Seurakuntavaalit

Osa artikkelisarjaa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto
Kirkkolainsäädäntö Vuoden 1686 kirkkolaki (1686) Konventikkeliplakaatti (1726) Kirkkolaki Kirkkojärjestys Piispainkokouksen työjärjestys Kirkon säädöskokoelma
Kirkkohallitus Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Kirkkohallituksen täysistunto Kirkkohallituksen virastokollegio Kirkkohallituksen yleiskirje Neuvottelukunnat Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta Kirkon talo Kirkon viestintä
Kirkolliskokous Piispat ja Kenttäpiispa Saamelaisten edustaja Valtioneuvoston edustaja Kirkolliskokousedustajat Kirkolliskokouksen sihteeristö Valiokunnat Käsikirjavaliokunta Perustevaliokunta Lakivaliokunta Hallintovaliokunta Talousvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Yleisvaliokunta Kansliavaliokunta Toimitusvaliokunta Linnasmäen opisto
Piispainkokous Hiippakuntien piispat Turun ja Suomen arkkipiispa Turun piispa Espoon piispa Helsingin piispa Kuopion piispa Lapuan piispa Mikkelin piispa Oulun piispa Porvoon piispa Tampereen piispa Esittelijät Piispainkokouksen istunto Piispainkokouksen pääsihteeri Piispainkokouksen teologinen sihteeri Kirkon ulkoasiain johtaja
Hiippakunnat Turun arkkihiippakunta Espoon hiippakunta Helsingin hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Mikkelin hiippakunta Oulun hiippakunta Porvoon hiippakunta Tampereen hiippakunta Hallinto Hiippakuntavaltuusto Tuomiokapituli Rovastikunta Piispantarkastus Synodaalikokous Synodaaliväitöskirja
Seurakunnat Kirkkoherranvirasto Seurakuntayhtymä Luettelo yhtymistä Päätöksenteko Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Seurakuntaneuvosto
Muut toimielimet Kirkon palvelukeskus Kirkon keskusrahasto Kirkon koulutuskeskus Kirkon tilastollinen vuosikirja Kirkon tutkimus ja koulutus Seurakuntien yhteiset Lasten ja nuorten keskus Kirkkopalvelut Kirkon ulkomaanapu
Vaalit Kirkolliskokousvaalit Hiippakuntavaltuustovaalit Seurakuntavaalit
Maallikkoliikkeet Herätysliikkeet Rukoilevaisuus Herännäisyys Evankelinen herätysliike Lestadiolaisuus Vanhoillislestadiolaisuus Esikoislestadiolaisuus Rauhansanalaisuus Elämänsanalaisuus Uusheräys Viides herätysliike Hengen uudistus kirkossamme Oasrörelsen i Svenskfinland Aurinkorannikon seurakunta Kyrkans Ungdom Luthersk Inremission Paavalin synodi Suomen evankelis-luterilainen rukousveljestö Suomen teologinen instituutti Verkosto
Työmuodot Diakonia Sairaalatyö Vankilatyö Alkoholisti- ja narkomaanityö Lapsi- ja nuorisotyö Varhaiskasvatus Erityisnuorisotyö Pyhäkoulut Seurakunnan päiväkerhot Rippikoulu Nuortenilta Lähetystyö Nimikkolähetti Lähetyspiiri Lähetyssihteeri Suomen Lähetysseura Kirkon Ulkomaanapu Sielunhoito Kirkko Puolustusvoimissa Sairaalasielunhoito Kirkolliset toimitukset Kaste Konfirmaatio Avioliitto Hautaan siunaaminen Kirkkovuosi Adventti Joulu Pääsiäinen Helluntai Juhannus
Lisää aiheesta Rakennukset Arkkipiispantalo Palkinnot Kirkon kulttuuripalkinto Kirkon viestintäpalkinto Mikael Agricolan risti Pro ecclesia -mitali Pyhän Henrikin risti Tapahtumat Kirkkopäivät Kirkon musiikkijuhlat

Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien päättävien elinten valitsemiseksi järjestettävät vaalit. Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja niissä valitaan luottamushenkilöt kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäsenyys riittää. Seuraavat seurakuntavaalit pidetään 2026.

Ehdokaslistan voivat muodostaa ketkä tahansa seurakunnan 10 äänioikeutettua jäsentä. Ehdokkaiksi kelpuutettiin vuonna 2022 seurakunnan jäseneksi 15.9. mennessä liittyneet konfirmoidut, joka täyttivät 18 vuotta viimeistään 20.11.2022. Perinteisesti ehdokaslistojen nimistä on ollut vaikea nähdä mitä asioita lista ajaa. Avoimuutta on viime aikoina pyritty lisäämään selkeillä ohjelmilla liikkeellä olevien listoilla. Myös eduskuntapuolueet pyrkivät järjestämään vaalilistoja.

Yhdet vai kahdet vaalit

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaalit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toimitetaan kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet: seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa seurakuntayhtymää. Molempia vaaleja varten on ehdokaslistat erikseen. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa.

Seurakuntavaalit 2010

Seurakuntavaalien 2010 teemana oli Ensimmäinen kerta, koska vaaleissa saivat äänestää ensimmäistä kertaa 16-vuotiaat seurakuntien jäsenet. Äänestäjiä oli vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 100 000 enemmän kuin vuonna 2006. Muutosta perusteltiin muun muassa nuorten mahdollisella kiinnostumisella seurakuntien toiminnasta. Kirkolliskokous hyväksyi muutoksen 8. marraskuuta 2007, josta asia lähetettiin eduskuntaan. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.

Vuonna 2010 vaalit järjestettiin 14.–15. marraskuuta..

Vuoden 2010 vaaleissa äänestysprosentiksi tuli noin 17 %. 16–18-vuotiaiden äänestysprosentti oli 14,5 %.

Nuorten äänestysprosentti oli koko maassa 15,3. Valtakunnallisesti korkein 16- ja 17-vuotiaiden äänestysprosentti oli Ranuan seurakunnassa, 57,7 prosenttia. Ainoastaan Helsingin hiippakunnassa nuorten, 16- ja 17-vuotiaiden äänestysprosentti (14) oli korkeampi kuin hiippakunnan yleinen äänestysprosentti (13,4). Suurin ero nuorten ja kaikkien äänestäneiden äänestysprosentin välillä koko maassa oli Munkkiniemen seurakunnassa Helsingissä, jossa nuorten äänestysaktiivisuus oli 21,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kokonaisäänestysprosentti.

Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 51,8 vuotta. Enemmistö luottamushenkilöistä oli naisia. Uusia luottamushenkilöitä oli kaikista valituista noin 52 prosenttia.

Alle 30-vuotiaita luottamushenkilöitä oli 8,7 prosenttia. Suurin valittujen luottamushenkilöiden ryhmä olivat yli 60-vuotiaat. Heitä oli koko maassa 3 110 eli 36,8 prosenttia valituista. Nuorimmat luottamushenkilöt saatiin Helsingin Paavalin seurakuntaan, jossa heidän keski-ikänsä oli 40,1 vuotta. Helsingin hiippakunnassa oli kaikkiaan nuorimmat luottamushenkilöt.

Seurakuntavaaleissa valittiin 8 458 luottamushenkilöä 449 seurakuntaan. Ehdokkaita oli 22 799. Äänestys järjestettiin 419 seurakunnassa ja sopuvaalit 30 seurakunnassa.

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalien 2014 teemana oli Usko hyvän tekemiseen. Kampanjaviestinnässä kerrottiin, mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, mistä hyvän tekeminen kumpuaa, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee vaikuttamaan. Vaaleissa valittiin luottamushenkilöt 413 seurakuntaan. Ehdokkaita vaaleissa oli yhteensä noin 19 300 ja päättäjiä valittiin 9 256. Sopuvaaleja oli yhteensä 32 seurakunnassa. Tavoitteena oli saada jokaiseen seurakuntaan kaikenikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja useita aloja edustavia luottamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksensa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön.

Vaalipäivä oli 9. marraskuuta. Äänestysprosentiksi tuli 15,5 %. Ennakkoäänestysprosentti oli 9,2 % ja ennakkoäänten osuus oli 59,5 %. 16–17-vuotiaiden tyttöjen äänestysprosentti oli 9,5 % ja 16–17-vuotiaiden poikien 7,5 %.

Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 54 vuotta. Heistä 54 % oli naisia ja 46 % miehiä. Luottamushenkilöistä oli alle 30-vuotiaita 6,1 %. Uusia luottamushenkilöitä oli 51 %. Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan lähes puolella valituista luottamushenkilöistä oli herätysliiketaustaa.

Ryhmittymistä Helsingissä vaalit voittivat liberaalit, muualla Suomessa konservatiivit olivat enemmistössä.

Seurakuntavaalit 2018

Seurakuntavaalien 2018 teema oli Minun kirkkoni. Seurakuntavaalien viestinnän kohderyhmänä olivat 30–55-vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon jäsenet ja nuoret äänestäjät. Vaalien ennakkoäänestys oli 6.–10. marraskuuta ja vaalipäivä 18. marraskuuta.

Vaalien äänestysprosentiksi tuli 14,4 %. Uusia luottamushenkilöitä oli 49,8 % valituista. Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisvaaleista ja on 5,7 %. Valittujen keski-ikä nousi 55,5 vuoteen. Aktiivisimmat äänestäjät olivat Lapuan hiippakuntaan kuuluvassa Kinnulan seurakunnassa, jossa äänestysprosentti oli 48,1.

Seurakuntavaalit 2022

Seurakuntavaalien 2022 teema oli Uskottu, toivottu ja rakastettu. Vaalien ennakkoäänestys oli 8.–12.11.2022 ja vaalipäivä 20.11.2022.

Vaalien äänestysprosentiksi tuli 12,7 %. Uusia luottamushenkilöitä oli 48,9 % valituista. Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni edellisvaaleista ja oli 4,5 %. Valittujen keski-ikä nousi 57 vuoteen. Aktiivisimmat äänestäjät olivat Oulun hiippakuntaan kuuluvassa Taivalkosken seurakunnassa ja Lapuan hiippakuntaan kuuluvassa Kinnulan seurakunnassa, joissa äänestysprosentti oli 36 %.

Aiheesta muualla

• Seurakuntavaalit (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
• Seurakuntavaalit.fi^{[vanhentunut linkki]} Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
• Seurakuntavaalit 2018 (Arkistoitu – Internet Archive) Sakasti, Kirkkohallitus.
• Seurakuntavaalit YouTubessa