Tämä on suositeltu artikkeli.

Danny

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. tammikuuta 2019 kello 00.35 käyttäjän K-Pedia (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Danny
Danny Porissa heinäkuussa 2008.
Danny Porissa heinäkuussa 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Ilkka Johannes Lipsanen
Syntynyt24. syyskuuta 1942 Pori (ikä 81)
Ammatti laulaja, yrittäjä
Puoliso Liisa Lipsanen (1972–2006)
Lapset 3
Muusikko
Taiteilijanimi Danny ja Iso-DView and modify data on Wikidata
Laulukielet suomi, englanti
Aktiivisena 1964–
Tyylilajit pop, iskelmä, rock
Palkinnot

Suomen Leijonan ritarimerkki (1996)
Iskelmä-Finlandia (2018)

Aiheesta muualla
Kotisivut

Danny (oikealta nimeltään Ilkka Johannes Lipsanen, s. 24. syyskuuta 1942 Pori) on suomalainen laulaja, yrittäjä ja musiikkineuvos. Hänen levyjään on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta. Dannyn kuuluisimpia levytyksiä ovat ”East Virginia”, ”Kauan”, ”Piilopaikka”, ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Kesäkatu”, ”Tuuliviiri”, ”Kuusamo”, ”Tahdon olla sulle hellä” ja ”Tämä taivas, tämä maa”. Danny on tunnettu myös show-kiertueistaan, joita hän on järjestänyt 1960-luvulta saakka. Lisäksi hänet muistetaan lähes kaksikymmentä vuotta kestäneestä yhteistyöstään Armi Aavikon kanssa.

Vuodesta 1966 Danny on johtanut omaa ohjelmatoimistoaan D-tuotanto, jonka listoille on kuulunut lukuisia muitakin artisteja. Lisäksi hän on toiminut esiintyviä taiteilijoita edustavan Solo ry:n puheenjohtajana ja Gramexin hallituksen jäsenenä. Dannylle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki vuonna 1996 ja Iskelmä-Finlandia -palkinto vuonna 2018.

Dannystä käytetään myös lempinimeä Iso D. Nimen keksi vuonna 1964 Antti Einiö, ja se viittasi paitsi hänen isoon kokoonsa, myös hänen intensiiviseen tapaansa suhtautua työhönsä.

Elämäkerta

Lapsuus ja nuoruus (1942–1963)

Pekka ja Ilkka Lipsanen lapsina.

Varakkaaseen kauppiassukuun kuulunut Pentti Johannes Lipsanen (1914–1978) ja Algoth Niskan tytär Magda Ester Cecilia Niska (myöh. Yrjönen, 1918–2011) avioituivat vuonna 1941. Heidän esikoisensa, Kaarlo Kramsun ”Ilkka”-runon mukaan nimetty Ilkka Johannes Lipsanen, syntyi Porin yleisessä sairaalassa 24. syyskuuta 1942. Ilkan ainoa veli Pekka August syntyi kolme vuotta myöhemmin.[1][2][3]

Ensimmäiset vuotensa Ilkka Lipsanen asui Lipsasten kauppahuoneen talossa Porin Antinkatu 6:ssa.[1] Lähes täysin suomenkielinen Ilkka laitettiin vuonna 1949 ruotsinkieliseen kansakouluun Björneborgs svenska samskolaniin, koska hänen äitinsä ilmeisesti halusi vaalia sukunsa ruotsinkielisiä perinteitä.[2] Avioeron seurauksena Magda ja lapset kuitenkin muuttivat jo syksyllä 1952 Helsingin Kruununhakaan, pieneen asuntoon Unioninkatu 39:ään.[4] Helsingissä Ilkka jatkoi koulunkäyntiään Kronohagens folkskolassa.[2][5] Vuonna 1953 hän siirtyi oppikouluun Svenska lyceumiin, ja syksyllä perhe muutti äidin uuden aviomiehen Carl-Erik Regnellin luo Katajanokalle osoitteeseen Katajanokankatu 7.[2][6] Koulussa Lipsanen jäi kahdesti luokalle, kunnes seitsemännen luokan jälkeen hän lopetti koulun kokonaan.[7] Katajanokalla Lipsanen kuului paikalliseen jengiin, joka otti usein yhteen kaupungin muiden jengien kanssa.[6]

Helsingissä Lipsanen alkoi opiskella laulua ja musiikkia muun muassa Erik Bergmanin johdolla ja kiinnostui myöhemmin yhä enemmän populaarimusiikista.[8] Danny on kertonut, ettei hänellä ollut Helsingissä kavereita, vaan ensimmäinen kaveri oli musiikki.[9] Svenska lyceumin aikaan Lipsanen harrasti musiikin lisäksi urheilua. Hän pelasi koulun jalkapallojoukkueessa keskushyökkääjänä, ja Arsenalissa hän pelasi jalkapallon lisäksi käsipalloa. Musiikkia Lipsanen puolestaan harrasti muun muassa koulun kuorossa. Musiikkiharrastus oli saanut alkunsa jo vuonna 1954, kun hän sai isältään ensimmäisen kitaransa ja myöhemmin oman magnetofonin ja siihen mikrofonin. Omien sanojensa mukaan hän oli kouluaikoinaan vielä liian ujo laulamaan yksin, mutta ollessaan kuuntelemassa vuoden 1961 rockin SM-kisoja Lipsanen vakuuttui siitä, että hän haluaa esiintyä.[10]

Vuoden 1962 kesällä Lipsanen lähti kuukaudeksi Manchesteriin opiskelemaan englannin kieltä, ja keväällä 1963 hän lopetti koulun. Lipsasen pyrkimyksenä oli päästä töihin ja ansaita niin paljon rahaa, että hän voisi tarjota äidilleen paremman elämän. Samaan aikaan kun Ilkka työskenteli kaupungilla Primulan pullakuskina ja tullaajan apulaisena, Magda-äiti erosi Carl-Erik Regnellistä, ja perhe muutti Katajanokalta Töölöön, Valhallankatu 4:ään. Töiden ohella Lipsanen aloitteli muusikon uraansa ja esiintyi Electric Five -nimisen yhtyeen kanssa. Se harjoitteli Svenska Lyceumin kellarissa, joka oli myös The Islandersin harjoituspaikka. Islandersin jäsenet pyysivät Lipsasta yhtyeensä laulusolistiksi, ja joulukuussa 1963 hän suostui ottamaan paikan vastaan.[10][11][12]

Uran alku (1964–1965)

Danny & The Islanders vuonna 1964. Vasemmalta oikealle: Kurt Mattson, Stig Selin, Danny, Pepe Willberg ja Kaj Wallin.

Islandersissa Lipsanen otti käyttöönsä taiteilijanimen Danny.[10] Dannyn vuonna 1970 Tuulia-lehdelle antaman haastattelun mukaan nimi on lyhenne: ”Nimi muodostuu erään lauseen alkukirjaimista. En ilmoita lauseen sisältöä ennen kuin vasta lopetettuani tämän homman.”[13] Danny.fi-verkkosivuilla kerrotun uudemman selityksen mukaan nimen lähtökohtana oli heprealainen Daniel, joka vastaa merkitykseltään Ilkka Lipsasen toista nimeä Johannesta: Jumala on armollinen. Taiteilijanimekseen Lipsanen harkitsi myös muun muassa vaihtoehtoja Davy, Jack, Juha, Patrick, Mikael, Richard ja Roy.[10] Lempinimi Iso D oli puolestaan Antti Einiön vuonna 1964 keksimä.[14] Nimi viittasi paitsi hänen isoon kokoonsa, myös hänen intensiiviseen tapaansa suhtautua työhönsä.[15]

Islandersin komppikitaristina toimi myös lauluosuuksia esittänyt Pepe Willberg; yhtyeen alkuperäiskokoonpanon muut jäsenet olivat basisti Kaj Wallin, kitaristi Stig Selin ja rumpali Erkki Tanninen. Yhtyeen rumpali vaihtui muutamia kertoja, kunnes kesällä 1964 rumpujen soittajaksi valittiin ruotsalainen Kurt Mattson. Danny & The Islanders levytti vuonna 1964 ensimmäisen singlensä Hey Boba Lou / East Virginia Scandia-levy-yhtiölle. ”East Virginia” oli folklaulu, joka oli löydetty yhdysvaltalaisen laulaja Joan Baezin ohjelmistosta. Siitä tuli myös Dannyn ensimmäinen hitti: heti ilmestyttyään kappale muun muassa voitti Levyraadin ja nousi ykköseksi myös Yleisradion Kahdeksan kärjessä -ohjelmassa.[8][14][16]

Islandersin kanssa Danny levytti samana vuonna 1964 Scandialle vielä kaksi singleä: Short on Love / The Wanderer ja She’s Not There / Jambalaya.[14][16][17] Ne nousivat Suosikki 100 -listalle, mutta eivät kärkipäähän.[16] Yhtye hajosi syksyllä, kun 22-vuotias Danny lähti armeijaan Dragsvikiin.[14][16] Dannyn osalta levyttäminen kuitenkin jatkui, mutta laulukieli vaihtui levy-yhtiön vaatimuksesta suomeksi, sillä Scandian edustaja Jaakko Salo halusi Dannystä iskelmälaulajan, jolla olisi edessään pitkä ja varma ura.[18]

Armeija-aikanaan Danny levytti kolme singleä. Niistä ensimmäinen Jos tulla saisin / Kaikki entinen epäonnistui kaupallisesti, mutta kahdelta seuraavalta nousivat Dannyn ensimmäiset soolohitit ”Kauan” ja ”Piilopaikka”.[14][17][19][20] Danny palasi armeijasta reservin vänrikkinä elokuussa 1965.[20] Pian sen jälkeen, vuoden 1966 puolella, hän muutti äitinsä ja veljensä kanssa Lauttasaaren Pohjoiskaari 37:ään.[20][21]

Show’ta, hittejä ja elokuvia (1966–1976)

Danny vuonna 1966.

Danny alkoi vuonna 1966 kiertää Suomea Danny-show’n kanssa.[20] Sen myötä Danny perusti syksyllä 1966 D-tuotanto-nimisen yhtiön.[8][20] Se on siitä lähtien vastannut Dannyn ohjelmatoiminnasta, minkä lisäksi sen listoilla on ollut muitakin artisteja, kuten Kirka, Muska ja Sammy Babitzin.[8][22] Danny osallistui vuonna 1966 myös Eurovision laulukilpailujen karsintoihin kappaleella ”Pieni sana” ja sijoittui niissä toiseksi.[23] Samana vuonna julkaistiin Dannyn ensimmäinen kokopitkä albumi Se olla voi toisinkin päin.[17][24][20]

Danny esitti vuosina 1966–1967 useita hittejä, kuten ”Kesäkatu”, ”Salattu suru”, ”Hiljainen kitara”, ”Rebecca” ja ”Vähän ennen kyyneleitä”.[20] Viimeksi mainittu kasvatti tyylinsä ansiosta Dannyn suosiota maaseudulla, jossa tuolloin tangoa kuunnellut aikuisväestö vierasti rockia ja poppia.[25] Hittien myötä Iskelmä-lehti palkitsi hänet vuonna 1967 jo toista kertaa peräkkäin Suomen suosituimpana laulajana. Danny osallistui samana vuonna myös Euro­vision laulu­kilpailujen karsintoihin kappaleilla ”Sua kutsun Maarit" ja ”Keskiyöllä”, muttei tullut valituksi. Samana vuonna hän myös vaalensi hiuksensa ja synnytti näin vuosikymmeniä kestäneen tyylinsä.[20][22] Danny ja hänen musiikkinsa vuosikymmenen lopulla pääsivät mukaan kotimaisiin elokuviin. Vuonna 1968 Danny esitti Spede Pasasen elokuvassa Noin 7 veljestä kappaleen ”Seitsemän kertaa seitsemän”, josta tuli suuri hitti,[24][26] ja seuraavana vuonna Dannyllä oli rooli Speden elokuvassa Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut.[26][27] Yhteistyötä Spede Pasasen kanssa oli tarkoitus jatkaa, mutta suunnitelmat katkesivat välirikkoon vuonna 1970.[28]

Vuosina 1968–1969 Danny sai paljon positiivista huomiota. Hän muun muassa vastaanotti Cannesissa palkinnon suosituimpana suomalaisena artistina, osallistui pop-laulun maailmanmestaruuskilpailuihin Rio de Janeirossa ja vastaanotti kahdesti Suosikin myöntämän Suosikki Grand Prix -palkinnon.[26] Kaikki julkisuus ei kuitenkaan ollut myönteistä. Danny sai runsaasti negatiivista huomiota, kun hänen 3. elokuuta 1968 järjestämänsä ”Rock Side Story” -kiertueen konsertti päättyi useita loukkaantumisia aiheuttaneeseen räjähdykseen Vehmassalmen paviljongilla, Vehmaalla.[26] Kyseessä on Suomen tanssilavahistorian suurin onnettomuus.[29] Runsaasti huomiota sai lehdistössä myös tapaus, jossa D-tuotanto haastettiin oikeuteen, kun Danny oli Cannesin-matkan jälkeen joutunut jättämään erään esiintymisen väliin.[30] Kiertueiden ohella Danny myös levytti näinä vuosina runsaasti: hittejä olivat esimerkiksi ”Tuuliviiri” ja ”Se eikö todista, että muutuin”.[26][27] Useiden singlejen lisäksi Dannyltä ilmestyi kaksi samaa nimeä kantavaa albumia: vuonna 1968 Danny-studioalbumi ja vuonna 1969 Danny-kokoelmalevy.[17][27] Ensin mainittu oli Suomen listaykkösenä kolmen kuukauden ajan.[31]

Jaakko Salo, Danny ja äänittäjä Jouko Ahera levytysstudiossa heinäkuussa 1968.

Dannyn levytystahti hidastui 1970-luvulla, vaikka vuosittaiset show’t jatkuivatkin. Vuonna 1970 julkaistuista singleistä varsinkin ”Tuulensuojaan” menestyi hyvin, sillä se säilyi suosikkilistoilla melkein kaksi ja puoli vuotta.[27] Dannyn kolmas studioalbumi D ilmestyi vuonna 1971, kuten myös hitti ”Hän on lady”.[32] Danny kiersi kesällä 1972 Suomea Käärme-nimisen show’nsa kanssa ja julkaisi sen nimeä kantaneen viidennen albuminsa, Käärme.[32][33] Eija Merilän kanssa levytetty duetto ”Vai niin, vai niin” nousi samana vuonna listan kärkeen.[34] Vuoden 1972 toinen iso Danny-hitti oli samalla singlellä julkaistu ”Maantieltä taloon”.[32]

Vuodet 1973–1974 merkitsivät suurta murrosta koko suomalaiselle popille, kun Dannyn esittämän käännösiskelmän yksinvalta oli päättymässä. Suomessa alkoi nousta uusia suosikkeja, kuten Hector, Juice Leskinen, Mikko Alatalo, Rauli Badding Somerjoki ja Hurriganes, kun taas Dannyn kaltaisia 1960-luvun tähtiä pidettiin jo ”vanhoina niminä”. Lisäksi Danny kärsi ylirasituksesta, kyllästymisestä ja motivaation puutteesta, ja hänen show’nsa saivat aiempaa kriittisempää palautetta.[35] Muutenkin 1970-luvun alusta lähtien Danny-show’n merkitys väheni musiikkitarjonnan lisääntyessä ja nuorison musiikkimaun pirstoutuessa.[36] Ammatillisesti kyseiset vuodet jatkuivat kuitenkin samoilla linjoilla kuin edellisetkin: hän esiintyi vuonna 1973 Suomea Danny Rundi! -kiertueella, julkaisi levyn Mentävä on ja osallistui Euro­vision laulu­kilpailujen Suomen karsintoihin kappaleella ”Galileo Galilei”.[32] Vuonna 1974 kiertueen nimenä oli Danny in Rock ja show’n naisartistina Virve Rosti. Myös uusi Danny in Beat -albumi julkaistiin, minkä lisäksi Danny oli taas mukana Euroviisukarsinnoissa, nyt kappaleella ”Jos maailmassa vain ois kahva”.[37] Sitä kuitenkin kritisoitiin liian lastenlaulumaiseksi, ja äänestyksestä vastannut ammattilaisraati sijoitti sen kilpailun toiseksi viimeiseksi.[38]

Danny pyrki jälleen vuonna 1975 Euroviisuihin, mutta kappale ”Seikkailija” hävisi pisteellä Pihasoittajien ”Viulu-ukolle”. ”Seikkailijasta” tuli kuitenkin hitti.[37] Vuonna 1976 Dannylta ilmestyi listaykköseksi noussut hitti ”Kuusamo” sekä albumi Elämän maku.[34][37] Vuosien 1973–1974 hiipuminen oli ohi ja Danny-show’n suosio nousi.[39] Toukokuussa Danny vieraili Mainostelevision ”musiikkilähettiläänä” Japanissa ja Thaimaassa esiintyen televisio-ohjelmissa.[37]

Danny ja Armi (1977–1995)

Danny ja Armi Aavikko esiintymässä Heinolassa 8. heinäkuuta 1989.

Disko, punk ja rockabilly muuttivat 1970-luvun lopulla musiikkimaailmaa, ja Dannykin joutui miettimään uutta linkkiä nuorisoon.[40] Myös käännöshittien aika oli ohi, ja itse tehdyt kappaleet nousussa Suomessakin.[41] Keväällä 1977 Danny aloitti yhteistyön saman vuoden Miss Suomen Armi Aavikon kanssa. He esittivät duettona Veikko Samulin säveltämät ja Juha Vainion sanoittamat listaykköset ”Tahdon olla sulle hellä” ja ”Kaiken sulle antaisin”. ”Tahdon olla sulle hellä” muodostui Dannyn uran suurimmaksi menestykseksi: se oli listaykkösenä neljä kuukautta ja sitä myytiin kultasingleen oikeuttavat 10 000 kappaletta.[34][42][43] Lisäksi Dannyn vuonna 1977 ilmestynyttä albumia Tahdon olla sulle hellä myytiin 50 000 kappaletta eli timanttilevyn verran.[44] Hieman pienempiä Armin ja Dannyn menestyskappaleita olivat vuonna 1978 ilmestyneet ”Me vain” ja ”Silloin vasta kaiken saan”.[34] Duon ensimmäinen yhteinen albumi, Danny & Armi, myi kultaa 25 000 kappaleellaan.[44] Vuonna 1979 julkaistiin duon toinen albumi nimeltään Toinen LP.[45]

Alkuinnostuksen jälkeen yhteistyö Armi Aavikon kanssa oli alkanut aiheuttaa Dannyn vanhoissa faneissa kritiikkiä, kuten myös hänen uusi imagonsa, johon kuuluivat Abba- ja Bee Gees -tyyliset kimaltelevat asut.[46] Lisäksi vuosikymmenen vaihteessa Dannyn ja Armin suosio tanssilavoilla ja nuorison keskuudessa hiipui uuden musiikin ja uusien tähtien myötä, ja heidän esiintymisensä siirtyivätkin pääasiassa ravintoloihin, iäkkäämmän yleisön luo.[47] Vuonna 1983 Danny ja Armi kuitenkin voittivat Rostockin kansainvälisillä laulufestivaaleilla kultaa Aarno Ranisen säveltämällä ja sovittamalla kappaleella ”Am Grunde des Meeres”.[48][49]

Danny levytti 1980-luvulla harvakseltaan. Vuonna 1981 ilmestyi single On meri tänään rauhaton / Vain kaksi nauhaa ja vuonna 1985 Armi Aavikon kanssa Ensirakkaus ja nuoruuspäivät / Siellä jossakin.[17] Danny pyrki vuonna 1986 Euroviisuihin kappaleella ”Ninja”, joka voitti karsintojen yleisöäänestyksen, mutta ei saanut asiantuntijaraadilta riittävää kannatusta.[50] Samana vuonna ilmestyi myös Ninja-albumi.[17] Danny ja Armi ottivat myös osaa Kevään sävel -kilpailuun Veikko Samulin säveltämällä ja Chrisse Johanssonin sanoittamalla kappaleella ”Pelkkää hyvää”.[51] Dannyn levyttämä ”Amarillo” nousi vuonna 1987 tanssipaikkojen tiskijukkien hittilistoilla soitetuimmaksi kappaleeksi ja suosituksi osaksi Dannyn lavaohjelmistoa.[52] Vuonna 1988 ilmestyi albumi Elämän sävel.[17]

1980-luvun lopulla Dannyn ura oli eräänlaisessa alennustilassa. Suurten show-kiertueiden sijaan hän esiintyi pienemmissä ravintoloissa ja pizzerioissa. Säestävään yhtyeeseen ei aina ollut varaa, jolloin taustamusiikki tuli nauhalta.[52] Dannyn elämässä tärkeintä olivat tuolloin perhe ja lasten kasvattaminen,[53] ja hän myös vetäytyi julkisuudesta.[54] Etenkin Dannyn isän kuolema helmikuussa 1978 oli saanut hänet pohtimaan muitakin arvoja kuin jatkuvaa Suomen kiertämistä. Vaikeimpina hetkinä Danny harkitsi laulajan uran lopettamista.[53]

Hiljaisemman 1980-luvun jälkeen 1990-luku merkitsi Dannylle uutta nousua.[55] Musiikillisesti hän ei enää pyrkinyt seuraamaan vallitsevia trendejä, vaan luotti vahvuuksiinsa ja nuoruutensa musiikkiin.[56] Danny esiintyi vuosina 1990 ja 1991 Armi Aavikon kanssa Viking Isabellalla,[57] mikä palautti hänen motivaationsa.[58] Jukka Kuoppamäen laulu ”Tämä taivas, tämä maa”, jonka Danny levytti Aikamiesten kanssa, oli hitti vuonna 1992. Lisäksi samanniminen albumi myi kultaa.[57] Danny täytti samana vuonna 50 vuotta, minkä kunniaksi järjestettiin juhlakonserttikiertue[59] ja MTV3 lähetti juhlaohjelman East Virginiasta Kuusamoon.[57]

Laivashow’t Armi Aavikon kanssa jatkuivat vuoteen 1995, jolloin Aavikko jäi D-tuotannosta sairauslomalle. Samana vuonna ilmestyi Dannyn albumi Vielä sä syleilet mua. Itsenäisyyspäivänä Danny ylennettiin reservin luutnantiksi.[60]

Jälleen soolona (1996–)

Vuonna 1996 ilmestyi albumi Valoa ja energiaa, jota Danny piti uransa ensimmäisenä todellisena rock-äänitteenä. Radiotoimittajat valitsivat sen kuukauden levyksi. Armi Aavikko oli jäänyt esiintymisistä pois, mutta Danny jatkoi niitä yksin.[61][62] Seuraava albumi, Taikaa, ilmestyi vuonna 1997,[63] ja sen nimikappale nousi radiohitiksi.[34] Menneiden vuosikymmenten hittiputket olivat ohi, mutta Danny-show oli muodostunut käsitteeksi ja legendaksi.[55] Danny oli ensimmäisiä ulkomaalaisen populaarikulttuurin esiintyjiä Kiinassa, kun hän esiintyi marraskuussa 1997 Kantonissa ja Pekingissä.[63][64] Vuoden 1998 toukokuussa Danny esiintyi puolestaan Turkissa.[65] Danny myös juonsi ja käsikirjoitti yhdessä MTV3:n henkilöstön kanssa 12-osaisen musiikkiviihdesarjan Tie tähtiin, jonka jaksot nauhoitettiin Viking Cinderellalla kesä-elokuussa 2000. Samana vuonna ilmestyi Saska Snellmanin toimittama Dannyn elämäntyöstä kertova kirja Danny.[66]

Studioalbumi Nainen ilmestyi kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2002.[67] Levyn radiohittejä olivat ”Nainen” ja ”Tummat silmät salamoi”.[66] Samana vuonna Danny täytti 60 vuotta, ja sen kunniaksi järjestettiin 19. lokakuuta Helsingin Hartwall-areenalla 60-vuotisjuhlakonsertti. Se taltioitiin, ja TV2 esitti sen myöhemmin kahdessa osassa. Konsertin lisäksi järjestettiin juhlakiertue.[68]

Heikki Paavilaisen ohjaama Dannyn elämästä kertova Danny-musikaali sai ensi-iltansa Rauman Kaupunginteatterissa syyskuussa 2005. Musikaalissa Dannyä näytteli Ilkka Koivula.[69] Musikaalin näki sen esitysaikana yli 20 000 katsojaa.[70] Saman vuoden jouluaattona Dannyn kotoa lähetettiin suora internetlähetys, jota seurasi 50 000 ihmistä.[71] Vuonna 2006 ilmestyi Jyrki Hämäläisen kirjoittama elämäkertakirja Iso D.[17]

Danny osallistui MTV3:n esittämään Linnan tähdet -tosi-tv-sarjaan, joka kuvattiin espanjalaisessa linnassa vuonna 2010.[72] Konserttilavoille Danny palasi kahdeksan vuoden tauon jälkeen Tunteiden ilta -kiertueellaan saman vuoden syksyllä.[73] Danny oli myös mukana Finnhits 2012 -konserttikiertueella Einin, Frederikin, Tapani Kansan ja Virve Rostin kanssa.[74]

Danny esiintyi Richard Ayoaden vuonna 2013 ilmestyneessä elokuvassa The Double, jonka päärooleissa olivat Jesse Eisenberg ja Mia Wasikowska. Danny ja The Islanders -yhtye esittivät elokuvassa kappaleen ”East Virginia”.[75] Samana vuonna Danny järjesti myös 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueen Viihdemaratonin loppusuora, joka käsitti noin 36 konserttia. Lähes kaikki konsertit olivat loppuunmyytyjä.[76] Danny kuvasi Viihdemaratonin loppusuoraa jäähyväiskiertueekseen, jonka jälkeen hän vähentäisi esiintymisiä.[77]

Dannyltä ilmestyi Lauluista tehty -niminen albumi syyskuussa 2016. Levyn tuotti Esa Nieminen, joka myös sävelsi suurimman osan lauluista. Kappaleet ”Päivät nää” ja ”Sekaisin susta” nousivat radiokanavien soittolistojen kärkisijoille. Saman vuoden lokakuussa julkaistiin Markku Veijalaisen kirjoittama kirja Minulta sinulle, jossa Danny kertoo taustoja kymmenestä harvinaisesta laulustaan. Kirjan mukana on CD, jolle hän on koonnut kahdeksantoista itselleen merkittävää laulua. Marraskuussa Danny lähti konserttitalokiertueelle Frederikin ja Tapani Kansan kanssa. Samassa kuussa ilmestyi Dannystä kertova dokumenttielokuva.[78]

Heinäkuussa 2017 Danny esiintyi näyttelijänä Sieravuoren kesäteatterissa Hitti soikoon -nimisessä revyynäytelmässä esittäen itseään laulamalla kappaleet ”Tuuliviiri”, ”Kauan”, ”Seitsemän kertaa seitsemän” ja ”Kesäkatu”.[79] Vuonna 2018 Danny oli mukana Vain elämää -televisiosarjan kahdeksannella tuotantokokaudella.[80]

Danny on ilmoittanut, että lokakuusta 2018 tammikuuhun 2019 kestävä Viimeinen ilta Dannyn seurassa -kiertue on hänen uransa viimeinen.[81]

Musiikki ja vaikutteet

Danny tunnetaan pääasiassa iskelmälaulajana, mutta hänen tuotantoonsa on kuulunut vaihtelevissa määrin myös rockia. Popmusiikkia hän alkoi esittää heti uransa alussa.[82] 1960-luvulla Dannyn levy-yhtiö Scandia katsoi, että Dannyn rock-vaihe päättyi The Islandersin kanssa levytettyjen englanninkielisten singlejen jälkeen. Scandian johtaja Jaakko Salo näki Dannyn pitkän linjan koko kansan iskelmätähtenä eikä show-esiintymistensä rock-laulajana.[83] Danny on levyttänyt paljon myös latinalaisamerikkalaista musiikkia, kuten kappaleet ”Rebecca”, ”Pistolero” ja ”Painajainen”.[84] Danny on kertonut, että hänen taiteellinen linjansa katosi 1960-luvulla, kun ”täysiverinen rockmies” alkoi esittää latinomusiikkia ja balladeja. Scandian Harry Orvomaa ja Antti Einiö totesivat Dannylle, että hänen linjansa oli yksinkertaisesti tehdä hittilevyjä.[85]

Dannyn oman mielimusiikin ydin on 1950- ja 60-lukujen rock and rollissa.[86] Ensimmäinen esikuva nuorelle Ilkka Lipsaselle oli Tommy Steele, ja seuraavaksi hän innostui Ray Charlesista ja Fats Dominosta.[87] Hänen esikuviaan ovat olleet myös Elvis Presley, Cliff Richard, Paul Anka, Johnny Hallyday, Tom Jones, Little Richard, Chuck Berry, Jan Rohde, The Beatles, The Rolling Stones ja Abba.[88][89]

Dannyn levyttämä musiikki on nojautunut muiden kirjoittamaan materiaaliin. Danny on sanonut uskovansa, että hän olisi pystynyt kirjoittamaan kappaleita itsekin. Tarvetta tähän ei kuitenkaan ollut, koska levy-yhtiö Scandia tarjosi jatkuvasti hyviä lauluja levytettäväksi.[85] Jyrki Hämäläisen mukaan Dannyn pitkän uran taustalla ei ole musiikillinen nerous, vaan Dannyn synnynnäinen karisma sekä hänen kykynsä ottaa yleisö haltuun.[90]

Danny on opiskellut laulua ja hengitystekniikkaa muun muassa Eero Väreen, Ture Aran ja Ester Raskin opettamana. Alkujaan Danny lauloi pehmeällä äänenvärillä, josta esimerkkeinä ovat kappaleet ”Kauan” (1965) ja ”Hiljainen kitara” (1966). Vuosia myöhemmin hän alkoi kehittää myös voimakasta, aggressiivista laulutapaa Tom Jonesin ja Elvis Presleyn tyyliin. Danny panosti myös laulun sanojen artikulointiin. Hänen mukaansa Juha Vainio aikoinaan kutsui häntä Suomen selkeäsanaisimmaksi ja tehokkaimmaksi tekstien tulkitsijaksi, jolle pystyi tekemään hyvinkin nopeasti artikuloitavia tekstejä, kuten Vainion sanoittamat ”Kesäkatu” ja ”Työlaulu” (molemmat 1966). Balladeissa Danny pyrki lisäämään esitykseen hellyyttä, mutta samalla pysymään miehekkäänä.[91]

Esiintyjä

Dannyn syvällisempi kiinnostus lavaesiintymisiin syntyi hänen nähtyään ruotsalaisyhtye Jan Rohde & The Adventurersin esiintymisen Helsingin Messuhallissa vuoden 1964 lopussa. Keikan jälkeen Danny on kertonut tajunneensa, ettei rock and rollissa ole kysymys pelkästään laulamisesta tai edes esittämisestä, vaan kokonaisvaltaisesta esiintymisestä, jonka pyrkimyksenä on vapauttaa yleisö estoistaan.[92] Danny on sanonut, että esiintymisessä tärkeintä on luoda yhteys yleisöön niin, että jokainen katsoja tuntee olevansa huomion keskipisteenä.[93] Veikko Tiitto on kuvannut Dannyä taiteilijana ja esiintyjänä vahvaksi ja karismaattiseksi persoonaksi, voimahahmoksi.[17]

Show-kiertueet

Danny on erityisen kuuluisa kesäshow-kiertueistaan,[82] ja Dannyn on sanottu tuoneen show-kulttuurin Suomeen.[88] Ensimmäinen kiertue oli vuonna 1966 järjestetty Danny-show, ja sitä seurasivat lähivuosina muun muassa Mustaa ja valkoista (1967), Rock Side Story (1968), Super Danny (1969), 70-systeemi (1969), Suden hetki (1971) ja Käärme (1972).[82] Dannyn esimerkin myötä muutkin laulajat alkoivat hankkia keikoilleen juontajan ja tanssityttöjä.[94] Kesä-show’n lisäksi järjestettiin myös talvikiertueita.[20]

Danny-show’t olivat Dannylle siinäkin mielessä tärkeitä, että kun hän ei säveltänyt itse musiikkiaan, saattoi hän kuitenkin suunnitella ja johtaa omaa show’taan.[85] Idea kiertueisiin tuli Jyrki Hämäläisen mukaan alun perin häneltä. Hämäläinen toimi pitkään show’n promoottorina, tuottajana ja juontajana.[8][95][96] Danny esitti konserteissa musiikkia tyylillisesti eri tavalla kuin levyillä, vaikka hitit olivatkin mukana. Lisäksi keikkamateriaaliin kuului paljon englanninkielisiä rock-lainakappaleita.[24][97] Alkuaikoina Dannyn parina show’ssa oli aina naispuolinen solisti, ensimmäisenä kesänä 1966 hän oli Anki Lindqvist.[98] Lindqvistiä seurasivat 1960- ja 70-luvuilla muun muassa Katri Helena, Irina Milan, Päivi Paunu, Ami Aspelund, Muska ja Virve Rosti. Miespuolisiin solisteihin lukeutuivat esimerkiksi Kirka, Kari Tapio, Markku Aro, Pepe Willberg ja Kisu.[89][96]

Danny esiintymässä Syndikaatti tekee suurratsian -kiertueellaan maaliskuussa 1968. Kyseisen show’n innoittajana toimi Bonnie ja Clyde -elokuva ja sen muoti.[26]

Show’t saivat aikoinaan vaikutteita ulkomaisilta esikuvilta,[96] kuten Vince Taylorilta ja Johnny Hallydaylta.[95] Mukana oli Dannyn lisäksi muitakin solisteja sekä soittajia, tanssijoita, tekniikkaa ja rekvisiittaa. Tapahtumat olivat tarkasti suunniteltuja kokonaisuuksia, ja usein niissä oli myös jokin ajassa liikkuva erillinen osa- tai kokonaisteema.[96] Ne tulivat mukaan 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, jolloin vasemmistoradikalismin myötä yhteiskunnassa korostettiin kantaaottavuutta, edistyksellisyyttä ja kriittisyyttä.[99] Esimerkiksi vuonna 1969 järjestetty 70-systeemi käsitteli huumeita, väkivaltaa ja uskontoa. Toisinaan esityksissä vastustettiin Vietnamin sotaa ja saasteita. Dannyn mukaan hänen tuolloiset lavashow’nsa olivat eräänlainen musiikillinen tietoisku, jossa otettiin kantaa aina ajankohtaisimpaan yhteiskunnalliseen ongelmaan.[100] Lehdistössä monet pitivät esityksiä eräänlaisena poliittisena ja yhteiskunnallisena kabareena ja varieteena.[101] Danny itse on kuitenkin sanonut, ettei varsinaisia poliittisia kantoja esitetty, koska radikaalien myötäily olisi ollut hänelle mahdotonta.[102]

Ajankohtaiseen politiikkaan sekä maailmanparannukseen liittyvät teemat päättyivät vuoden 1971 Suden hetkeen,[101] sillä Danny katsoi, että radikalismin suurin käyttövoima ja painostus alkoivat ehtyä. Vuoden 1972 Käärme-show olikin pelkkää viihdettä ilman yhteiskunnallista sanomaa,[103] ja mukana oli kaksi tiikeripytonia lasilaatikoissa.[101] Vuoden 1973 Danny Rundi! ja vuoden 1974 Danny in Rock olivat entistäkin pelkistetympää rock-show’ta, jossa rekvisiittaa vähennettiin ja esitys rakennettiin aiempaa enemmän Dannyn itsensä ympärille. Vuoden 1976 kiertueella Danny esiintyi eräässä uransa suurimmista konserteistaan, Timangi Toyota -ilmais-show’ssa Helsingin jäähallissa, jossa yleisöä oli arviolta yli 10 000.[104]

1960-luvun lopulla show’n kehittämisen apuna käytettiin keksijä ja tutkija, myöhemmin Jyväskylän yliopiston psykologian professori Carl Hagforsin kehittämiä tutkimuksia. 24. elokuuta 1969 Hagfors kiinnitti 200 satunnaisesti valittua Dannyn konsertin katsojaa laitteisiinsa, joilla mitattiin sydämen lyöntitiheyttä ja hikoiluprosenttia koko esiintymisen ajan. Lisäksi testattavat ilmoittivat napin painalluksella, kun jokin heidän kokemuksistaan tuntui miellyttävältä. Samaa tapaa on käytetty valheenpaljastuskokeissa Yhdysvalloissa, ja kyseessä olivat todennäköisesti maailman ensimmäiset ryhmäreaktiotutkimukset. Tuloksista Danny kehitti niin sanotun W-kaavan, jonka avulla hän suunnitteli esiintymisensä:[105]

»Show’n alku on hetki ennen odotusten täyttymistä. Käyrä on korkealla. Maksimitasolla ei voi pysytellä koko show’n ajan, vaan on käytävä myös alhaalla. Sitten välinousu ja paluu alas ennen kiipeämistä loppuhuipennukseen, joka jättää mukana olijoille hyvän mielen.»
(Danny W-kaavasta.[105])

1970-luvun lopusta lähtien kiertueet jatkuivat Armi Aavikon kanssa aina vuoteen 1995.[106][60] Danny käytti vuonna 1978 esiintymisissään lasersädettä kolmantena artistina maailmassa.[105] Danny & Armi laserajassa esitettiin 3. syyskuuta myös televisiossa.[107] Vuonna 1979 kaksikko teki yhdessä Pepe Willbergin ja edellisvuoden Miss Suomen Seija Paakkolan kanssa Finntastic-nimellä kaksi kiertuetta.[108] Finntasticin ideana oli synnyttää eräänlainen ”Suomen Abba”.[109] Viimeinen varsinainen Danny-show oli vuonna 1980 järjestetty rullaluisteluteemainen Rullaa ja rokkaa kanssamme. Dannyn mukaan show’t keräsivät noin 15 vuoden aikana yhteensä 2,5 miljoonaa ja esitystä kohden keskimäärin 2 200 katsojaa.[110]

Keväällä 1981 Danny ja Armi tekivät Helsingin Kaivohuoneella ensimmäisen ravintolashow’nsa, joka oli suuri kaupallinen menestys. Dannyn ja Armin yhteiset show’t jatkuivat myös seuraavina vuosina.[111][108] Vuonna 1987 järjestettiin Dannyn ja Armin ensimmäinen laivashow Silja Linen Finnjetillä.[112] Esiintymisiä Ruotsinlaivoilla jatkettiin vuodesta 1990 vuoteen 1995.[57] Armi Aavikon jättäydyttyä pois Danny on jatkanut esiintymisiä yksin.[113]

Suosio, merkitys ja tunnustuksia

Muistolaatta Dannyn syntymäkodin, Antinkatu 6:n, seinässä Porissa.

Danny on levyttänyt uransa aikana yli 300 musiikkikappaletta sekä julkaissut 18 studioalbumia, satakunta singleä ja lukuisia kokoelmalevyjä.[8][17][114] Kappaleista kuuluisimpia ovat ”East Virginia”, ”Kauan”, ”Piilopaikka”, ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Kesäkatu”, ”Tuuliviiri”, ”Kuusamo”, ”Tahdon olla sulle hellä” ja ”Tämä taivas, tämä maa”.[8] Suosituin kappale on ollut ”Tuulensuojaan”, joka pysyi suosikkitilastoissa yhteensä 126 viikkoa.[8][24] Vuoteen 2018 mennessä 98 hänen kappaleistaan oli noussut listoille.[115] Niistä 2000-luvun alkuun mennessä yksitoista oli ollut listaykkösenä.[116] Listahittien suuri määrä selittyy osin sillä, että 1960-luvulla listoille laskettiin singlejen a- ja b-puolien lisäksi joskus myös yksittäisiä albumiraitoja.[24] Timo Pennasen tilastojen mukaan seitsemän Dannyn kappaletta on noussut Suomen myyntitilaston ykköseksi: ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Rebecca”, ”Se eikö todista, että muutuin”, ”Vai niin, vai niin”, ”Kuusamo”, ”Tahdon olla sulle hellä” ja ”Kaiken sulle antaisin”. Albumeista listaykköseksi on yltänyt vuoden 1968 studioalbumi Danny ja kymmenen myydyimmän joukkoon Se olla voi toisinkin päin, Danny-kokoelma, Tahdon olla sulle hellä ja Danny & Armi.[34] Levymyynnistään hänelle on myönnetty kultalevy kolmesta albumista: Tahdon olla sulle hellä, Danny & Armi ja Tämä taivas, tämä maa. Ensin mainittu on ylittänyt lisäksi timanttilevyn rajan. Lisäksi Dannyn singleistä Tahdon olla sulle hellä / Beatles on myynyt kultaa.[116][117] Dannyn levyjen yhteenlaskettu myynti on yli puoli miljoonaa kappaletta.[8][116] Dannyn itsensä mukaan hänen levyjään on myyty yli 600 000 kappaletta.[114]

Danny on toiminut esikuvana monille suomalaisartisteille ja -yhtyeille.[87][88] Dannyn itsensä mukaan hänen kuuntelijansa olivat aikoinaan pääasiassa naisia, mutta myöhemmin etenkin konserteissa on käynyt paljon myös miehiä.[118]

Vuonna 1996 tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi Dannylle Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkin. Lisäksi ÄKT myönsi Dannylle Erikois-Emman pitkäaikaisesta ja erinomaisen ansiokkaasta työstä suomalaisen esittävän taiteen ja äänitetuotannon hyväksi.[119] Marraskuussa 2002 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Dannylle musiikkineuvoksen arvonimen.[68] Danny palkittiin vuonna 2018 Iskelmä-Finlandialla.[120]

16. heinäkuuta 2008 Dannyn lapsuudentalon, Porissa sijaitsevan Antinkatu 6:n, seinään asennettiin muistolaatta, jossa mainitaan hänen asuneen talossa vuosina 1942–1952. Esityksen laatasta tekivät Porin kaupunki ja Solo ry.[121]

Dannyn ja Armin ”Tahdon olla sulle hellä” -hitin englanninkielisen version ”I Wanna Love You Tender” musiikkivideo valittiin vuonna 2009 Short Attention Span -musiikkiblogin äänestyksessä maailman huonoimmaksi.[122][123] Vuoteen 2016 mennessä videota oli katsottu YouTubessa 3,5 miljoonaa kertaa.[124]

Muu toiminta

Danny perusti syyskuussa 1966 kommandiittiyhtiömuotoisen D-tuotanto-nimisen ohjelmatoimiston. Yhtiön ensimmäinen löytö oli Kirka, joka pian nousi suosioon kappaleella ”Hetki lyö”, joka oli Dannyn valitsema ja alun perin tarkoitettu hänen itsensä levytettäväksi. Nuorten lupausten lisäksi D-Tuotantoon kuului myös iäkkäämpia tähtiä, kuten Tapio Rautavaara, Olavi Virta, Tauno Palo ja Ansa Ikonen.[125] Parhaimmillaan, vuonna 1974 D-Tuotanto työllisti 360 työntekijää.[89] Samana vuonna yritys kuitenkin hajosi, kun muun muassa Kirka, Kisu ja Markku Aro perustivat yhdessä oman ohjelmatoimistonsa, ja siitä lähtien D-Tuotanto on toiminut pienempimuotoisena.[126] Yritys muutti vuonna 1995 Lauttasaaresta Kuusisaareen ja myöhemmin Kirkkonummelle.[60][127] 2000-luvulla D-tuotannon kautta ovat tulleet tietoisuuteen tangokuningattaret Johanna Pakonen, Susanna Heikkilä ja Erika Vikman.[89]

Vuosina 1974–1980 Danny toimi Ohjelmatoimistojen työnantajayhdistys ry:n varapuheenjohtajana.[116] Solo ry:n puheenjohtajana Danny työskenteli vuodesta 1989 maaliskuulle 2015, jolloin hän siirsi tehtävät Kai Lindille.[128] Danny on myös kuulunut tekijänoikeusjärjestö Gramexin hallitukseen.[116]

Danny on ollut mukana käsikirjoittamassa joitakin viihteellisiä televisio-ohjelmia, kuten sarjoja Tähtien ilta (1982), O Solo Mio (1990) ja Tie tähtiin (2000). Lisäksi hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Noin 7 veljestä (1968) ja Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (1969).[116] Danny esiintyi komediallisen televisiosarjan Katapultti yhdessä jaksossa 1970-luvun alussa.[129]

Yksityiselämä

Danny seurusteli vuosina 1967–1968 laulaja Katri Helenan kanssa.[130][131] Suhde sai alkunsa Danny-show’ssa Mustaa ja valkoista. Danny on sittemmin myöntänyt, että seurustelu päättyi hänen jäätyä kiinni pettämisestä.[132] Vuoden 1968 Syndikaatti tekee suurratsian -kiertueen aikaan Dannyllä oli lyhyt suhde näyttelijä-laulaja Kaisu Vuoriston kanssa,[133] ja kesällä 1968 hänellä oli suhde Koivistolaiset-sisarduon Anja Koiviston kanssa, joka tuolloin kuului Dannyn esiintymisten tanssityttöihin.[134] Lehdistölle Danny 1960-luvulla järjestelmällisesti kiisti lukuisat naissuhteensa teini-idolin imagoaan ja yksityisyyttään varjellakseen.[135]

” Irwin (Goodman) ja monet muut aikalaiseni polttivat samalla lailla kynttilää molemmista päistä – ahkeroivat ja samalla nauttivat elämästä. Olen aina rakastanut elämää monimuotoisesti: naisia, poikamaisia asioita ja erilaisia härveleitä. En ole antanut sieluni sammaloitua, vaikka olenkin saanut lisää numeroita mittariin. ”

– Danny[17]

Danny ja Seppälän vaatekauppiassukuun kuuluva Liisa Seppälä tapasivat vuonna 1968, kun tämä pyysi D-tuotantoa tekemään Seppälä-yritykselle muotinäytöksiä.[136] Seuraavana vuonna he alkoivat seurustella,[137] ja heidät vihittiin avioon 15. tammikuuta 1972 Raumalla Pyhän Ristin kirkossa. Ulkopuolisten pääsy kirkkoon estettiin poliisivoimin, mikä aiheutti voimakasta kritiikkiä lehdistössä.[32][138] Parin ensimmäinen lapsi syntyi 31. elokuuta ja sai nimekseen Turo Johannes.[32] Heidän muut lapsensa ovat Heidi (s. 1976) ja Juha (s. 1977).[116] Danny ja Liisa Lipsanen rakennuttivat itselleen asuintalon ensin Espoon Haukilahteen ja myöhemmin Helsingin Kuusisaareen sekä kesähuvilan Raumalle.[139] Dannyn mukaan naimisiinmeno päätti hänen imagonsa koko kansan teini-idolina, ja ihmisten silmissä tilalle tuli vetäytyvä ”toimitusjohtaja-Danny”, jota seurasi rikkaan liikenaisen puoliso, ”miljoonamies-Danny”. Avioliiton myötä Danny myös vähensi näkyvyyttään julkisuudessa, koska pelkäsi mahdollisen kielteisen julkisuuden vaikuttavan negatiivisesti myös Seppälä-yrityksen maineeseen ja siten liiketoimiin.[140]

Vuonna 2005 Dannyn ja Liisa Lipsasen ilmoitettiin eroavan. Dannyn itsensä mukaan eron syynä oli erityisesti hänen rakastumisensa Armi Aavikkoon, jolle hän koki olevansa tarpeellinen toisin kuin menestyvälle Liisa Lipsaselle.[141] Dannylla oli Aavikon kanssa avioliiton ulkopuolinen suhde 1970-luvun lopulta vuoteen 1992 asti.[55][136] Lipsaset jättivät avioeropyynnön harkinta-ajan jälkeen helmikuussa 2006.[142]

Dannyllä todettiin 1990-luvun alussa diabetes ja verenpainetauti.[143] Vuonna 2010 hän sai laivaesiintymisen yhteydessä sydäninfarktin, ja hänelle tehtiin samana yönä pallolaajennus, joka Dannyn mukaan pelasti hänen henkensä.[144]

Joulukuussa 2016 Danny kertoi olevansa suhteessa saman vuoden tangokuningatar Erika Vikmanin kanssa,[145] jonka hän oli tavannut vuoden 2015 Tangomarkkinoiden yhteydessä.[136] Dannyn ja Vikmanin noin 50 vuoden ikäero aiheutti suuren kohun. Pari on elänyt avoliitossa vuodesta 2018, jolloin Vikman muutti Dannyn asuntoon Kirkkonummelle.[146]

Danny harrastaa puutarhanhoitoa, veneilyä, valokuvausta, videointia, matkustelua ja kirjallisuutta.[147]

Luonnehdintoja

Jyrki Hämäläinen sanoo vuonna 2006 ilmestyneessä Iso D -kirjassaan, että ”kukaan ei ole niin pitkään ja monitahoisesti huhkinut töitä musiikkimaailmassa kuin Danny”. Hämäläisen mukaan Dannyn elämässä on ollut suuren menestyksen lisäksi tragedioita, tuskaa, menetyksiä, kuumia tunteita, kuumia rakkaussuhteita ja myrskyisiä kausia ”ristiriitaisten sydänsurujen taakan lähes murtaessa hänet”. Esiintyjänä ja taiteilijana Hämäläinen kuvaa Dannyä ainutlaatuiseksi voimahahmoksi, joka on maksanut menestyksestään kovan hinnan elämälle. Hitit ”Salattu suru” ja ”Vähän ennen kyyneleitä” voisivat Hämäläisen mukaan kertoa Dannyn omasta elämästä.[148]

Jyrki Hämäläisen mukaan Dannystä on helppo pitää, mutta hän myös ärsyttää monia. Danny on Hämäläisen mukaan perinteiseen taiteilijatapaan ”kaksipersoonainen” eli hänen laulaja- ja yksityishenkilöpersoonansa ovat erilaisia. Dannyn kaksijakoisuuteen vaikuttaa tämän lisäksi se, että häntä on vaikea luokitella. Hämäläisen mielestä Dannyssä riitelevät nuoruudessaan rock and rollin ja katutappeluiden maailmassa elänyt katupoika, mutta myös hyvän kotikasvatuksen ja ruotsalaisen koulutaustan sekä etiketin ja erittäin hyvät käytöstavat omaava herrasmies. Danny ei myöskään ole suomalaisille taiteilijoille tyypillisesti boheemi, vaan laulava liikemies, kuten Frank Sinatra, Madonna ja Mick Jagger.[149]

Tuottaja ja säveltäjä Jaakko Salo kommentoi vuonna 1996, että Danny on laulaja, jonka uralle on osunut todellisia comebackeja enemmän kuin juuri kenellekään muulle suomalaiselle levylaulajalle – muutaman hiljaisen vuoden jälkeen hän on tullut uudelleen esiin.[150]

Diskografia

Pääartikkeli: Dannyn diskografia

Studioalbumit

Lähteet

  • Hämäläinen, Jyrki: Iso D. Keuruu: Otava, 2006. ISBN 951-1-21117-X.
  • Kysyttiin Dannyltä. Tuulia, 1970, nro 3, s. 4–5, 23. Helsinki: UK-lehdet.
  • Snellman, Saska (toim.): Danny. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24624-7.

Viitteet

  1. ↑ a b Snellman 2000, s. 15.
  2. ↑ a b c d Danny Story 1942–1953 Danny.fi: D-Tuotanto Ky. Viitattu 28.11.2010.
  3. ↑ Dannyn isän syntymästä 100 vuotta 27.5.2014 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 12.11.2018.
  4. ↑ Snellman 2000, s. 27–28.
  5. ↑ Hämäläinen 2006, s. 12–14.
  6. ↑ a b Hämäläinen 2006, s. 14.
  7. ↑ Snellman 2000, s. 35.
  8. ↑ a b c d e f g h i Pälli, Erkki: Danny Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 10.8.2018.
  9. ↑ Hämäläinen 2006, s. 15.
  10. ↑ a b c d Danny Story 1954–1963 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 28.11.2010.
  11. ↑ Snellman 2000, s. 43.
  12. ↑ Hämäläinen 2006, s. 17.
  13. ↑ Tuulia 3/1970, s. 4.
  14. ↑ a b c d e Danny Story 1964 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 28.11.2010.
  15. ↑ Snelmman 2000, s. 148.
  16. ↑ a b c d Hämäläinen 2006, s. 19–24.
  17. ↑ a b c d e f g h i j k Veikko Tiitto: Danny: Diskografia 1964 - 2009 veikkotiitto.fi. 2009. Viitattu 10.8.2018.
  18. ↑ Hämäläinen 2006, s. 36.
  19. ↑ Hämäläinen 2006: s. 25–29, 36.
  20. ↑ a b c d e f g h i Danny Story 1965–1966 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 28.11.2010.
  21. ↑ Snellman 2000, s. 73.
  22. ↑ a b Danny Story 1967 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 30.11.2010.
  23. ↑ Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria, s. 396. Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.
  24. ↑ a b c d e Hämäläinen 2006, s. 25–29.
  25. ↑ Snellman 2000, s. 91.
  26. ↑ a b c d e f Danny Story 1968 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 30.11.2010.
  27. ↑ a b c d Danny Story 1969–1970 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 30.11.2010.
  28. ↑ Snellman 2000, s. 86.
  29. ↑ Hämäläinen 2006, s. 83.
  30. ↑ Snellman 2000, s. 103.
  31. ↑ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961 Timo Pennanen. Viitattu 9.7.2018.
  32. ↑ a b c d e f Danny Story 1971–1973 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 12.11.2018.
  33. ↑ Home, Petri: Danny: Käärme 11.12.2011. Yle. Viitattu 15.8.2018.
  34. ↑ a b c d e f Pennanen, Timo: Sisältää hitin, levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 124. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  35. ↑ Hämäläinen 2006, s. 169, 176–181.
  36. ↑ Snellman 2000, s. 112.
  37. ↑ a b c d Danny Story 1974–1976 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 10.1.2016.
  38. ↑ Himberg, Petra: Danny: Jos maailmassa vain ois kahva Ylen Elävä arkisto. 21.1.2009. Yleisradio. Viitattu 10.8.2018.
  39. ↑ Hämäläinen 2006, s. 182.
  40. ↑ Hämäläinen 2006, s. 189.
  41. ↑ Hämäläinen 2006, s. 191.
  42. ↑ Hämäläinen 2006, s. 193.
  43. ↑ Lindfors, Jukka: Armi ja Danny: Tahdon olla sulle hellä Ylen Elävä arkisto. 22.3.2007. Yleisradio. Viitattu 11.8.2018.
  44. ↑ a b Hämäläinen 2006, s. 195.
  45. ↑ Hämäläinen 2006, s. 200.
  46. ↑ Hämäläinen 2006, s. 193, 198.
  47. ↑ Hämäläinen 2006, s. 201–202.
  48. ↑ Hämäläinen 2006, s. 213.
  49. ↑ Show Side Story – 1983 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 12.1.2016.
  50. ↑ Hämäläinen 2006, s. 212.
  51. ↑ Hämäläinen 2006, s. 214.
  52. ↑ a b Hämäläinen 2006, s. 213.
  53. ↑ a b Hämäläinen 2006, s. 259.
  54. ↑ Snellman 2000, s. 181.
  55. ↑ a b c Hämäläinen 2006, s. 216.
  56. ↑ Hämäläinen 2006, s. 228.
  57. ↑ a b c d Danny Story – 1990–1992 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 23.1.2016.
  58. ↑ Hämäläinen 2006, s. 260.
  59. ↑ Hämäläinen 2006, s. 216.
  60. ↑ a b c Danny Story – 1993–1995 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  61. ↑ Hämäläinen 2006, s. 261.
  62. ↑ Snellman 2000, s. 183.
  63. ↑ a b Danny Story – 1997 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  64. ↑ Hämäläinen 2006, s. 270.
  65. ↑ Danny Story – 1998 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  66. ↑ a b Danny Story – 2000–2001 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  67. ↑ Danny Story – 2002 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  68. ↑ a b Danny Story – 2002 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  69. ↑ Nanna Saarhelo: Laava virtaa pienemmästäkin tulivuoresta - Espoossa vieraileva Danny-musikaali kosketti myös itse laulajaa. Helsingin Sanomat, 1.3.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2010.
  70. ↑ Rauman Kaupunginteatteri uskoo Lainahöyheniin 18.08.2009. YLE Satakunta. Viitattu 10.12.2010.
  71. ↑ Hämäläinen 2006, s. 307.
  72. ↑ Dingo-tähti hyppää tosi-tv:n maailmaan: Verta, hikeä ja kyyneleitä Voice.fi. 29.10.2010. Viitattu 29.5.2018.
  73. ↑ Danny nousee konserttilavoille ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen Danny.fi. 15.9.2010. D-Tuotanto Ky. Viitattu 24.10.2018.
  74. ↑ Räsänen, Mikko: Finnhits-huuma jatkuu keväällä - 9 uutta konserttipaikkakuntaa julkaistiin Iskelmä. 13.2.2012. Viitattu 15.8.2018.
  75. ↑ Sarhimaa, Jutta: Danny pääsi esiintymään Hollywood-tähtien rinnalle. Helsingin Sanomat. 10.6.2014.
  76. ↑ Danny - Viihdemaratonin Loppusuora (Kotisivujen tiedote) danny.fi. Viitattu 26.7.2015.
  77. ↑ Hovi, Sanna: Danny jäähyväiskiertueelle Ilta-Sanomat. 19.4.2013. Viitattu 26.7.2015.
  78. ↑ Martiala, Kari: Danny avoimena: "Elämästä tuli pidempi kuin luulinkaan" 15.9.2016. Vantaan Sanomat. Viitattu 11.12.2016.
  79. ↑ Danny nousi ensimmäistä kertaa kesäteatterin lavalle - Erika-rakas istui katsomossa - katso kuvat! iltalehti.fi. Viitattu 19.7.2017.
  80. ↑ Hapuli, Noora & Enqvist, Niina: Tässä ovat uudet Vain elämää -tähdet! Mukana Danny, Aikakoneen Sani, Terhi Kokkonen, Arttu Wiskari... Is.fi. 31.1.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.2.2018.
  81. ↑ Juha Vuorisen yllättävä kuitti Dannylle, 75, - kiinnitti huomiota kiertuejulisteen tekstiin iltalehti.fi. 19.4.2018. Viitattu 2.5.2018.
  82. ↑ a b c Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja, s. 76–77. Tampere: Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-08-6.
  83. ↑ Hämäläinen 2006, s. 105.
  84. ↑ Hämäläinen 2006, s. 230.
  85. ↑ a b c Snellman 2000, s. 82.
  86. ↑ Hämäläinen 2006, s. 234.
  87. ↑ a b Hämäläinen 2006, s. 12.
  88. ↑ a b c Dokumentti paljastaa Dannyn salaisuudet Vantaan Sanomat. 27.8.2014. Viitattu 5.6.2018.
  89. ↑ a b c d Hopi, Anna: Danny: "Se on kovaa leikkiä, kun rakkaus ei menekään ohi" 12.5.2016. Iskelma.fi. Viitattu 7.6.2018.
  90. ↑ Hämäläinen 2006, s. 39.
  91. ↑ Snellman 2000, s. 89–90.
  92. ↑ Snellman 2000, s. 67.
  93. ↑ Snellman 2000, s. 90.
  94. ↑ Hämäläinen 2006, s. 103.
  95. ↑ a b Hämäläinen 2006, s. 38.
  96. ↑ a b c d Show Side Story Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 30.11.2010.
  97. ↑ Hämäläinen 2006, s. 253.
  98. ↑ Show Side Story 1966 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 30.11.2010.
  99. ↑ Snellman 2000, s. 110.
  100. ↑ Aunila, Seija & Lindfors, Jukka: Danny roikkui ristillä ja lauloi huumeista Ylen Elävä arkisto. 29.12.2006. Yleisradio. Viitattu 7.6.2018.
  101. ↑ a b c Hämäläinen 2006, s. 167.
  102. ↑ Snellman 2000, s. 111.
  103. ↑ Snellman 2000, s. 112–113.
  104. ↑ Hämäläinen 2006, s. 177.
  105. ↑ a b c Kemppinen, Pirjo: Danny hysteria ol käsittämätön vuonna 1969 – musiikin vaikutus tutkittiin ja syntyi W-kaava Seura. 5.8.2018. Otavamedia. Viitattu 15.8.2018.
  106. ↑ Show Side Story – 1978 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 10.1.2016.
  107. ↑ Hämäläinen 2006, s. 199.
  108. ↑ a b Show Side Story – 1979 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 10.1.2016.
  109. ↑ Hämäläinen 2006, s. 200–201.
  110. ↑ Hämäläinen 2006, s. 113–114.
  111. ↑ Hämäläinen 2006, s. 204–205, 209.
  112. ↑ Danny Story – 1986–1989 Danny.fi. D-Tuotanto Ky. Viitattu 23.1.2016.
  113. ↑ Hämäläinen 2006, s. 260.
  114. ↑ a b Viimeinen ilta Dannyn seurassa Danny.fi. 19.4.2018. D-tuotanto Ky. Viitattu 23.11.2018.
  115. ↑ Koskinen, Anu Leena: Viimeisellä isolla kiertueellaan oleva Danny sai Iskelmä-Finlandian: "On haikeaa ja vaikeaa luopua tästä kaikesta" Yle Uutiset. 2.8.2018. Yleisradio. Viitattu 6.8.2018.
  116. ↑ a b c d e f g Ansioluettelo Danny.fi: D-Tuotanto Ky. Viitattu 28.11.2010.
  117. ↑ Kulta- ja platinalevyt (Haku artistin nimellä) 2.12.2010. Musiikkituottajat. Viitattu 2.12.2010.
  118. ↑ Snellman 2000, s. 99.
  119. ↑ Danny Story – 1996 Danny.fi: D-Tuotanto Ky. Viitattu 11.12.2016.
  120. ↑ Niiranen, Jussi: Iskelmä-Finlandian pokannut Danny, 75, paljastaa uransa kohtalon – edessä suuri elämänmuutos: ”Katsotaan, selviänkö tästäkään” Ilta-Sanomat. 5.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
  121. ↑ Dannyn lapsuudenkodin seinään muistolaatta Danny.fi. 16.7.2008. D-tuotanto Ky. Viitattu 15.6.2018.
  122. ↑ Armin ja Dannyn video maailman huonoin Is.fi. 22.3.2009. Viitattu 7.6.2018.
  123. ↑ Onko tässä kaikkien aikojen huonoin musiikkivideo? Danny puolustelee Mtv.fi. 4.7.2015. Viitattu 7.6.2018.
  124. ↑ Vatka, Miia: Danny avioerostaan Radio Rockissa: "Avioliittoni olisi ollut parempi ilman Armia" Iltalehti.fi. 22.6.2016. Viitattu 7.6.2018.
  125. ↑ Lehtola, Jorma: D-tuotanto täyttää 50 vuotta: tähtipölyä Kirkasta Erikaan 21.10.2016. Apu. Viitattu 16.12.2016.
  126. ↑ Snellman 2000, s. 147–148.
  127. ↑ D-tuotanto Ky Finder. Viitattu 16.12.2016.
  128. ↑ Kai Lindistä Solon uusi puheenjohtaja 9.3.2015. D-tuotanto. Viitattu 16.12.2016.
  129. ↑ Katapultti Internet Movie Databasessa (englanniksi)
  130. ↑ Sharma, Mira: Katri Helena vaikeni 60-luvun romanssista tv:ssä 29.3.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.12.2010.
  131. ↑ Hämäläinen 2006, s. 58.
  132. ↑ Nieminen, Arja: Danny ja Katri Helena: Kauniit muistot rakkaussuhteesta Iltalehti. 15.8.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 24.7.2018.
  133. ↑ Hämäläinen 2006, s. 151.
  134. ↑ Hämäläinen 2006, s. 152.
  135. ↑ Hämäläinen 2006, s. 149.
  136. ↑ a b c Hiltunen, Hertta: Danny elämänsä naisista: ”Kaikki ihmissuhteeni sihteeristä alkaen olen pyrkinyt pitämään pitkinä” Me Naiset. 27.5.2018. Viitattu 12.8.2018.
  137. ↑ Snellman 2000, s. 151.
  138. ↑ Hämäläinen 2006, s. 160.
  139. ↑ Snellman 2000, s. 176.
  140. ↑ Snellman 2000, s. 154.
  141. ↑ Danny ja Liisa Lipsanen eroavat 5.8.2005. Mtv3. Viitattu 10.12.2010.
  142. ↑ Dannyn avioero sinetöitiin lopullisesti Ilta-Sanomat. 14.2.2006. Viitattu 2.6.2018.
  143. ↑ Salonen, Heljä: Lehti: Dannyllä on ollut diabetes jo yli 25 vuotta - Erikan valmistama kasvisruoka osa hyvää hoitoa iltalehti.fi. 30.4.2018. Viitattu 18.12.2018.
  144. ↑ Hopi, Anna: Danny, 75, kävi kuoleman rajalla, leikkaus pelasti 67-vuotiaana: ”Silloin muistan ajatelleeni Jumalaa” Iltalehti.fi. 28.4.2018. Viitattu 28.5.2018.
  145. ↑ Tainola, Rita: Danny, 74, myöntää suhteen tangokuningatar Erikan, 23, kanssa – "Viihdymme hyvin yhdessä" Ilta-Sanomat. 17.12.2016. Viitattu 17.12.2016.
  146. ↑ Kantola, Iida: Kotiliesi: Erika Vikman, 25, muutti avoliittoon Dannyn, 76, kanssa – avautuu lapsihaaveistaan: ”Ei olisi oikein tässä suhteessa” Ilta-Sanomat. 11.10.2018. Viitattu 13.11.2018.
  147. ↑ Danny nauttii lisäajasta mökillä Yle Uutiset. 4.8.2010. Viitattu 13.11.2018.
  148. ↑ Hämäläinen 2006, s. 9–10.
  149. ↑ Hämäläinen 2006, s. 252–253.
  150. ↑ Danny: 20 suosikkia – Kuusamo -albumin kansilehden esittelyteksti, kirjoittanut Jaakko Salo.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Danny.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Danny.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Danny&oldid=17811233”