkaakseen.[5]

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljulaid on määritellyt olevansa liberaali konservatiivi.[6]

Maaliskuussa 2021 Kaljulaid totesi, että kaikkien Viroa johtavien poliitikkojen tulisi ottaa rokotus COVID-19-virusta vastaan. Hän kertoi myös suhtautuvansa varauksella mahdollisen hätätilan julistamiseen.[7].

Kaljulaid sanoi vuonna 2017 Sakala-lehden haastattelussa, että Konstantin Päts ja Johan Laidoner olivat osasyyllisiä Viron itsenäisyyden menettämiseen vuonna 1941, minkä johdosta Kaljulaid ei ollut halukas tukemaan Pärtsille omistettua patsasta. Kaljulaid ei myöskään osallistunut patsaan paljastustilaisuuteen.[8].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljulaidin äiti oli ammatiltaan lääkäri ja isä oli töissä valtiollisessa asumisesta vastaavassa keskuksessa. Kaljulaidin suvun isälinja voidaan todistettavasti jäljittää Saarenmaalla asuneeseen talonpoikaan Rein Pälliin 1700-luvun alkuun.[9].

Kaljulaid on naimisissa tietotekniikkainsinööri Georgi-Rene Maksimovskin kanssa ja heillä on kaksi yhteistä lasta. Kaljulaidilla on lisäksi kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Hän puhuu viron lisäksi englantia ja ranskaa sujuvasti, ja osaa myös venäjää, saksaa ja suomea,[10] sekä käyttää joskus meänkielisiä sanoja.[11]

Kaljulaid harrastaa lukemista, pyöräilyä, hiihtoa sekä juoksua.[12][6][13] Finlandia-hiihdossa hän sijoittui vuonna 2017 sijalle 70 runsaan neljän tunnin ajalla.[12] Kaljulaid pitää itseään ateistina. Hänen mukaansa "maallisuus suojelee meitä myös muiden uskontojen [kuin kristinuskon] tavoilta".[12]

Sosiaalidemokraattista puoluetta edustava Raimond Kaljulaid, joka valittiin Riigikoguun vuonna 2019, on Kaljulaidin velipuoli.[14]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljulaidille on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunnianosoitukset:

Virolainen Eesti LGBT Ühing myönsi Kaljulaidille Sateenkaarisankarin palkinnon tunnustuksena tämän tekemästä työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyväksi vuonna 2020.[19]

Vuonna 2018 Forbes nosti Kaljulaidin 100 vaikutusvaltaisimman naisen listalleen sijalle 78.[20]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Töyrylä, Katriina: Nainen nousi ensimmäistä kertaa Viron presidentiksi – tuntematon biologi yllätti yle.fi. 3.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2016.
  2. Kangro, Karin: Kes on Kersti Kaljulaid Postimees. 27.9.2016. Viitattu 4.10.2016. (viroksi)
  3. a b Viroon uusi presidentti maanantaina? Kisaan uusi ehdokas mtv.fi. 27.9.2016. MTV Uutiset. Viitattu 28.9.2016.
  4. SDE would support Kaljulaid for second presidential term ERR. 21.1.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  5. Center not in rush to support Kaljulaid for second term ERR. 28.1.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  6. a b Viron uusi presidentti on kovia kokenut neljän lapsen äiti Iltalehti. Viitattu 16.10.2016.
  7. Mirko Ojakivi: Kaljulaid: People running the country should be vaccinated ERR. 19.3.2021. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  8. President Kaljulaid ei poolda Pätsile monumendi püstitamist ERR. 20.1.2017. Viitattu 29.4.2021. (viroksi)
  9. President Kaljulaidi sugupuu: 300 aastaga Pälli talust Kadriorgu Eesti Ekspress. Viitattu 29.4.2021.
  10. Biography | President www.president.ee. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
  11. Viron presidentti tiistaina Suomeen – On valmis taistelemaan heikkojen puolesta Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2020.
  12. a b c Näkki, Marjo: Viron presidentti tiistaina Suomeen – On valmis taistelemaan heikkojen puolesta yle.fi. 6.3.2017. Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2017.
  13. Galerii: president Kaljulaid saavutas poolmaratonil parema koha kui mullu Postimees. Viitattu 10.9.2018. (viroksi)
  14. Prosecutor ends criminal proceeding concerning Raimond Kaljulaid ERR. 5.10.2016. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  15. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 25.4.2021.
  16. Le onorificenze della Repubblica Italiana www.quirinale.it. Viitattu 25.4.2021.
  17. Par Triju Zvaigžņu ordeņa piešķiršanu - Latvijas Vēstnesis 2019. vestnesis.lv. Viitattu 25.4.2021. (latviaksi)
  18. a b c Biography | President president.ee. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  19. LGBT+ kogukonna eest seisjad pälvisid vikerkaarekangelase auhinna Eesti LGBT Ühing. 19.5.2020. Viitattu 29.4.2021. (viroksi)
  20. Sten Hankewitz: President Kaljulaid among Forbes' 100 most powerful women Estonian World. 1.11.2017. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]