Pandemia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pandemia tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa. Sana tulee kreikan sanoista pan ’kaikki’ ja demos ’ihmiset’.

Tauti ei välttämättä ole pandemia, vaikka siihen kuolisi paljon ihmisiä. Esimerkiksi syöpiin on kuollut erittäin paljon ihmisiä, mutta niitä ei katsota pandemiaksi, koska syöpä ei ole tarttuvaa paitsi poikkeustapauksissa (kts. klonaalisesti tarttuva syöpä). Toisaalta tartuntatautikaan ei välttämättä ole pandemia, ellei se ole levinnyt laajalle alueelle. Viimeisin pandemia on 11. maaliskuuta 2020 julistettu SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama koronavirustauti COVID-19[1].

Pandemian ehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestön mukaan pandemia voi syntyä, kun kolme ehtoa täyttyy:

  • uusi tauti ilmaantuu
  • taudin vaikuttava tekijä vaikuttaa ihmisiin aiheuttaen vakavaa sairautta
  • taudin vaikuttava tekijä leviää helposti ja vahvistuu

Pandemioita ovat olleet esimerkiksi keskiajalla musta surma, 1800- ja 1900-luvuilla seitsemän pandemiaa aiheuttanut kolera ja vuosien 1918–1920 espanjantauti.

Lintuinfluenssan pelättiin laajenevan pandemiaksi. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt viruksen muuntumista ilmateitse ihmisestä toiseen tarttuvaksi, eikä varmistettuja ihmisestä toiseen tapahtuneita tartuntoja raportoitu. Meksikossa keväällä 2009 havaitun lintuinfluenssan muunnoksen, sikainfluenssan, WHO julisti pandemiaksi 11. kesäkuuta 2009.[2] Viimeksi vuodenvaihteessa 2019–2020 Kiinassa alkunsa saanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 julistettiin pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.[3]

WHO:n pandemia-asteikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö WHO käyttää kuusipykäläistä asteikkoa arvioidessaan eläinperäisten virustautien pandemiariskiä.[4]

  • Uhkataso 1: Eläinten virukset eivät aiheuta tartuntoja ihmisissä.
  • Uhkataso 2: Tartunta ihmiseen vahvistettu. Mahdollinen pandemiauhka.
  • Uhkataso 3: Influenssavirus aiheuttaa yksittäisiä sairastumisia ihmisissä. Rajoitettu tarttuvuus ihmisestä ihmiseen.
  • Uhkataso 4: Tauti tarttuu todistetusti ihmisestä ihmiseen. Tauti leviää yhteisötasolle. Merkittävä pandemiariski.
  • Uhkataso 5: Tauti tarttuu ihmisestä toiseen ainakin kahdessa maassa. Voimakas pandemian vaara.
  • Uhkataso 6: Virus leviää etäällä olevaan maahan. Pandemia meneillään.

Suuria pandemioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun pandemioita:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kantola, Anne & Varpula, Salla & Luukka, Teemu & Havumäki, Henrika & Huusko, Jukka & Koskela, Annukka & Rämö, Milja: WHO:n johtaja julisti koronaviruksen pandemiaksi Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  2. Chan, Margaret: World now at the start of 2009 influenza pandemic World Health Organization – Media centre. 11.6.2009. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  3. Kookonen, Yrjö & Myöhänen, Ulriikka: WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 13.3.2020.
  4. Emergencies preparedness, response – Current WHO phase of pandemic alert for Pandemic (H1N1) 2009 World Health Organization – WHO. Viitattu 24.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).
  • Pandemiavarautumisen suojain- ja lääkevarautumisen tarpeita selvittävän työryhmän raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008. ISBN 978-952-00-2730-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).
  • Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia. Valtioneuvoston periaatepäätös. Puolustusministeriö, 23.11.2006. ISBN 951-25-1727-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.