Antti Einiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antti Einiö TV-työssä vuonna 1967.

Antti Väinö Einiö (s. 17. marraskuuta 1935 Helsinki[1]) on suomalainen musiikkielämän vaikuttaja ja monitoimimies, joka on tunnettu erityisesti isojen stadionkonserttien promoottorina.[2] Paavo Einiö ja Kaarlo Einiö olivat hänen isoveljiään. Antti Einiö valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1957.

Antti Einiö aloitti Paavo-veljensä apuna 1950-luvulla levy-yhtiö Scandiassa ja tämän järjestämissä jazz-konserteissa. Vuonna 1959 hänet nimettiin Nor-Disc-levymerkin toimitusjohtajaksi, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1964. Sen jälkeen hän levytti itse pari singleä, joista parhaiten muistetaan "Farmer John" vuodelta 1964. Ruotsalainen Hep Stars otti kappaleen ohjelmistoonsa kuultuaan Andy & The Islanders -nimellä tehdyn version.[3]

Vuosina 1961–1967 hän toimi veljensä aloittaman televisio-ohjelman Nuorten tanssihetki juontajana.[4] Tanssihetkessä vierailivat muun muassa Small Faces sekä Sonny & Cher. TV2:n arkiston mukaan Cat Stevens sekä The Jimi Hendrix Experience vierailivat toisessa Einiön juontamassa ohjelmassa, jonka nimi oli Popkontrasteja.[5]

Vuonna 1968 Antti ja Paavo Einiö perustivat ohjelmatoimiston Artistit, joka toimi 1970-luvun lopulle asti, kunnes verottaja haki sen konkurssiin maksamattomien verojen vuoksi. Yhtiö myi muun muassa Tapani Kansan, Jouko ja Kostin, Pepe & Paradisen, Katri Helenan, Wigwamin ja Tasavallan Presidentin esiintymisiä.[6]

Antti Einiö toi myös 1970-luvulla maahan veljensä tavoin kansainvälisiä tähtiä, kuten Gary Glitterin ja Abban. Tätä hän teki ruotsalaisen EMA-Telstar-ohjelmatoimiston lukuun, mutta kun Artistit meni konkurssiin, Einiö perusti Paavo-veljensä kanssa Metronomen, joka keskittyi ulkomaisiin esiintyjiin. Metronome toi maahan Bob Dylanin, Dire Straitsin ja Eric Claptonin. Yritys kaatui maksamattomiin lähdeveroihin.

1980-luvun puolivälissä Einiö perusti konsulttiyhtiö ShowCo:n (Show Consultants), joka alkoi järjestää muun muassa isoja stadionkonsertteja, ensimmäisenä Dire Straitsin konsertin vuonna 1992 Olympiastadionilla. Tätä seurasivat Tina Turner, ZZ Top, Frank Sinatra, Pretenders, Sting, Iron Maiden, Eurythmics, Metallica, The Rolling Stones ja viimeisenä vuonna 1997 Michael Jackson. ShowCo oli yhteistyössä Pori Jazzien kanssa 19862002 ja tuotti Poriin muun muassa James Brownin ja Ringo Starrin). EMA-Telstar yhteistyön siirryttyä ShowCo:lta Welldonelle Antti Einiö järjesti konsertteja yrityksensä BestConcerts nimissä Eastway-yhtiön kanssa.

Kaarlo-veljensä tavoin myös Antti Einiö menestyi maahockeyn ja jääpallon pelaajana. Kesälajissaan hän voitti Nuijamiesten ja Huovien joukkueessa 19 Suomen mestaruutta vuosina 1953–1982 ja pelasi 16 maaottelua. Talvilajissaan hän edusti Käpylän Urheilu-Veikkoja ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 1958 ja 1959, SM-hopeaa vuosina 1956 ja 1961 sekä SM-pronssia vuosina 1957, 1960 ja 1962.

Antti Einiö on suomentanut Nat Shapiron ja Nat Hentoffin kirjan Hear Me Talkin to Ya. Kirja julkaistiin suomeksi vuonna 1958 nimellä Jazzin vaiheita. Lisäksi Tomi Lindblom on kirjoittanut Einiön elämäkerran Rokkia ikä kaikki (2014).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 91. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
  2. Lindblom, Tomi: Rokkia ikä kaikki. Visual Media, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.5.2016).
  3. Sorjonen, Axa: Olen erilainen nuorisoidoli Yleisradio. Viitattu 29.5.2016.
  4. Nyberg, Hannu: Rokkia Ikä Kaikki (kirja-arvio) Blues News. 2014. Viitattu 29.5.2016.
  5. "Villi mies" Hendrix järisytti yleisöä ja kypsytti yleläiset Helsingissä 1967 yle.fi. 3.7.2018. Viitattu 14.6.2019.
  6. Antti Einiö: Huijarimyyjiä, konkursseja ja tähtiä Kauppalehti. Viitattu 29.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]