Ero sivun ”Koronaviruspandemia Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjauksia vielä, THL poisti lievän skenaarion ja nyt onkin vain että joko 40 % saa tartunnan tai 60 %.
Ochs (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
17 614 muokkausta
→‎Ennusteet: nuo luvut ovat turhia ja vaikeuttavat hahmottamista
Rivi 297: Rivi 297:


=== Ennusteet ===
=== Ennusteet ===
Hallituksen mukaan lievimmässä skenaariossa 20 prosenttia suomalaisista eli 1&nbsp;080&nbsp;000 sairastuisi, 4&nbsp;300–11&nbsp;000 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon, joista 1&nbsp;100–2&nbsp;700 vaatisi tehohoitoa ja 540–1&nbsp;080 suomalaista kuolisi tautiin. Todennäköisimmässä, eli keskivertoskenaariossa 40 prosenttia väestöstä eli 2&nbsp;160&nbsp;000 saisi tartunnan, 8&nbsp;640–21&nbsp;600 joutuisi sairaalahoitoon, joista tehohoitoa vaatisi 2&nbsp;160–5&nbsp;400 ja 1&nbsp;080–2&nbsp;160 kuolisi. Pahimmassa skenaariossa 60 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 3&nbsp;240&nbsp;000 sairastuisi, 12&nbsp;960–32&nbsp;400 joutuisi sairaalahoitoon, joista 3&nbsp;240–8&nbsp;100 vaatisi tehohoitoa ja 1&nbsp;620–3&nbsp;240 kuolisi.<ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11261761|nimeke=Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Hallituksen mukaan lievimmässä skenaariossa 20 prosenttia suomalaisista eli sairastuisi, 4&nbsp;300–11&nbsp;000 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon, joista 1&nbsp;100–2&nbsp;700 vaatisi tehohoitoa ja 540–1&nbsp;080 suomalaista kuolisi tautiin. Todennäköisimmässä, eli keskivertoskenaariossa 40 prosenttia väestöstä eli saisi tartunnan, 8&nbsp;640–21&nbsp;600 joutuisi sairaalahoitoon, joista tehohoitoa vaatisi 2&nbsp;160–5&nbsp;400 ja 1&nbsp;080–2&nbsp;160 kuolisi. Pahimmassa skenaariossa 60 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 3&nbsp;240&nbsp;000 sairastuisi, 12&nbsp;960–32&nbsp;400 joutuisi sairaalahoitoon, joista 3&nbsp;240–8&nbsp;100 vaatisi tehohoitoa ja 1&nbsp;620–3&nbsp;240 kuolisi.<ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11261761|nimeke=Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


THL:n 25. maaliskuuta julkaistun ennusteen mukaan 11 300 tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Suomessa. THL:llä on kaksi mahdollista skenaariota: toisessa yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta ja toisessa 1,8 muuta. Todennäköisempi on, että yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta. Tällöin 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan elokuuhun mennessä. Sairaalassa olisi epidemiahuipun aikana yhtä aikaa yli 900, ja tehohoidossa 280. Yhteensä sairaalaan tällöin joutuisi 8640–21 600 ihmistä. Synkemmän mallin mukaan, jossa yksi ihminen tartuttaa 1,8 muuta sairaalaan joutuisi 15 500 ja tehohoitoa tarvitsisi 5 000. Enimmillään tehohoitoa tarvitsisi 500 potilasta.<ref name=":33">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11274784|nimeke=Arvio koronaepidemiasta muuttui vakavammaksi – THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomessa on noin 300 raskasta tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa.<ref name=":18" />
THL:n 25. maaliskuuta julkaistun ennusteen mukaan 11 300 tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Suomessa. THL:llä on kaksi mahdollista skenaariota: toisessa yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta ja toisessa 1,8 muuta. Todennäköisempi on, että yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta. Tällöin 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan elokuuhun mennessä. Sairaalassa olisi epidemiahuipun aikana yhtä aikaa yli 900, ja tehohoidossa 280. Yhteensä sairaalaan tällöin joutuisi 8640–21 600 ihmistä. Synkemmän mallin mukaan, jossa yksi ihminen tartuttaa 1,8 muuta sairaalaan joutuisi 15 500 ja tehohoitoa tarvitsisi 5 000. Enimmillään tehohoitoa tarvitsisi 500 potilasta.<ref name=":33">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11274784|nimeke=Arvio koronaepidemiasta muuttui vakavammaksi – THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomessa on noin 300 raskasta tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa.<ref name=":18" />

Versio 26. maaliskuuta 2020 kello 08.41

Tämä artikkeli kertoo SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamista COVID-19-tautitapauksista ja seurannaisvaikutuksista Suomessa. Aihetta käsitellään kansainvälisesti sivulla koronaviruspandemia 2019–2020.
 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Koronaviruspandemia Suomessa
Punaisella maakunnat, joissa vahvistettuja tapauksia
Punaisella maakunnat, joissa vahvistettuja tapauksia
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Ivalo
Tapaukset
Vahvistetut 880
Parantuneet 10
Kuolleet 3

SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin ensimmäinen tartunta Suomessa vahvistettiin tammikuun 2020 lopussa Lapissa vierailleella kiinalaisella turistilla. WHO julisti SARS-CoV-2-epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta.[1][2]. 20. maaliskuuta ensimmäinen suomalainen kuoli tautiin Uudellamaalla.[3]

25. maaliskuuta mennessä 3 ihmistä oli kuollut koronavirukseen Suomessa.[4]

25. maaliskuuta Suomessa oli 880 laboratoriotestein varmistettua koronavirustartuntaa.[4] Heistä 82 oli sairaalassa ja 22 tehohoidossa.[5] Eniten tartuntoja oli Uudenmaan alueella.[6]

Epidemia etenee eri tahdissa eri puolilla maata,[7] ja sen aiheuttamien poikkeusolojen takia Suomessa on otettu käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa.[6]

THL:n mukaan riski tartunnan saamiseen on kohonnut koko maassa.[5] THL ilmoitti 25. maaliskuuta Suomen koronavirustilanteen synkentyvän aiemmin arvioitua merkittävästi pahemmaksi.[8][9]

Sairaalat tulevat kohtaamaan uusimpien viranomaisarvioiden mukaan varusteiden ja henkilöstön niukkuutta. Tehohoitopaikat eivät välttämättä riitä kaikille niitä tarvitseville.[10][11][12][13] Osalta sairaaloista varusteet uhkaavat loppua jo nyt.[10]

Suomen valmiudet

Suomessa on varauduttu laajalti SARS-CoV-2:n leviämiseen. Tammikuussa 2020 terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti terveydenhuollon toimijoille ja matkailijoille tarkoitettuja ohjeita käytännössä päivittäin ja sairaanhoitopiirit kävivät läpi omia prosessejaan.[14]

Helsinki-Vantaan lentoasemalla kiinnitetään huomiota tehokkaampaan siivoukseen ja käsihygieniaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Myös laivoilla ja VR:n junissa kiinnitetään huomiota huolelliseen siivoukseen. Viking Linellä se on tarkoittanut muun muassa tiheämpää siivousta ja oikeiden siivouskemikaalien valintaa sekä käsidesin tarjoamista. Henkilökuntaa on kehotettu pesemään käsiään mahdollisimman usein. Asiakkaita on muistutettu ja ohjeistettu kuulutuksin ja kyltein hygieniasta.[15]

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän tukemaan koronavirukseen varautumista muun muassa tehostamalla johtamista ja koordinoimalla toimenpiteitä. Lisäksi työryhmän on tarkoitus tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Fimeaa, Valviraa, Aluehallintovirastoa sekä kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia uhan torjumisessa.[6]

Kaikkiin Suomen sairaanhoitopiireissä on tai tulee olemaan valmius tehdä koronavirustestejä.[16]

Resurssien riittävyys

Suomen arvioiduista skenaarioista pahimman mukaan 3 miljoonaa saa tartunnan, ja tehohoitoon joutuisi 8 000 henkeä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä selviytyisi tuosta rimaa hipoen, riippuen siitä, kuinka paljon epidemiakäyrää saadaan madallettua. Suomessa on tällä hetkellä 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät voitaisiin hänen mukaansa ripeällä aikataululla puolitoistakertaistaa, ja jopa kaksinkertaistaa tietyllä ajanjaksolla tilanteen niin vaatiessa. Paikkojen pitäisi riittää riippuen siitä, kuinka hyvin tautipiikin madaltaminen Suomen rajoitetoimilla onnistuu.[17] Hengityskoneiden operoimiseen koulutetun terveydenhuollon henkilökunnan määrä rajoittaa hoitoa aikaisemmin kuin tehohoitopaikkojen määrä.[18] Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan henkilökuntaa saadaan lisää, kun kiireetöntä hoitoa lakkautetaan, jolloin vapautuu henkilöstökapasiteettia vaativampaan hoitoon, mutta se vaatii myös koulutusta ja perehdytystä. Jos se ei riitä, voidaan valmiuslain perusteella ottaa käyttöön yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollonkapasiteettia, mutta sieltäkin pitää kouluttaa ja perehdyttää siirrettävää henkilöstöä. Valmiuslain perusteella voidaan myös kutsua lomailevia tai eläkkeellä olevaa sairaanhoitohenkilökuntaa takaisin töihin. Lähtötilanne on niukka, sillä Suomessa on sairaanhoitajapula. Sairaanhoitajien jaksamisessa liikutaan äärirajoilla jo nyt.[17]

Suojavarusteiden vähyys on johtanut siihen, että kaikkia kertakäyttöisiä varusteita ei enää saa heittää roskiin. On ollut ajoittaista pulaa visiireistä, suojalaseista ja korkeimman tasoisista FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimista. Muun muassa HUSissa on alettu keräämään kertakäyttöisiä suojavarusteita talteen. Normaalisti roskiin menevät tuotteet viedään puhdistettavaksi uusiokäyttöä varten. Suojavarusteiden loppumisesta johtuen Sosiaali- ja terveysministeriö on avaamassa Huoltovarmuuskeskuksen varaston ovet ensimmäistä kertaa. Varastoiden riittävyyttä ei olla kerrottu julkisuuteen, mutta varustemääriä on kuvattu "aikamoisen isoiksi".[10]

Terveydenhuollossa käytettävien suojavarusteiden saamisessa Suomeen on suuria ongelmia. Suomi oli infektioylilääkäri Juha Salosen mukaan paremmin varautunut vuoden 2009 sikainfluenssaan kuin koronavirukseen. Sikainfluenssan jälkeen Suomessa on säästetty terveydenhuollossa, ja muun muassa potilaspaikkoja sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on paljon vähemmän.[19] Varusteet ovat uhanneet loppua sairaaloilta jo epidemian alkuvaiheessa.[10][20] Huoltovarmuuskeskuston ovet avattiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä 23. maaliskuuta.[20]

Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innokas Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos koronaviruksen leviäminen sitä edellyttää. Innocal Medicalin toimitusjohtajan mukaan tuotantoketjun mutkikkuuden takia valtiovallan tai muiden isojen toimijoiden on kuitenkin syytä tehdä päätökset nopeasti.[21]

Toimenpiteitä Suomessa

Harrastuksiin menoa ei suositella, ja isoja kauppakeskuksia suositellaan välttämään. Myös armeijan kertausharjoitukset on peruttu.[22] Ulkoministeriön 12. maaliskuuta antaman ohjeistuksen mukaan koronaviruksen saamisen riski on kohonnut koko maailmassa, eikä matkustamista suositella mihinkään.[23]

THL:n ohjeistukset kansalaisille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti koronaviruspandemian takia 12. maaliskuuta 2020 suomalaisille seuraavaa[24]:

  • Pidetään vähintään yhden metrin turvaväli jokaiseen kanssaihmiseen, jolla on flunssaoireita.
  • Pysytään poissa väenpaljoudesta ja tungoksesta.
  • Ei osallistuta tapahtumiin, yleisötilaisuuksiin tai isoihin kokouksiin (pidetään ne etänä).
  • Sairastetaan kotona.

Pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan matkustaminen olisi hyvä rajoittaa kotimaassakin vain välttämättömään. Jos on mahdollisuus, voi kulkea lähimatkoja mieluiten kävellen tai polkupyörällä. Matkustusajankohta vaikuttaa bussin tai raitiovaunun matkustajamäärään.

Lievistä hengitystieinfektio-oireista kärsivien on THL:n mukaan tärkeä sairastaa kotona ja välttää sosiaalisia kontakteja. Kontaktien vähentäminen on tärkeää myös terveille ihmisille, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä.[7]

Hallituksen päätökset ja ohjeistukset

Hallitus oli kokoontunut puimaan koronavirustilannetta ja siihen varautumista 11. maaliskuuta mennessä ainakin kolmesti.[25][26][27]

Marinin hallituksen 12. maaliskuuta antaman suosituksen mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet Suomessa peruttiin toukokuun loppuun saakka. 500 henkeen vedetty raja ei kuitenkaan ollut Marinin mukaan yksiselitteinen ihanne, jolla mahdollisia tartuntoja ehkäistäisiin kaikkein tehokkaimmin. Suositus oli, että myös muiden kokoontumisten järjestäjät harkitsevat riskiarvioiden pohjalta vastaavien tilaisuuksien järjestämistä. Viruksen aiheuttamiin kustannuksiin ilmoitettiin varauduttavan lisätalousarviolla, joka voidaan antaa nopeallakin aikataululla. Lähikontakteja harraste- ja vapaa-ajan toiminnassa tulee välttää.[28][29] Etätyötä tulee suosia, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua ja lomamatkoja siirtää.[30]

Päätösvalta yleisötapahtumien rajoittamisesta tai koulujen ja päiväkotien sulkemisesta ilmoitettiin olevan toistaiseksi aluehallintovirastoilla ja kunnilla, tartuntatautilain mukaisesti.[29]

Hallitus ilmoitti olevansa varautunut mahdollisiin laajempiin rajoittamistoimenpiteisiin, joita olisivat esimerkiksi alueelliset rajoittamistoimenpiteet, koulujen, päiväkotien ja yliopistojen sulkeminen, julkisen sektorin toiminnan rajoittaminen, isojen kauppakeskusten sulkeminen, matkustajalaivaliikenteen kieltäminen, lentoliikenteen kieltäminen ja tapahtumien kieltäminen. Pääministeri Marinin mukaan laajemmat rajoittamistoimenpiteet olisivat vaatineet valmiuslainsäädännön käyttöönottoa,[31] mikä otettiin käyttöön 16. maaliskuuta.

Hallitus ilmoitti 24. maaliskuuta aikovansa eristää Suomen pahimman epidemia-alueen Uudenmaan muusta Suomesta, ja sulkevansa ravintolat.[32]

Valmiuslain käyttöönotto ja muut päätökset 16. maaliskuuta

16. maaliskuuta päätettiin mittavista epidemian leviämisen hidastamiseen tähtäävistä toimista. Suomessa otetaan käyttöön valmiuslaki ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Koko maan koulut päiväkoteja ja esiopetusta lukuun ottamatta suljetaan. 1.–3. -luokkien oppilaille opetus järjestetään, mikäli he eivät voi jäädä kotiin vanhempiensa yhteiskunnan toiminnalle kriittisen työn vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön, ja tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla tulee välttää. Yli 70-vuotiaat on suositeltu pysymään erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan karanteenia vastaavasti kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä lukuun ottamatta.

Vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin tehtävät vierailut on kielletty. Vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa on kielletty tapauskohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikkumista maan sisällä voidaan rajoittaa. Valtion ja kuntien museot, teatterit, kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, harrastustilat ja -paikat, urheilutilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljetaan, ja yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin. Kaikki julkisen sektorin työntekijät määrätään etätöihin, mikäli heidän työtehtävänsä sen mahdollistavat.

Terveyden- ja sosiaalihuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla kasvatetaan, ja kiireetöntä toimintaa vähennetään. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista joustetaan. Koronaviruksen laboratoriotestauskapasiteettia kasvatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuella. Työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä poiketaan yksityisellä sekä julkisella sektorilla poiketaan kriittisen henkilöstön osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä varaudutaan velvoittamaan töihin.

Matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen keskeytetään lukuun ottamatta Suomen kansalaisten paluuta. Valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi mahdollisimman nopeasti aloitetaan. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden matkustaminen ulkomaille kielletään. Suomalaisten matkailijoiden tulee palata välittömästi Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu kuitenkin tavanomaisesti. Ne ulkomailta palaavat suomalaiset, jotka asuvat pysyvästi Suomessa, laitetaan kahden viikon karanteeniin. Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden, ja muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan.[33][34]

Hallituksen talouspäätöksiä ja -toimenpiteitä

Hallitus ilmoitti aluksi kokoavansa arviolta viiden miljardin euron rahoituspaketin ja antavansa sadan miljoonan euron lisätalousarvion, jolla turvataan välttämättömät sosiaali- ja terveysmenot sekä yritysrahoitus. Samassa yhteydessä todettiin että hallitus aloittaa keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työpaikkojen turvaamisesta. Valtion Eläkerahasto lisää sijoituksia yritystodistuksiin. Yrittäjien eläkevakuutusmaksuille ja työeläkevakuutusmaksuille annetaan pidennetyt kolme kuukautta maksuaikaa.[35]

Hallitus esitteli 20. maaliskuuta laajemman 15 miljardin euron talouden pelastuspaketin, joka on mittaluokaltaan Ruotsia vastaava asukaslukuun suhteutettuna. Yritysten rahoitusta turvataan useilla miljardiluokan toimenpiteillä, ja otetaan käyttöön uusia suoria tukia. Tarkoituksena on yritysten maksuvalmiuden turvaaminen kriisin yli sekä konkurssien estäminen. Toimet ovat voimassa kolme kuukautta ja tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. 20. maaliskuuta annettiin noin 400 miljoonan euron lisäbudjetti, ja niitä on tulossa lisää. Suomen Pankki on päättänyt kaksinkertaistaa yritystodistusten osto-ohjelman volyymin miljardiin euroon.[36]

Toimenpiteitä ovat:[36]

  1. Työeläkemaksua alennetaan 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2020 loppuun asti, joka keventää yritysten kuluja 910 miljoonaa euroa.
  2. Finnveran takausvaltuuksia nostetaan 10 miljardia euroa yhteensä 12 miljardiin euroon, mikä mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille.
  3. Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 150 miljoonaa euroa nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin.
  4. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan lomautuksissa ja irtisanomistilanteissa.
  5. Lomautuspäätökset nopeutuvat, ilmoitusaika lyhenee 14 päivästä viiteen. Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.
  6. Yrittäjien ja freelancereiden työttömyysturvan saaminen ei edellytä yrityksen lopettamista.
  7. Hallitus tukee Finnairia 600 miljoonan euron takauksilla.
  8. Tartuntatautien valvontaan ehdotetaan 26 miljoonan euron lisärahoitusta.
  9. Poliisille ehdotetaan 5,6 miljoonan euron lisärahoitusta.
  10. Poikkeusoloihin liittyviin ennalta yksilöimättömiin menoihin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa.

Sekalaista

Tampereella oli määrä järjestää 18. maaliskuuta 2020 Lääkäripäivät, joihin oli osallistumassa jopa 3 000 terveydenhuollon ammattilaista, mutta tapahtuma päätettiin peruuttaa. Riskinä nähtiin, että kaikki Lääkäripäivien osallistujat joutuisivat koronavirustartuntaepäilyn vuoksi karanteeniin, joka heikentäisi terveydenhuoltojärjestelmää merkittävästi keskellä pandemiaa.[37][38][39]

Synlab alkaa ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona Suomessa analysoida koronavirusnäytteitä virolaisessa laboratoriossaan.[40] Terveystalo on aloittanut koronavirusnäytteiden ottamisen.[6] Apteekit ovat alkaneet valmistaa käsidesinfiointiainetta itse, koska tukuilla on vaikeuksia vastata kysyntään.[41]

Eduskunnassa on peruttu yli viisi henkeä suuremmat vierailuryhmät, kielletty kättely, suositeltu omaehtoisia karanteeneja altistuneille ja pyritty ehkäisemään altistumisia.[37] Eduskunta harkitsee äänestysten lykkäämistä, mikäli kansanedustajilla vahvistetaan koronavirustartuntoja.[6]

Helsingin metroasemille rakennetaan käsienpesupisteitä.[42] Suosituksen mukaan tavattaessa ei toistaiseksi kätellä.[43]

Tori.fi-verkkokauppasivusto on kieltänyt 12. maaliskuuta korona­virukseen liittyvien tuotteiden myynnin, syynä on halu estää pelon kaupallista hyödyntämistä ja pyrkimys välttää pelon leviämistä.[44]

Kritiikki

Julkinen tilannekuva koronaviruksen leviämisestä ja sairaanhoitoon päätyneistä Suomessa on puutteellinen, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ja tautiin kuolleiden ihmisten lukumäärästä. Päätöstä perustellaan yksityisyyden suojalla.[45][46]

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi, että koronaviruspandemia voi madaltaa kynnystä poikkeustilan julistamiselle ja valmiuslain käyttöönotolle tulevaisuudessa. Scheininin mukaan on olemassa vaara, että marginaaliryhmiä, väliinputoajia ja haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta riittävästi huomioon poikkeusolojen päätöksenteossa.[47]

THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut erityisesti kritiikin kohteena, ja sen auktoriteettiasemaa sekä päätöksiä on kyseenalaistettu. Myös hallituksen sisällä on esitetty kritiikkiä THL:ää kohtaan. THL:n lausunnot ovat olleet useaan otteeseen ristiriidassa sen kanssa, mitä on myöhemmin tapahtunut. Esimerkiksi THL arvioi vielä tammikuun lopulla, ettei koronavirus todennäköisesti leviä Suomeen.[48][49] Viruksen aiheuttamaa tautia on Suomessa pidetty hengenvaarallisena lähinnä ikäihmisille,[48] mikä vastaa myös viruksen taudinkuvaa [50]. Koska tartuntoja on kuitenkin eniten aktiivi-ikäisillä, tehohoitoon voi päätyä runsaasti myös nuorempia. Esimerkiksi Alankomaissa ja Yhdysvalloissa maaliskuun puolivälin tienoilla yli puolet tehohoidossa olevista on ollut alle 50-vuotiaita, ja tauti voi olla hengenvaarallinen myös nuorille.[51][52]

Suomessa ei THL:n ohjeistuksen mukaisesti testata kaikkia oireilevia koronavirusepäilyjä. Suomessa on tehty maailmanlaajuisesti verrattain vähän testejä, ja 15. maaliskuuta kriteerit tiukentuivat entisestään. Ohjeistetaan, että terveyskeskuksiin ei tule tartuntaepäilyn vuoksi soittaa, eikä koronavirustesteihin hakeutua, mikäli oireiden kanssa pärjää kotona. Tällä hetkellä tiukat ohjeistukset johtavat siihen, että iso osa oireisista jää kotiin niin, ettei tieto tartunnasta kantaudu viranomaisille. Maailman terveysjärjestön pääjohtaja painottaa testauksen tärkeyttä. Aggressiivinen testaaminen ja kontaktien jäljitys sosiaalisen etäisyydenoton ja yhteisöjen aktivoinnin kanssa estää tartuntoja ja pelastaa henkiä. THL on perustellut Suomen testaamisen vähyyttä testauskapasiteetin vähäisyydellä sekä sillä, ettei lisätesteistä olisi epidemian hallinnassa apua. Monet muut tahot – muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO – kehottaa ja kannustaa maita aggressiiviseen testaamiseen. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perustelee tiedotteessaan rajattua testaamista kapasiteetin riittämättömyydellä. Testit kohdennetaan riskiryhmille ja erityisesti matkoilta palaavalle terveydenhuollon henkilöstölle. Suomessa pystytään tekemään 500–600 testiä päivittäin, mutta testit tuodaan maan ulkopuolelta, ja niiden saatavuus huononee koko ajan.[53][54] Vaikka testit riittäisivät, nuoria ja lieväoireisia ei silti testattaisi. Suomi ei aio siirtyä laajamittaiseen testaukseen. Salmisen mukaan muun muassa Etelä-Koreassa kiitosta kerännyt laajamittainen testaus, joka onnistui pysäyttämään epidemian etenemisen ei toimisi Suomessa. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ei ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen, "käyrän madaltamiseen",[55] jossa luotetaan niin sanottuun "laumasuojaan", jossa valtaosa väestöstä saa tartunnan, jolloin heidän immuniteettinsa suojaisi loppuosaa väestöstä saamasta tartuntaa. Myös muut maat ovat noudattaneet tätä, mutta esimerkiksi Iso-Britannia luopui siitä sen aiheuttaman suuren kuolleisuuden vuoksi.[56] Laumasuojastrategian eettisyyttä ja toimivuutta on kritisoitu.[57][56][58][59][60][61]

THL:n Salminen pitää Italiassa epidemian puhjettua tehtyjä rajoituksia ja ylimitoitettuna, ja vähättelee niiden merkitystä julkisesti, vaikka tilanne Euroopassa on muuttunut. THL:n johdossa on vain yksi lääkäri, ja THL:stä on irtisanottu lukuisia asiantuntijoita 2000-luvun aikana useissa yt-neuvotteluissa.[48] Salmisen mukaan testejä ei tehdä päivässä niin montaa kuin on mahdollista, vaan tarpeen mukaan. Siihenkään ei olla aina ylletty, sillä kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei olla testattu, vaikka THL ja valtionjohto ovat painottaneet terveydenhuollon henkilökunnan testaamista matalla kynnyksellä.[62] Terveydenhuollon työntekijät ovat toistuvasti valittaneet siitä, etteivät he pääse koronatesteihin lupauksista huolimatta.[63]

Hallituksen toimet

Epidemia-alueelle ja sieltä takaisin lennätettiin tuhansia matkustajia eri puolella Suomea, eikä hallitus määrännyt lentoja keskeytettäväksi tai suositellut vapaaehtoista karanteenia. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen tyynnyttelevä kommentti hallituksen tiedostustilaisuudessa 27. helmikuuta siitä, ettei Suomessa ole epidemiaa oli Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mielestä sopimaton. Aivelon mukaan hallituksen olisi pitänyt kertoa siitä, kuinka Suomessa tullaan näkemään koronavirustapauksia, ja kuinka viruksen leviämistä pyritään estämään. Hänen mukaansa hallitus lähti sen sijaan hyssyttelylinjalle. Ministerit korostivat sitä, että kyseessä on yksittäistapauksia. Kansalaisia ei opastettu valmistautumaan käsienpesun tärkeyttä korostamista lukuun ottamatta.[48]

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kritisoi pääministeri Sanna Marinin tiedonannossa antamia kommentteja. Marin vertasi koronavirusta influenssaan, joka tartuttaa vuosittain noin viisi prosenttia aikuisista Suomessa. Koronaviruksen tiedetään myös leviävän huomattavasti nopeammin ja olevan paljon vaarallisempi kaikille ikäryhmille influenssaan verrattuna.

Suomen hallitus ei aluksi tehnyt rajoittavia toimia, ja myöhemminkin toteutti ne vastahakoisesti, sillä se nojasi THL:n antamiin arvioihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennakoivaa rajoittamista, ja koulujen sulkemista. Viraston työskentely perustuu kansainvälisyyteen, ja se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta. ECDC:n mukaan viivyttely maksaa Suomessa ihmishenkiä, ja ihmisten kohtaamisia olisi rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Viraston mukaan Kiinassa potilasmäärää oltaisiin voitu vähentää hyvin merkittävästi, jos se olisi aloittanut rajoitustoimet aikaisemmin. Hallituksen päätökset koronatoimista ovat puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet, ja niihin on sekoittunut eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja kansainvälisiin koronatietoihin kohdistuvaa vähättelevää suhtautumista. THL muutti arviotaan lopulta, ja ulkomailta palaavat suomalaiset käsitettiinkin riskiksi taudin leviämisen näkökulmasta, ja kehotti välittömiin rajoitustoimiin.[48]

Suomen koronavirustilanne

Suomessa on käynnissä epidemia joka tulee etenemään maassa eri tahdissa, eivätkä kaikki tartuntaketjut ole tiedossa.[64] Valtaosa Suomessa todetuista tapauksista on ollut lieviä, mutta jotkut tapaukset ovat vaatineet sairaalahoitoa ja tehohoitoa.[7] Suomessa oli 25. maaliskuuta vahvistettu 880 tartuntaa.[4][65][6] Luvut eivät ole tarkkoja, eikä niiden seuraaminen HUSin infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan ole mielekästä, sillä läheskään kaikkia oireilevia ei enää testata.[66] Sairastuneita on varmistettuja tapauksia hyvin paljon enemmän.[22] 16. maaliskuuta THL:n pääjohtaja arvioi tietokonesimulaatioiden perusteella Suomessa olevan 20–30 kertaa todettua enemmän tartuntoja. Suomessa olisi tällöin vahvistetun 277:n tartunnan perusteella ollut silloin noin 5 500–8 300 tartuntaa.[67] Hallitus arvioi 35 prosentin suomalaisista saavan koronatartunnan, mikä tarkoittaisi noin 1,9 miljoonaa tartuntaa,[68][69] ja vähintään miljoonan suomalaisen sairastuvan. THL arvioi 42 prosentin suomalaisista saavan tartunnan.[70][71]

THL suunnittelee aloittavansa koronaviruksen vasta-aineiden testaamisen satunnaisotoksilla valitusta suomalaisten joukosta. Testattava joukko voisi olla tuhat suomalaista. Tavoitteena on parantaa kuvaa siitä, kuinka laajasti koronavirus on levinnyt väestössä, ja missä vaiheessa epidemiaa Suomi on. Vasta-aineita voitaisiin testata säännöllisesti otostutkimuksilla.[72]

Tartuntaepäilyt

24. tammikuuta 2020 nähtiin Suomen ensimmäiset koronavirusepäilyt, kun kaksi wuhanilaista turistia hakeutui Ivalossa hoitoon koronavirusepäilyn vuoksi.[73] Koronavirustestien perusteella kyseessä ei kuitenkaan ollut koronavirus vaan tavallinen flunssa.[74] Suomessa oli 23. helmikuuta ollut yli 10 500 koronavirusepäilyä koko maassa.[5]

Vahvistetuille tartunnoille altistuneet määrätään kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi. Altistuneeksi katsotaan henkilö, joka on oleskellut samassa tilassa sairastuneen kanssa yli 15 minuutin ajan.[75]

Tilanteen eteneminen

Tammikuu 2020

28. tammikuuta 2020 Kiinan Wuhanista kotoisin oleva 32-vuotias nainen eristettiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemellä koronavirusepäilyn vuoksi. Matkailija oli lähtenyt Wuhanista viisi vuorokautta aiemmin ja sairastanut kaksi vuorokautta hengitystieinfektiota ennen hoitoon hakeutumista.[76] 29. tammikuuta vahvistui, että nainen on saanut tartunnan uudesta koronaviruksesta.[77] Sairastunut nainen kuumeili, mutta oli muuten koko ajan hyväkuntoinen ja vähäoireinen. Häntä pidettiin korkeimman tason eristysyksikössä.[78] Uuteen koronavirukseen sairastunut nainen on tervehtynyt, ja hänet päästettiin sairaalasta uusimpien testien osoittauduttua negatiivisiksi.[79]

Vahvistetut COVID-19-tapaukset Suomessa
sairaanhoitopiireittäin[6][7][4]
Sairaanhoitopiiri[a] Tartuntoja[b]

[c]

Kuolemia
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 512 2
Ei kerrottu 92 0
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 54 0
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 0
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 29 0
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 21 0
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 19 1
Satakunnan sairaanhoitopiiri 9 0
Vaasan sairaanhoitopiiri 9 0
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 7 0
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 6 0
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 6 0
Lapin sairaanhoitopiiri 7 0
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 4 0
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 6 0
Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri 4 0
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 0
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 2 0
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 2 0
Itä-Savon sairaanhoitopiiri 1 0
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 1 0
Kainuun sairaanhoitopiiri 0 0
880 3
Päivitetty 25.3.2020 kello 19.23
Huomiot
  1. ↑ Sairaanhoitopiiri, jossa tapaus diagnosoitiin. Sairaanhoitopiiri, jossa tartunta on saatu voi olla eri.
  2. ↑ Sulkeissa olevat luvut ovat kunkin sairaanhoitopiirin vuorokauden aikana vahvistettuja uusia tapauksia. Sulkeissa olevat tapaukset sisältyvät lihavoituihin lukuihin. Luku sisältää vain laboratoriotestein vahvistetut tapaukset, eikä 14. maaliskuuta jälkeen kaikkia oireilevia olla enää testattu.
  3. ↑ THL ei enää ilmoita tartuntoja sairaanhoitopiireittäin. Tämän vuoksi kaikista sairaanhoitopiireistä ei ole saatavilal ajankohtaista tietoa tartuntojen määrästä. Luvut perustuvat sairaanhoitopiirien omiin ilmoituksiin (pl. kokonaismäärät).

Helmikuu 2020

26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa todettiin koronavirustartunta. Nainen palasi Suomeen sunnuntaina. Hän on Suomessa ollut kontaktissa kahteen ihmiseen, jotka on tavoitettu. Molemmat ovat oireettomia ja tällä hetkellä eristyksissä kotioloissa. Potilas on tällä hetkellä osastohoidossa, ja häntä kuvaillaan kuumeiseksi, mutta hyväkuntoiseksi.[80][81]

28. helmikuuta HUSissa todettiin toinen, ja Suomen kolmas koronavirustartunta Pohjois-Italiasta palanneella naisella.[82]

Maaliskuu 2020

1. maaliskuuta HUSissa vahvistettiin kaksi uutta tartuntaa. He kuuluvat 28. helmikuuta vahvistetun tapauksen lähipiiriin. Toinen sairastuneista on eläkeikäinen, ja toinen kouluikäinen lapsi.[83]

5. maaliskuuta vahvistettiin viisi tartuntaa. Kolme tartunnan saaneista on Uudellamaalla, yksi Pirkanmaalla ja yksi Kanta-Hämeessä.[84]

6. maaliskuuta vahvistettiin kolme uutta tartuntaa, yksi HUSissa, yksi PPOssa, ja yksi EKSOTEssa.

7. maaliskuuta vahvistettiin neljä tartuntaa; kaksi HUSissa ja kaksi PSHP:ssa.

8. maaliskuuta vahvistettiin seitsemän uutta tartuntaa; HUSissa kolme tartuntaa, PSHP:ssa yksi jatkotartunta, yksi tartunta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä,[85] ja yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriissä.[6]

9. maaliskuuta vahvistettiin kymmenen uutta tartuntaa. Tapauksia on HUSin alueella ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kolme kussakin. Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä todettiin yhdet uudet tartuntatapaukset.[86]

10. maaliskuuta vahvistettiin kymmenen uutta tartuntaa.[6] HUSissa vahvistettiin kolme tartuntaa, jotka kaikki liittyvät suoraan tai välillisesti matkailuun epidemia-alueella. KSSHP:ssa vahvistettiin kolme uutta tartuntaa: yksi oli palannut epidemia-alueelta, ja kaksi muuta saaneet tartunnan häneltä. KHSHP:ssa, VSSHP:ssa, PKSSK:ssa ja PSSHP:ssa vahvistettiin yhdet tartunnat, joka kaikki on saatu Italiasta.[87]

11. maaliskuuta vahvistettiin 25 uutta tartuntaa.[4]

12. maaliskuuta havaittiin HUSissa ensimmäinen terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvan tartunta sydänkirurgilla. 28 muuta henkilökunnan jäsentä joutui karanteeniin.[88] 46 uutta tartuntaa vahvistettiin.[4]

13. maaliskuuta vahvistettiin 46 uutta tartuntaa.[4]

14. maaliskuuta 70 uutta tartuntaa vahvistettiin.

15. maaliskuuta uusia tartuntoja vahvistettiin 16, mikä on huomattavasti vähemmin kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että testejä suoritetaan vain tarkkaan rajatuille ryhmille, eikä kaikkia oireisia testata.[89]

16. maaliskuuta ensimmäinen henkilö joutui tehohoitoon koronavirusinfektion vuoksi HUSissa.[90] Yhteensä 272 tartuntaa, 31 uutta.[4] THL:n mukaan tartuntoja saattoi olla jopa 20–30-kertainen määrä testattuja enemmän.[91] Vahvistettuja kokonaistartuntoja oli eniten Uudenmaan seudulla, jossa oli 148 tartuntaa. Tartuntoja oli yli 10 myös Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen alueilla.[92][93]

17. maaliskuuta Suomessa oli 322 todettua tartuntaa[94]. Kaksi henkilöä joutui tehohoitoon, yksi työikäinen Mikkelin keskussairaalassa ja Italiasta palannut eläkeläinen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.[95][96] Kaikkiaan tehohoidossa oli kolme potilasta.

18. maaliskuuta Suomessa oli vahvistettu 359 tartuntaa.[6][97] Tehohoidossa viruksen vuoksi oli alle kymmenen.[6]

19. maaliskuuta Suomessa oli noin 400 vahvistettua tartuntaa.[98] Eniten vahvistettuja tartuntoja HUSin alueella, yhteensä 224.[99] Näistä 4 oli tehohoidossa, ja lisäksi alle 10 sairaalahoidossa.[100] Yhteensä Suomessa oli tehohoidossa viisi henkeä.[101]

20. maaliskuuta Suomessa oli todettu noin 450 tartuntaa.[102] Sairaalahoidossa oli 17, tehohoidossa 5 ja kotiutettuja oli 2.[46]

21. maaliskuuta Yhteensä 521 todettua tartuntaa.[7] HUSin alueella todettiin ennätysmäärä uusia tartuntoja,[6] ja alueella kuoli ensimmäinen suomalainen hyvin iäkäs potilas.[103] Kaikkia tartuntaketjuja ei kyetty enää jäjlittämään, virus leviää yhteisössä yhä voimakkaammin.[104] Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen.[105]

22. maaliskuuta 626 vahvistettua tartuntaa Suomessa.[6][106] 43 sairaalassa, joista 12 tehohoidossa.[7]

23. maaliskuuta 700 vahvistettua tartuntaa Suomessa. Heistä 50 oli sairaalassa ja 13 tehohoidossa.[5]

24. maaliskuuta 792 vahvistettua tartuntaa. Uusia tapauksia vahvistettiin noin 90 kappaletta. Sairaalahoidossa oli 73, ja 17 tehohoidossa.[107]

25. maaliskuuta 880 vahvistettua tartuntaa. Kaksi uutta kuolemaa, joista toinen oli iäkäs ja toinen keski-ikäinen riskiryhmään kuuluva.[108] 82 sairaalassa, joista 22 tehohoidossa.[109]

Ennusteet

Hallituksen mukaan lievimmässä skenaariossa 20 prosenttia suomalaisista eli sairastuisi, 4 300–11 000 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon, joista 1 100–2 700 vaatisi tehohoitoa ja 540–1 080 suomalaista kuolisi tautiin. Todennäköisimmässä, eli keskivertoskenaariossa 40 prosenttia väestöstä eli saisi tartunnan, 8 640–21 600 joutuisi sairaalahoitoon, joista tehohoitoa vaatisi 2 160–5 400 ja 1 080–2 160 kuolisi. Pahimmassa skenaariossa 60 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 3 240 000 sairastuisi, 12 960–32 400 joutuisi sairaalahoitoon, joista 3 240–8 100 vaatisi tehohoitoa ja 1 620–3 240 kuolisi.[110]

THL:n 25. maaliskuuta julkaistun ennusteen mukaan 11 300 tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Suomessa. THL:llä on kaksi mahdollista skenaariota: toisessa yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta ja toisessa 1,8 muuta. Todennäköisempi on, että yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta. Tällöin 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan elokuuhun mennessä. Sairaalassa olisi epidemiahuipun aikana yhtä aikaa yli 900, ja tehohoidossa 280. Yhteensä sairaalaan tällöin joutuisi 8640–21 600 ihmistä. Synkemmän mallin mukaan, jossa yksi ihminen tartuttaa 1,8 muuta sairaalaan joutuisi 15 500 ja tehohoitoa tarvitsisi 5 000. Enimmillään tehohoitoa tarvitsisi 500 potilasta.[111] Suomessa on noin 300 raskasta tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa.[17]

Luvut perustuvat osin dataan ja osin oletuksiin. Ennusteet perustetaan lukuihin, joissa sairaanhoitoa tarvitsisi 0,4 prosenttia tai 1 prosentti tartunnoista tehohoitoa 25 prosenttia sairaanhoitoa tarvinneista ja kuolemantapauksia olisi 0,05 prosenttia tai 0,1 prosenttia tartunnan saaneista.[110] Hallituksen mukaan todennäköisesti 35 prosenttia väestöstä sairastuu koronavirukseen.[69][68] Mikään muu taho ei ole antanut kuolleisuudelle tai sairaanhoitoon päätyville yhtä pientä prosenttia kuin näissä skenaarioissa on esitetty. Asiantuntijat ovat pitäneet niitä liian optimistisina.[112] Hallituksen mukaan sairaalaan joutuneista kolmasosa päätyy tehohoitoon.[13] Myös Maailman terveysjärjestön luvut eroavat esitetyistä. WHO:n mukaan 15 prosenttia tartunnoista on vakavia ja 5 prosenttia kriittisiä.[113] Ennusteet perustuvat tietokonemallinnuksiin.[110]

Suomessa 35–40 prosenttia kansasta saa tartunnan elokuuhun mennessä, ja epidemia kestää 120-160 päivää. Tavoitteena on 160 päivää. Ihmiskontaktien rajoituksilla hidastetaan viruksen leviämistä, jolloin vähemmän ihmisiä on sairaana samaan aikaan, mutta epidemia pitenee.[71][114][111] THL:n mukaan koronaviruksen epidemiahuippu ajoittunee aikaisintaan toukokuun puoliväliin.[115] Hallituksen 12. maaliskuuta antaman arvion mukaan ensimmäisessä aallossa tartunnan saisi 35 prosenttia.[68] THL:n mukaan toinen aalto on todennäköinen, jos vain 40 prosenttia kansasta saisi viruksen. Ilman rajoitustoimia THL:n mukaan tartunnan saisi 65 prosenttia.[114][71]

25. maaliskuuta uutisoitiin THL:n aiempien lievien skenaarioiden olevan uudempien tietojen perusteella liian optimistisia, ja että arviot Suomen koronatilanteesta ovat merkittävästi synkentyneet. THL ei ollut ottanut aiemmissa arvioissaan lukuun että Suomeen on saapunut maailmalta noin 200 000 riskialueilla kuten Italiassa ollutta suomalaista. Tämä oli tiedossa jo sinä viikonloppuna, kun hallitus valmisteli valmiuslain käyttöönottoa, mutta tuolloin THL ei kuitenkaan ollut vielä ottanut lukua huomioon laskelmissaan. Ymmärrys, että tulijoiden määrä on suuri ja heissä on mahdollisesti paljon tartunnan saaneita, on THL:n skenaarioiden kannalta ollut ratkaisevaa. On kyseenalaista, kuinka tulijoita ei oltu osattu ottaa aiemmin huomioon viranomaisarvioissa. Suomeen saapuneita ei oltu ohjattu tiukasti kotikaranteeniin. Tilanne on lähtenyt etenemään hallitsemattomasti sen jälkeen, kun ihmisiä on tullut runsaasti ulkomailta.[9] Mika Salmisen antaman myöhemmän kommentin mukaan aiemmin kerrottu ei pidä paikkaansa, ja ulkomailta palaavilla ei ole roolia mallinnuksessa.[111]

Karanteeni ja sen toimintaperiaate

Suomen tartuntatautilain mukaan päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Karanteenin rikkomisesta voidaan tuomita rikoslain mukaan terveydensuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.[116]

Suomessa koronavirusepidemian leviämistä pyritään hidastamaan kehottamalla ihmisiä pysymään erillään toisistaan. Idea perustuu siihen, että ihmiset eivät ole enää kontaktissa toisiinsa yhtä paljon, jolloin tilaisuudet joissa virus voisi tarttua toiseen ihmiseen vähenevät. Tällöin sairaita ei tule niin paljon niin nopeasti, ja epidemia heikkenee, mutta pitenee. Tavoitteena on, että sairaalat eivät ylikuormittuisi potilaista, ja mahdollisimman monta voitaisiin hoitaa. Viruksen perusuusiutumisluku on ilman torjuntatoimia 2,5, eli yksi tartunnan saanut tartuttaa kaksi ja puoli muuta ihmistä. Tartunnat kasvavat rajoituksitta eksponentiaalisesti, jolloin tartuntojen kokonaismäärä kaksinkertaistuu esimerkiksi joka viikko. Tällä tarttumistahdilla yhdestä viruksen kantajasta lähtenyt tartuntaketju tuottaa 245 uutta tartuntaa kuukaudessa. Kun taudin perusuusiutumisluku on 2,5, kuten COVID-19:ssä on ilman rajoituksia, laumaimmuniteetin syntymiseksi väestöstä 60 prosentin tulee olla immuuni. Arviot taudin pysähtymiseen riittävästä laumaimmuniteetista ovat vaihdelleet 35–70 prosentin välillä.[117][118] Laumasuojan ideaa, toimivuutta ja eettisyyttä on myös kritisoitu.[57][58]

Karanteenitoimilla vähennetään kontakteja ihmisten välillä. Esimerkiksi epidemia-alue voidaan eristää muista. Mitä tiukempi karanteeni on, sitä enemmän se hidastaa tartuntojen leviämistä. Ilman kokonaisten alueiden karanteeniakin tartuntoja voidaan hillitä, kuten esimerkiksi Suomi tekee: kehotetaan ihmisiä välttämään ihmismassoja, pysytään kotioloissa, ja jos tartunnalle on altistuttu, isovanhempien, muiden iäkkäiden ihmisten tai muihin riskiryhmiin kuuluvien luona ei vierailla ja muihin ihmisiin pidetään etäisyyttä. Sosiaalisen etäisyyden toteuttaminen vähentää tartuntoja, ja perusuusiutumisluku saattaa sen johdosta laskea esimerkiksi puoleen, eli 1,25:een. Tällöin yhdestä henkilöstä lähteneessä tartuntaketjussa on vain neljä muuta jäsentä kuukauden aikana. Karanteenitoimilla päädyttiin 245:stä tartunnan saaneesta vain neljään.[118][117]

Sosiaalisen eristäytymisen voi viedä myös pidemmälle, kuten Kiina teki. Koulut suljetaan, julkinen liikenne keskeytetään, ja ulkomaanmatkat kielletään. Näin Suomi on myös tehnyt, vaikkakin Kiinaa löysemmin. Näin virukselle tarjoutuu paljon vähemmän tilaisuuksia siirtyä ihmisten välillä.[118][117]

Kannanottoja

Vihreän liiton poliitikon Osmo Soininvaaran mielestä yritykset pysäyttää koronavirus karanteeneilla ovat ”aika toivottomia”. Sen sijaan hän on ehdottanut, että riskiryhmiin kuuluvia ruvettaisiin eristämään. Hän täsmensi myöhemmin ettei tarkoittanut kirjaimellisesti sitä, että esimerkiksi iäkkäät ihmiset eristettäisiin, vaan puhuisi ”suojelemisesta”, esimerkiksi katsomalla tarkemmin ettei virus pääse leviämään hoitolaitoksiin.[119]

Lääkäri-kansanedustaja Mia Laiho (kok.) on ihmetellyt joukkuevoimistelun maailmancupin osakilpailun järjestämissuunnitelmia pandemiatilanteessa 14.–15. maaliskuuta Vantaalla. Tilaisuuteen odotetaan tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on ollut samaa mieltä ja vaatinut vastaavien tilaisuuksien kieltämistä. Heinonen on kritisoinut Marinin hallitusta päättämättömyydestä asiassa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) on vaatinut, että ”tiukkoihin korona-viruksen vastaisiin varotoimiin on ryhdyttävä välittömästi” ja hänen mukaansa ministeriöiden odotteleva linja "ei nyt riitä".[120] 16. maaliskuuta julkistetut hallituksen päätökset vastaavat näihin esitettyihin huolenaiheisiin.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan koronaviruksen taloudelliset vaikutukset ovat iskeneet lähes kaikkiin toimialoihin, ja yllättäen jopa verkkokauppaan. Pentikäinen toivoo nopeita ratkaisuja sekä hallitukselta että pankeilta helpottamaan yritysten kassatilannetta. Ratkaisuista hän mainitsee arvolisäverojen sekä työnantaja- ja eläkemaksujen lykkäämiset ja Finnveran kriisilainat. Hän kehottaa ihmisiä huolehtiman terveydestään, mutta myös käyttämään suomalaisten yritysten palveluja, jotta niitä olisi kriisin jälkeenkin saatavilla.[121]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  2. ↑ THL: Olemme lähellä epidemian kynnystä, arviolta kolmas­osa väestöstä voi saada tartunnan – Suomessa todettu 155 korona­virus­tapausta Helsingin Sanomat. Viitattu 13.3.2020.
  3. ↑ THL: Suomessa ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama kuolema Ilta Sanomat. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  4. ↑ a b c d e f g h Suomen koronavirus-tartuntatilanne Suomen koronavirus-tartuntatilanne. Viitattu 21.3.2020.
  5. ↑ a b c d Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  7. ↑ a b c d e f Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  8. ↑ Ylen tiedot: Arviot koronaviruksen leviämisestä Suomessa ovat koventuneet – tehohoidon kapasiteetti joutuu tiukille Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  9. ↑ a b Paavo Teittinen: Koronavirus | HS:n tiedot Säätytalon kokouksesta: 200 000 ulkomailta tulevaa suomalaista yllätti viranomaiset, arviot koronaviruksesta synkentyneet merkittävästi Helsingin Sanomat. 25.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  10. ↑ a b c d Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  11. ↑ CPAP-laitteesta mahdollisesti apua koronaviruspotilaiden hoidossa www.apu.fi. 16.3.2020. Viitattu 23.3.2020.
  12. ↑ Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  13. ↑ a b A-studio: Hallituksen tiedotustilaisuus Yle Areena. 25.3.2020. Yle. Viitattu 25.3.2020.
  14. ↑ Professori varmana: Wuhanin koronaviruksen tartuntaepäilyjä tulee Suomessa lisää, myös varsinaiset tartunnatkin mahdollisia MTV Uutiset. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  15. ↑ Koronavirusta torjutaan Helsinki-Vantaalla ja laivoilla: Siivoojat desinfioivat pintoja, työntekijöitä on muistutettu käsihygieniasta Helsingin Sanomat. 31.1.2020. Viitattu 1.2.2020.
  16. ↑ Koronatestit laajenevat keskussairaaloihin – tällä hetkellä testejä tehdään ainoastaan kolmessa sairaalassa ja näytteitä on lähetelty pitkin maata muun muassa taksikyydeillä Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2020.
  17. ↑ a b c Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  18. ↑ HUSin tiedotustilaisuus koronaviruksesta Yle Areena. 12.3.2020. Yle. Viitattu 13.3.2020.
  19. ↑ Kati Latva-Teikari: Infektioylilääkäri: Suomi varautui sikainfluenssaan koronaa paremmin – jos korona kasvaa laajaksi epidemiaksi, uhkaa sairaaloissa tilanpuute Yle Uutiset. 3.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  20. ↑ a b Kuka pääsee koronatestiin? Yle Areena. 23.3.2020. Yle. Viitattu 24.3.2020.
  21. ↑ Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  22. ↑ a b Tartuntatilanne sunnuntaina | Testaustavan muutos Husissa vähensi havaittuja tartuntoja sunnuntaina – Suomi tartunnoissa yhä Pohjoismaiden tahdissa Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  23. ↑ Ulkoministeriö: Älä matkusta nyt mihinkään Ilta Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  24. ↑ Tamminen, Jenni: Koronavirus: Nyt tuli THL:n pääjohtajalta selvä lista suomalaisille Uusi Suomi. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  25. ↑ Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2020.
  26. ↑ Hallitus koolle huomenna koronaviruksen takia Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
  27. ↑ Pääministeri Marinin mukaan hallituksella on valmius rajoittaa yleisötapahtumia: "Tässä tilanteessa on syytä välttää turhaa matkustusta ja isojen tilaisuuksien pitämistä" Maaseudun Tulevaisuus. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  28. ↑ Hallitus: Kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka Hämeen Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  29. ↑ a b Aaltonen, Riikka: Miksi hallitus veti rajan juuri 500 hengen tilaisuuksiin ja onko kyse kielloista vai suosituksista? Näin vastaa Sanna Marin Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  30. ↑ Hallituksen suositus koronaviruksen hillitsemiseksi: Yli 500 hengen yleisötilaisuudet peruttava toukokuun loppuun asti, vältettävä matkustusta ja suosittava etätyötä KD-Lehti. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  31. ↑ Ovaskainen, Teppo: Tällaisiin koviin koronan torjuntakeinoihin Marinin hallitus nyt varautuu: ”Isojen kauppakeskusten sulkeminen, lentoliikenteen kieltäminen…” Talouselämä. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  32. ↑ Matti Koivisto, Maria Stenroos, Antti Pilke: Marin: Ravintolat aiotaan sulkea, Uudenmaan alueen eristämistä suunnitellaan – hallitus pitää illalla tiedotustilaisuuden uusista toimista Yle Uutiset. 24.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  33. ↑ Teemu Luukka, Teemu Muhonen, Minna Nalbantoglu: Hallitus | Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi – vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  34. ↑ Hallitus päätti pitkästä listasta toimia koronaviruksen torjumiseksi – lue tästä kaikki hallituksen päätökset Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2020.
  35. ↑ Kulmuni: Hallitus kokoaa arviolta 5 miljardin rahoituspaketin Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  36. ↑ a b Katso lista kaikista työntekijöille ja yrityksille luvatuista aputoimista – hallitus lupaa huiman paketin Suomen talouden pelastamiseksi koronalta Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  37. ↑ a b Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – kansanedustaja vaatii tilaisuuden perumista koronavaaran takia: ”Käsittämättömän edesvastuutonta” Iltalehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  38. ↑ Tuhannet lääkärit koolle Tampereella – koronakaranteeni tekisi vakavan loven Suomen terveydenhoitojärjestelmään Aamulehti. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  39. ↑ Ruissalo, Pekka: Koronan vaikutukset laajenevat: Tampereen lääkäripäivät on päätetty peruuttaa – "Olemme pahoillamme" Tamperelainen. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  40. ↑ Heino, Elina: Virussota tiivistää terveyskenttää – Synlab alkaa ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona analysoimaan koronavirusnäytteitä Mediuutiset. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  41. ↑ Apteekit alkoivat valmistaa käsidesinfiointiainetta itse – koronavirus räjäytti menekin, tukuillakin vaikeuksia vastata kysyntään Yle Uutiset. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  42. ↑ Metroasemille rakennetaan käsienpesupisteet – Jan Vapaavuoren mukaan ”tilanne tulee pahenemaan” Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  43. ↑ Helsinki peruu kaikki kansainväliset vierailut ja myös ulkomaille suuntautuvat leirikoulut – metroasemille tulee käsienpesupisteet Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2020.
  44. ↑ Tori.fi kieltää koronavirukseen liittyvien tuotteiden myynnin – pyrkii estämään pelon hyödyntämistä Ilta Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  45. ↑ Teija Sutinen: HS-analyysi | Sairaanhoitopiirit eivät kerro julkisuuteen, kuinka monta suomalaista on sairaalahoidossa koronaviruksen takia Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  46. ↑ a b Vuodehoidossa on 17 potilasta, tehohoidossa 5 – viranomaiset aloittavat tiedottamisen tehohoidossa olevien määrästä Ilta Sanomat. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  47. ↑ Antti Pilke: Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali 21.3.2020. Yle Uutiset.
  48. ↑ a b c d e Lauri Nurmi, Juha Ristamäki: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi www.iltalehti.fi. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  49. ↑ Olli Waris: Hallitus teki neljässä päivässä äkkikäännöksen ja päätti laittaa Suomen kiinni – lähteet IS:lle: ”Väännettiin viimeiseen saakka” Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  50. ↑ Coronavirus Age, Sex, Demographics (COVID-19) - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
  51. ↑ Koronavirus | USA:ssa puolet teho-osastolle joutuneista työikäisiä – Tilastot romuttavat käsityksen enimmäkseen vanhuksille vaarallisesta koronataudista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  52. ↑ Anna Karismo: Lehtitiedot: Tehohoitoon on joutunut nyt myös nuoria aikuisia Italiassa ja Hollannissa – Suomessa ei tietoa, että virus olisi muuntautunut Yle Uutiset. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  53. ↑ Sara Vainio: Koronavirus | Aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomessakin, mutta nyt siihen ei kyetä, sanoo Husin johtajaylilääkäri – Miksi kaikilta oireilevilta ei oteta virusnäytettä? Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  54. ↑ UK goes against WHO call for countries to test every coronavirus case The Independent. 14.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  55. ↑ Sara Vainio: Koronavirus | Suomi lisää koronaviruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lieväoireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  56. ↑ a b Anya van Wagtendonk: The UK backs away from "herd immunity" coronavirus proposal amid blowback Vox. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  57. ↑ a b Joscha Bach: Don’t “Flatten the Curve,” stop it! medium.com. 14.3.2020. Viitattu 17.3.2020.
  58. ↑ a b Arindam Basu: The 'herd immunity' route to fighting coronavirus is unethical and potentially dangerous The Conversation. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  59. ↑ William Hanage: I’m an epidemiologist. When I heard about Britain’s ‘herd immunity’ coronavirus plan, I thought it was satire | William Hanage The Guardian. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  60. ↑ What is herd immunity and could it slow the spread of coronavirus COVID-19 around the world? - 19-Mar-2020 - NZ International news home.nzcity.co.nz. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  61. ↑ Ed Yong: The U.K.’s Coronavirus ‘Herd Immunity’ Debacle The Atlantic. 16.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  62. ↑ Johanna Mattinen, Riku Roslund, Jaakko Mäntymaa: HUS:n hoitajat kertovat Ylelle vaikeuksista päästä koronatestiin, vaikka terveydenhuollon piti olla etusijalla testaamisessa Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  63. ↑ Reeta Salminen: Hoitohenkilökunta ympäri Suomen kertoo Ylelle: "Emme pääse koronatesteihin" – Sairaanhoitopiirien johtajat kummeksuvat Yle Uutiset. 23.2.2020. Viitattu 23.3.2020.
  64. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :28 ei löytynyt
  65. ↑ Coronavirus Update (Live) - Worldometer www.worldometers.info.
  66. ↑ Uusia varmistettuja koronatartuntoja ainakin Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla – tartuntoja Suomessa nyt ainakin 240 Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  67. ↑ Markus Mäki: THL:n pääjohtaja: Sairastuneiden todellinen lukumäärä voi olla Suomessa 20–30 kertaa suurempi kuin on todettu Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2020.
  68. ↑ a b c Yli 500 ihmisen tilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka, hallitus varautuu taudin leviämiseen lisätalousarviolla Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2020.
  69. ↑ a b Neljä kysymystä kansliapäällikölle: Kuinka moni suomalainen sairastuu? Voinko mennä ryhmäliikuntatunnille tai oopperaan? Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2020.
  70. ↑ THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  71. ↑ a b c Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ennusteita erilaisten hidastamistoimien vaikutuksesta koronavirustartuntoihin Suomessa. THL.fi, 18.3.2020. Artikkelin verkkoversio.
  72. ↑ Elisa Kallunki: THL valmistelee koronan vasta-aineiden testaamista väestöstä – laaja satunnaisotos antaa kuvaa oireettomienkin tapausten yleisyydestä Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2020.
  73. ↑ Ovaskainen, Teppo: Yle: Koronavirusepäily Suomessa – kaksi kiinalaista hakeutui hoitoon Uusi Suomi. 24.1.2020. Viitattu 26.1.2020.
  74. ↑ Kiinalaisturisteilta otetut näytteet testattiin kolmella menetelmällä – epäilty koronavirus osoittautui tavalliseksi flunssaksi: "He jatkavat nyt lomaa Suomessa" www.mtvuutiset.fi. Viitattu 26.1.2020.
  75. ↑ Infektioylilääkäri: koronavirukselle mahdollisesti altistuneita Suomessa jo 24 – altistuneiden mahdollisesta karanteenista päätetään vielä tänään Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2020.
  76. ↑ Suomen ensimmäinen koronavirustartunta varmistui Yle Uutiset. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  77. ↑ MTV Uutiset: Juuri nyt: Koronavirukselle saattanut sittenkin altistua enemmän Suomessa – kaikkia ei ole vielä tavoitettu mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  78. ↑ Anna Egutkina: Tämä kaikki Suomen ensimmäisestä koronavirustartunnasta tiedetään mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  79. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  80. ↑ Suomalaisnainen saanut koronavirustartunnan Italiasta, kaksi altistunutta suomalaista eristyksissä kotonaan Yle Uutiset. 26.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  81. ↑ Pääministeri Marin: Husin alueella vahvistettu koronavirustapaus – ”Näyttää todennäköiseltä, että meillä tulee olemaan tautitapauksia Suomessa” Helsingin Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  82. ↑ HUSissa todettu toinen koronavirustartunta – tartunta saatu Pohjois-Italiasta Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  83. ↑ HUS - HUSissa todettu kaksi uutta koronavirustartuntaa www.hus.fi. Viitattu 1.3.2020.
  84. ↑ Suomessa on todettu viisi uutta koronavirustartuntaa - Uutinen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.3.2020.
  85. ↑ Suomessa on todettu neljä uutta koronavirustartuntaa - Uutinen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.3.2020.
  86. ↑ Suomessa todettu seitsemän uutta koronavirustartuntaa – Forssan seudulla sairastunut opettaja tietämättään altisti oppilaita Yle Uutiset. Viitattu 9.3.2020.
  87. ↑ Suomessa 10 uutta koronavirustartuntaa – tartuntoja nyt koko maassa 40 Yle Uutiset. Viitattu 10.3.2020.
  88. ↑ Tamminen, Jenni: HUS: Sydänkirurgilla koronavirustartunta - 28 henkilökunnan jäsentä altistunut Uusi Suomi. 12.3.2020. Viitattu 12.3.2020.
  89. ↑ Kaikkia koronavirusepäilyjä ei enää testata – hyväkuntoinen voi pysytellä kotona Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  90. ↑ Ensimmäinen potilas tehohoidossa koronavirustartunnan takia – HUS: "Olemme valmistautuneet tätä varten" Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  91. ↑ Jenni Tamminen: Koronavirus jyllää – THL:n pääjohtaja Ykkösaamussa: Tartuntojen todellinen määrä voi olla 20–30-kertainen Talouselämä. Viitattu 16.3.2020.
  92. ↑ Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19 - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.3.2020.
  93. ↑ Koronavirus | Nuorten aikuisten osuus vakavasti sairaista koronapotilaista nousussa Euroopassa, Hollannissa teho-osaston potilaista yli puolet alle 50-vuotiaita Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 16.3.2020.
  94. ↑ Päivittyvä seuranta | Rajaliikennettä rajoitetaan torstaista alkaen, ulkomaille matkustaminen kielletään, Suomeen palaaville kahden viikon karanteeni – Hallituksen tiedotustilaisuus käynnissä Helsingin Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 17.3.2020.
  95. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11261725
  96. ↑ Jerri Koskinen: KYSissä on yksi koronaan sairastunut tehohoidossa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 17.3.2020.
  97. ↑ Koronavirus | Vain hätäjarru ja onni pelastavat muun Euroopan Italian kohtalolta, sanoo saksalaisvirologi Helsingin Sanomat. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  98. ↑ Tartuntatilanne torstaina | Suomessa THL:n mukaan nyt noin 400 tartuntaa – HS kerää yhteen reaaliaikaiset tiedot taudin etenemisestä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  99. ↑ Tartuntatilanne torstaina | Suomessa THL:n mukaan nyt noin 400 tartuntaa – HS kerää yhteen reaaliaikaiset tiedot taudin etenemisestä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  100. ↑ Päivittyvä seuranta | Nuorin Husissa tehohoidossa koronaviruksen takia oleva potilas on alle 40-vuotias Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  101. ↑ Suvi Vihavainen, Laura Airola: Koronavirus | Viisi suomalaista on tehohoidossa koronaviruksen takia, Husissa nuorin tehohoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  102. ↑ Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa noin 450 varmistettua tartuntaa, 1–3-luokkalaiset pääsevät lähiopetukseen, hallitus kertoi jättimäisestä tukipaketista | Yle Uutiset | yle.fi web.archive.org. 20.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  103. ↑ Ensimmäinen koronavirustartunnan aiheuttama kuolema Suomessa - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 21.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  104. ↑ HUSin alueella todettiin 53 uutta koronatartuntaa, osa tartuntaketjuista epäselviä – infektiolääkäri: Tauti leviää yhteisössä aiempaa enemmän Yle Uutiset. Viitattu 21.3.2020.
  105. ↑ Marin: Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  106. ↑ HS: Päivittyvä seuranta | THL: Suomessa 626 koronavirustartuntaa, 12 ihmistä tehohoidossa Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  107. ↑ Tämä on nyt koronatilanne Suomessa: lähes 800 varmistettua tartuntaa, sairaalassa 73 ihmistä, teholla 17 – katso tiistain tiedot Ilta Sanomat. 24.3.2020. Viitattu 24.3.2020.
  108. ↑ Kaksi henkilöä kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, yksi Kanta-Hämeessä ja yksi HUSin alueella Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  109. ↑ Päivittyvä seuranta | THL:n ennuste: Yli 11 000 ihmistä tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa koronaviruksen takia – tällä hetkellä tehohoidossa on 22 ihmistä Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  110. ↑ a b c Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  111. ↑ a b c Arvio koronaepidemiasta muuttui vakavammaksi – THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  112. ↑ Tartuntataudit | Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  113. ↑ Maailman terveysjärjestö: Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report 46. WHO.int, 6.3.2020.
  114. ↑ a b THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  115. ↑ Italiassa korona­virukseen on kuollut nyt enemmän ihmisiä kuin Kiinassa – Nuorin Husissa teho­hoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias - Ulkomaat | HS.fi hs.fi. 19.3.2020. web.archive.org. Viitattu 19.3.2020.
  116. ↑ Honkamaa, Antti: 150 ihmistä Suomessa määrätty kotikaranteeniin – näin käy, jos ei tottele Kauppalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  117. ↑ a b c Miksi emme saa tavata toisiamme? Grafiikat kertovat, kuinka tehokkaasti sosiaalinen eristäytyminen estää viruksen leviämistä HS.fi. Viitattu 17.3.2020.
  118. ↑ a b c These simulations show how to flatten the coronavirus growth curve Washington Post. Viitattu 17.3.2020.
  119. ↑ Osmo Soininvaaran twiitti koronaviruksen riskiryhmien ”eristämisestä” herätti kiivasta keskustelua – näin hän perustelee sanojaan Ilta Sanomat. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  120. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Suuret yleisötapahtumat haluttaisiin kieltää heti Verkkouutiset. 3.11.2020. Viitattu 11.3.2020.
  121. ↑ Helminen, Ari: Yrittäjien Pentikäinen: "Olo on kuin seinään ajettu, asiakkaat kadonneet kaikkialta – pelkään suurta konkurssi- ja irtisanomisaaltoa" Uusimaa. 13.3.2020. Viitattu 13.3.2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronaviruspandemia_Suomessa&oldid=18817917”