Ilkka (runo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilkka on Kaarlo Kramsun kirjoittama runo, joka kertoo nuijasodan kapinapäälliköstä Jaakko Ilkasta. Runon tunnetuimmat säkeet ovat sananparreksi muodostuneet ”Ken vaivojansa vaikertaa, / On vaivojensa vanki. / Ei oikeutta maassa saa, / Ken itse sit' ei hanki.[1] Runossa Kramsu esittää nuijasodan kansallisena sekä yhteiskunnallisena vapaustaisteluna ja Ilkan Suomen kansan aatteellisena herättäjänä. Tekstin on katsottu muovanneen suomalaista identiteettiä.[2]

Ilkka kuului alkujaan runosikermään, jonka Kramsu kirjoitti Pohjalaisen osakunnan kirjoituskilpailuun ja josta hänet vuonna 1877 palkittiin 175 markan rahapalkinnolla.[3] Runo herätti jo tuolloin huomiota, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen julkaisi sen toimittamassaan Kirjallisessa Kuukausilehdessä.[4] Runo julkaistiin myös Kramsun esikoiskokoelmassa Runoelmia vuonna 1878. Kokoelmassa sitä seurasi toinen nuijasota-aiheinen runo, Santavuoren tappelu. Kramsu teki kokoelmasta vuonna 1887 uuden version, johon hän lisäsi vielä kolmannen nuijasotarunon Hannu Krankka. Kramsu käytti näiden runojen innoittajana löyhästi Yrjö-Koskisen nuijasotaa käsitelleitä historiantutkimuksia.[1] Ilkka ei kuitenkaan kuvaa tarkasti historiallisia tapahtumia. Siinä väitetään Jaakko Ilkan kuolleen hirsipuussa, vaikka todellisuudessa hänet mestattiin.

Kramsun nuijasotarunoissa korostuu vapautuminen orjuudesta. Niiden poliittista sanomaa on eri aikoina tulkittu lukijasta riippuen eri tavoin, muun muassa kielitaistelun, Suomen Venäjän-suhteen tai sosialistisen vallankumouksen allegoriana.[1][2] V. A. Koskenniemi piti Ilkkaa kuuluisimpana suomalaisena historiallisena balladina.[5]

Leevi Madetoja on säveltänyt runon sanoihin yksinlaulun.[6]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tellervo Krogerus: Iskevä säe: Kaarlo Kramsu, esipuhe teoksessa Runoelmia (uusintapainos). SKS, Helsinki 1996.
  2. a b Kirjailijat Oulussa: Vapaus ja isänmaa Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 2003. Viitattu 20.3.2013.
  3. Teemu Kääpä: Kaarlo Kramsu (1885-1895) Viitattu 20.3.2013.
  4. Juhani Niemi: Kramsu, Kaarlo (1855 - 1895) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. V. A. Koskenniemi Kaarlo Kramsusta Parkkinen.org. Viitattu 20.3.2013.
  6. Luettelo Leevi Madetojan sävellyksistä Viitattu 20.3.2013.