Alar Karis
| Alar Karis | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Alar Karis vuonna 2025. |
|
| Viron 6. presidentti | |
|
11. lokakuuta 2021–
|
|
| Pääministeri | Kaja Kallas Kristen Michal |
| Edeltäjä | Kersti Kaljulaid |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1958 Tartto, Viron SNT, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | virolainen |
| Puoliso | Sirje Karis |
| Lapset | 3 |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
| Tutkinnot | Viron maatalousyliopisto |
Alar Karis (s. 26. maaliskuuta 1958 Tartto, Viro) on Viron presidentti, jonka Riigikogu valitsi järjestyksessään kuudenneksi tasavallan presidentiksi elokuussa 2021.[1][2]
Karis on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja koulutukseltaan biologian tohtori, joka on toiminut molekyyligenetiikkaan ja kehitysbiologiaan erikoistuneena eläintieteen professorina. Akateemisen uran lisäksi Karis on toiminut johtavana virkamiehenä.
Ennen presidenttiyttään Karis toimi Viron kansallismuseon (ERM) johtajana (2018–2021), Viron valtiontalouden tarkastusviraston johtajana (2013–2018), Tarton yliopiston rehtorina (2007–2012) ja Viron maatalousyliopiston rehtorina (2003–2007).[3][4]
Tausta ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alar Kariksen isä Harry Karis (1930–2018) oli kasvitieteilijä. Karis valmistui vuonna 1981 Viron maatalousakatemiasta eläinlääketieteen tohtoriksi ja työskenteli 1980-luvulla tutkijana Virossa ja 1990-luvulla Saksassa ja Britanniassa.[5] Vuosina 2007–2012 hän toimi Tarton yliopiston rehtorina,[1][6] 2013–2018 Viron valtiontaloudentarkastaja.[1][7] ja vuodesta 2018 lähtien hän on toiminut Viron kansallismuseon johtajana.[1][7]
Karis avioitui vuonna 1977 historiantutkija Sirje Jädalan (s. 1956) kanssa, ja heillä on kolme lasta.[8] Karis opiskeli nuorena yliopistossa suomea parin vuoden ajan, mutta hänen kielitaitonsa on kuihtunut vähäisen käytön takia.[2] Karis osaa myös sujuvaa englantia ja venäjää, joskin hän on itse myöntänyt tarvitsevansa jonkin verran harjoitusta venäjän kanssa, jota hän ei myöskään ole käyttänyt pitkään aikaan.[9]
Viron presidenttinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Karis asettui ehdolle vuoden 2021 presidentinvaaleihin haastamaan istuvaa presidenttiä Kersti Kaljulaidia,[6][10][11][12] ja hänen ehdokkuudelleen ovat esittäneet hyväksyntänsä sekä Viron reformipuolue että myös keskustapuolue.[13][14][6][10] Lopulta Karisilla ei kuitenkaan ollut vastaehdokkaita, mikä herätti kritiikkiä presidentinvaaleja kohtaan.[15][16]
Karis aloitti presidenttinä 11. lokakuuta 2021.[17] Vain pari päivää tämän jälkeen Karis lähti valtiovierailulle Latviaan. Hänen oli tarkoitus tavata Latvian presidentti Egils Levitsin, mutta hänen sairastuttuaan koronaan, Karis tapasi sen sijaan Saeiman puhemiehen.[18]
Presidenttinä Karis on käyttänyt veto-oikeuttaan pariinkin otteeseen. Joulukuussa 2023 hän kieltäytyi vahvistamasta lakiehdotusta, jonka säätämisprosessin hän oli katsonut lainsäädäntöprosessin vastaiseksi.[19] Asia eteni lopulta perustuslailliseen tuomioistuimeen, joka asettui tukemaan Karisia.[20] Heinäkuussa 2024 Karis kieltäytyi vahvistamasta ajoneuvoveroa koskevaa lakiehdodusta, koska katsoi sen syrjivän vammaisia ja olevan siten perustuslain vastainen.[21] Riigikogu muokkasi esitystään, jonka Karis sittemmin hyväksyi.[22]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virolaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtionvaakunan ritarikunta (suurmestari, 2021)
Marianmaan ristin ritarikunta (suurmestari, 2021)
Valkoisen Tähden ritarikunta (suurmestari, 2021)
Kotkaristin ritarikunta (suurmestari, 2021)
Viron Punaisen Ristin ritarikunta (suurmestari, 2021)
Lähde:[23]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leopold II:n ritarikunnan komentaja (Belgia, 2008)
Pohjantähti-ritarikunnan komentaja (Ruotsi, 2011)
Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentaja (Suomi, 2013)
Kansallisen tunnustuksen ristin komentaja (Latvia, 2019)
Kolmen Tähden ritarikunnan suurristi (Latvia, 2023)[24]
Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 2023)[25]
Italian tasavallan ansioritarikunta ketjulla (Italia, 2024)[26]
Ruhtinas Jaroslav Viisaan ritarikunnan 1. luokka (Ukraina, 2024)[27]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ketjulla (Suomi, 2025)[28]
Valkoisen Kotkan ritarikunnan ritari (Puola, 2025)[29]
_-_Commander_BAR.png){kind=small}
.png){kind=small}
Lähde:[30]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 CV: Alar Karis 2021. Etis. Viitattu 30.8.2021. (viroksi)
- 1 2 Viron uusi presidentti on yliopistomiehiä ja toivoo koulutusyhteistyötä Suomen kanssa: "Meistä voisi tulla yhdessä koulutetuimpia kansakuntia" Yle Uutiset. Viitattu 31.8.2021.
- ↑ Estonia elects museum boss as new president Politico. 31.8.2021. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Elulugu 31.8.2021. Eesti Vabariigi Presidendi kantselei. Viitattu 19. toukokuuta 2024. (viroksi)
- ↑ Eesti Entsüklopeedia 14, s. 142. Tallinn 2000. ISBN 9985-70-064-3
- 1 2 3 Viron presidentinvaali pääsemässä umpikujasta – Tarton yliopiston entinen rehtori Alar Karis sai isot hallituspuolueet taakseen Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2021.
- 1 2 Potential presidential candidate: Smart and educated nation key to future ERR. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Perekond Karise lugu: meie lapsed kasvasid peamiselt Žiguli tagaistmel Delfi. Viitattu 23.1.2026. (viroksi)
- ↑ VIDEO | Vaata, kuidas saab Eesti valitud president hakkama venekeelsete küsimustega Delfi. Viitattu 23.1.2026. (viroksi)
- 1 2 Presidenttiehdokkaiden rekisteröinti alkaa Virossa, varmoja ehdokkaita vasta yksi – edessä voi olla sekava prosessi MTV Uutiset. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Viron seuraava presidentti saattaa käytännössä selvitä jo tänään MTV Uutiset. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Museum director says 'yes' in answer to presidential bid offer ERR. Arkistoitu 2021. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Reform Party Riigikogu group supports Karis as presidential candidate ERR. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Center joins Reform in support for Alar Karis presidential candidacy ERR. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Estonia faces prospect of an election with only one candidate 28.8.2021. Euronews. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Only one candidate in Estonia presidential election 28.8.2021. CTVNews. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Gallery: Alar Karis sworn in as president of Estonia 11.10.2021. ERR. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Alar Karise esimese välisvisiidi ajakava muutus, kuna Läti riigipea nakatus koroonasse 14.10.2021. Delfi. Viitattu 23.1.2026. (viroksi)
- ↑ President refuses to promulgate a law due to rules of proceedings violation 8.12.2023. ERR. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Riigikohus: valitsus ei tohi piiramatult eelnõusid usaldusküsimusega siduda 18.4.2024. ERR. Viitattu 23.1.2026. (viroksi)
- ↑ President Karis decides not to promulgate Estonia's car tax law 25.6.2024. ERR. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ President promulgates vehicle tax law 9.8.2024. ERR. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Teenetemärkide seadus 2015. Riigi Teataja. Viitattu 20.8.2023. (viroksi)
- ↑ Par apbalvošanu ar Triju Zvaigžņu ordeni Latvijas Vēstnesis. 2023. Viitattu 20.8.2023. (latviaksi)
- ↑ Nende Majesteetide kuningas Carl XVI Gustaf'i ja kuninganna Silvia riigivisiit Eestisse, esimene päev Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 20.8.2023. (viroksi)
- ↑ Karis S.E. Alar 2026. Palazzo del Quirinale. Viitattu 23.1.2026. (italiaksi)
- ↑ Zelenskyy awards orders to statesmen of partner countries, intl organizations Interfax-Ukraine. Arkistoitu 15.7.2025. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 23.1.2026.
- ↑ W Estonii o bezpieczeństwie w regionie i na świecie 2025. Oficjalna strona Prezydenta Rzeczypospolitej Polskiej. Viitattu 23.1.2026. (puolaksi)
- ↑ Biography 2023. Office of the President of the Republic. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–2016) | Kersti Kaljulaid (2016–2021) | Alar Karis (2021–)
