Allāhu akbar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intialainen muslimi nostaa kätensä rukoillakseen.

Allāhu akbar (arab. الله أكبر‎), johon viitataan myös termillä takbīr (arab. تكبير‎) (johdettu sanan ʾakbar juurikonsonanteista k-b-r), on arabiankielinen lause, joka tarkoittaa ”Jumala on suurempi”. Akbar on adjektiivin niin sanottu elatiivimuoto, joka ilman vertailukohtaa käytettäessä voi tarkoittaa myös "suurin" tai "mitä suurin".

Allāhu akbar on rituaalinen rukous (dhikr, arab. ذِكْر‎), jollaiset ovat tavallisia erityisesti suufilaisuudessa. Kyse on Jumalan muistamisesta siten, että toistetaan hänen nimiään. Dhikr kehittyi joukoksi formuloita, kuten lā ilāha illa ʾllāh (ei ole muuta jumalaa kuin Jumala) Allāhu akbar, (Jumala on suuri), tai al-ḥamdu līʾllāh, (ylistetty olkoon Jumala). Näitä lauseita toistetaan ääneen tai hiljaa mielessä.[1]

Allāhu akbar on rukouksena erityisen yleinen, sillä se esiintyy useita kertoja kolmesta viiteen kertaa päivässä tehtävässä rukouksessa kaikissa islamin suuntauksissa. Lause on islamilaisessa kulttuurissa muutenkin yleinen, ja sitä käytetään tilanteissa, jotka eivät suoraan liity uskontoon.[2] Huudahdusta Allāhu akbar ovat käyttäneet myös islamilaiset terroristit. Näin tapahtui silminnäkijöiden mukaan esimerkiksi 13.11.2015 Bataclan-teatteriin tehdyssä terrori-iskussa Pariisissa, missä kaikkiaan 89 henkilöä kuoli.[3]

Islamilainen kansanperinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

David Bukay selostaa takbirin taustaa islamilaisen kansanperinteen pohjalta seuraavasti.[4] Lausahdus tunnettiin myös aikana ennen islamin profeetta Muhammadia. Monijumalaiset (pakanat) tarkoittivat huudolla Allāhu ʾakbar sitä, että Allah on suurempi kuin yksikään muu jumala, jota Arabian niemimaalla palvottiin. Allah oli tuolloin yleisnimike Kuun jumala Hubalille, joka oli arabialaisen pantheonin ylijumala. Mekassa sijaitsevassa Kaabassa ja sen ympärillä oli aikana ennen islamia 360 erilaista mies- tai naispuolista jumalpatsasta, joiden joukossa Musta kivi edusti Kuun jumalaa[4].

Bukayn selostus on peräisin pienin muutoksin 700-800-lukujen Muhammed-elämäkerrasta, jonka kirjoittivat Ibn Ishaq ja Ibn Hisham. [5] Elämäkerta ei ole varsinaisesti historiateos vaan uskonnollinen hagiografia.[6] Ibn Hisham kertoo, että Kaaban rakennutti moskeijakseen profeetta Abraham, ja kaksi sen jumalapatsaista oli kiviksi muuttuneita pakanoita. Ibn Hisham kertoo, että Abrahamin aikana käytettiin pyhiinvaelluksella "tervehdyshuutoja", mutta ei mainitse että huuto olisi ollut juuri Allāhu akbar.

Mekan historiaa tutkinut Patricia Crone on todennut, että Mekkaa tai sitä varjellutta Quraish -heimoa ei mainita missään historiallisessa lähteessä vielä 600-luvulla, vaikka aikalaislähteet luettelevat useita pyhiinvaelluskohteita Arabian niemimaalta. [7] Ibn Hishamin kertomuksia onkin myös pidetty myöhemmin syntyneenä kansanperinteenä vailla varsinaista todellisuuspohjaa. [8]

Allāhu akbar islamilaisten valtioiden lipuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dhikr Encyclopedia Britannica.
  2. What does Allahu akbar mean? Dictionary.com.
  3. Michael Ray: The Paris Attacks Encyclopedia Britannica.
  4. a b Islam and the Infidels: The Politics of Jihad, Da'wah, and Hijrah - David Bukay, s. 16
  5. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 18-20. Basam Books, 1999.
  6. Jansen. H.: Mohammed. Eine Biographie, s. 71. Verlag C.H. Beck, 2008.
  7. Patricia Crone: Meccan Trade and the rise of Islam, s. 134, 170. Gorgias Press, 1987.
  8. Jansen, 2008, 441-131

1.https://www.dictionary.com/e/translations/allahu-akbar/

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.