Linux

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta GNU/Linux)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Linux-käyttöjärjestelmää. Linux tarkoittaa myös käyttöjärjestelmän ydintä. 9885 Linux on asteroidi.
Linux
Tux.svg
Kehittäjä Linus Torvalds ja monia muita
Tuoteperhe Unixin kaltainen
Toiminnallinen tila toiminnassa
Julkaistu 5. lokakuuta 1991
Ytimen tyyppi monoliittinen ydin
Lähdekoodimalli enimmäkseen avoin ja osin suljettu lähdekoodi
Lisenssi Apache, BSD, GPL ja muita[1]
Työpöytäohjelmisto graafinen (X Window System, Wayland) ja komentoliittymä
Kotisivu www.kernel.org
Uutisryhmä comp.os.linux

Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen. Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, taulutietokoneissa, pelikonsoleissa, palvelimissa ja supertietokoneissa.[2][3][4][5] Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttävät kaikki TOP500-listalla mukana olevat maailman tehokkaimmat supertietokoneet.[6][7]

Nimi ”Linux” tulee Linux-ytimestä, jonka alun perin kehitti Linus Torvalds vuonna 1991. Linuxista käytetään joskus Free Software Foundationin suosittelemaa nimeä GNU/Linux, sillä tyypillisessä Linux-käyttöjärjestelmässä GNU-projektin ohjelmistot muodostavat suuren osan.[8] Linux on tunnettu esimerkki yhteistyöstä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehityksessä: useimmiten kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää ohjelmistojen lähdekoodia sekä kaupallisesti että epäkaupallisesti erilaisten lisenssien, kuten GPL-lisenssin ehdoilla.

Linuxia levitetään yleensä tuotteistettuina jakelupaketteina, johon jakelija on koostanut jakelun käyttötarkoituksen mukaisen joukon ohjelmistoja ja ohjelmakirjastoja sekä asennuspaketin lisäksi yleensä myös pakettivaraston lisäohjelmien ja päivitysten asentamiseksi. Jakelun tuottaja hoitaa jakelun kehitystä ja käyttäjätukea, vaikkakin itse ohjelmistot tulevat lukuisilta muilta itsenäisiltä tahoilta. Joitain suosittuja valtavirtaa edustavia Linux-jakelupaketteja ovat Debian (ja sen johdannaiset kuten Ubuntu), Fedora ja openSUSE.

Varsinkin työpöytäkäyttöön suunnattu jakelu sisältää yleensä graafisen ympäristön, johon kuuluu X Window System -ikkunointijärjestelmä sekä esimerkiksi GNOME ja KDE -työpöytäympäristöt. Vanhemmille tai vähemmän tehokkaille tietokoneille suunnatut jakelupaketit saattavat käyttää kevyempiä työpöytäympäristöjä, kuten LXDE tai Xfce. Palvelinkäyttöön tarkoitetussa jakelussa graafinen ympäristö saatetaan jättää kokonaan pois. Koska Linuxia saa jakaa eteenpäin vapaasti, kuka tahansa voi luoda jakelupaketin mihin tahansa tarkoitukseen. Työpöytä-Linuxeissa yleisesti käytettyjä ohjelmia ovat Mozilla Firefox -selain, LibreOffice-toimisto-ohjelmisto ja GIMP-kuvankäsittelyohjelma.

Linux-käyttöjärjestelmän historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaiset Unix-pohjaiset käyttöjärjestelmät alkoivat levitä 1970–80-luvulla. Suorituskykynsä ja joustavuutensa ansiosta Unixista tuli pian suosituin käyttöjärjestelmä yliopistojen palvelimilla ja työasemilla. Unixin lähdekoodi oli aluksi kenen tahansa saatavilla ja siihen voitiin tehdä omia parannuksia. Järjestelmän mukana tulleisiin työkaluihin tuskastuneet kehittivät omia työkalujaan, joista parhaat palat koottiin eri yliopistojen jakeluiksi. Kun kaupalliset yritykset tulivat kehitystyöhön mukaan, rajapinnat ja työkalut standardoitiin eikä lähdekoodi ollut enää vapaasti jaossa.

Professori Andrew Tanenbaum oli kehittänyt aiemmin opetustarkoituksiin oman Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmänsä, Minixin. Suomalainen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds halusi käyttää Unix-tyyppistä käyttöjärjestelmää 386-PC:ssään, mutta piti Minixia liian alkeellisena ja alkoi kehittää omaa pääteohjelmaansa, josta myöhemmin kehittyi Linux-ydin. 25. elokuuta 1991 Linus Torvalds laittoi comp.os.minix-uutisryhmään viestin, jossa hän kertoi olevansa tekemässä vapaata käyttöjärjestelmää[9]. Tätä päivämäärää on sittemmin pidetty Linuxin syntymäpäivänä. Uutisryhmä comp.os.linux on perustettu 31. maaliskuuta 1992 (hieman tätä ennen oli perustettu alt.os.linux -ryhmä).[10][11] Sittemmin Torvalds on johtanut Linux-ytimen kehitystyötä osallistumatta kuitenkaan itse käyttöjärjestelmän levitysversioiden tai niihin sisältyvien muiden ohjelmien kehittämiseen.

Alussa Linuxin kanssa kilpaili vuonna 1991 PC-pohjaisen Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmän piirissä 386BSD. Siitä odotettiin PC:lle sopivaa Unixia. Jälkikäteen Linus sanoi, ettei olisi kirjoittanut Linuxia vuotta myöhemmin, jolloin 386BSD:n kehitys oli jo jonkin verran edistynyt. 386BSD:n kehitystyö oli hidasta ja lisäksi kehittäjä ei halunnut tehdä siitä yhteensopivaa monien laitteiden kanssa: 386BSD vaati muun muassa 80387-matematiikkasuorittimen.[12][13] Kaiken kukkuraksi AT&T uhkasi BSD-Unixin kehittäjiä oikeusjutuilla luvattomasta Unix-koodin käytöstä. Niinpä 386BSD menetti suosiotaan Unixista kiinnostuneiden parissa ja Linusin johtama kehittäjäyhteisö pystyi kiilaamaan 386BSD:n ohi[14]. 386BSD hajosi vuonna 1993 kahteen projektiin, jotka ovat NetBSD ja OpenBSD[15]. Kun lisäksi ilmestyi kolmas BSD, kehitystyö hajaantui pahasti. Linux-ytimen kehittäjätiimi pysyi kuitenkin yhtenäisenä[16].

Vuosina 1991 ja 1992 Windowsissa ei ollut muistisuojausta, josta johtuen muun muassa Lars Wirzenius kokeili Linuxia.[12]

Amerikkalaisen Richard Stallmanin Free Software Foundation (FSF) taas on työstänyt käyttöjärjestelmän GNU-osia 1980-luvun puolivälistä lähtien. MIT:n tekoälylaboratoriossa työskennelleen Stallmanin päämääränä oli koota kokonainen vapaa käyttöjärjestelmä, jolla hän antoi nimen GNU (engl. GNU's Not Unix, suom. GNU ei ole Unix). GNU-projekti oli käynnistynyt jo 1983 ja sen rakentajat olivat koonneet vapaista GNU-työkaluista ja kirjastoista miltei valmiin käyttöjärjestelmän, ainoastaan käyttöjärjestelmän ydin eli kernel puuttui. Ydin on välttämätön käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta, joten GNU-yhteisö kehitteli omaa Hurd-nimistä ydintä. Ennen tämän valmistumista Linus Torvalds alkoi kehittää omaa ydintään, josta syntyikin Linux. Hurdin kehitys hidastui Linuxin otettua sen paikan.

Stallmanin ideologian taustalla on ohjelmien vapaus. Hän alkoi puhua vapaista ohjelmista, joita kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää, ja kehitti ajatuksensa peruskiveksi GNU GPL -lisenssin. Lisenssi takaa, että kenellä tahansa on oikeus tehdä ohjelmaan muutoksia ja levittää muunneltua versiota haluamallaan tavalla, kunhan samat oikeudet säilyvät myös uudessa versiossa. Ohjelman julkaisun ohessa pitää tarjota saataville myös lähdekoodi, jonka avulla toisten ohjelmoijien on helppo lähteä tekemään muutoksia. Myös Torvalds lisensoi Linux-ytimen GNU GPL -lisenssillä, mikä mahdollistaa sen, että myös kaupalliset yritykset voivat kehittää Linux-jakeluita ja myydä niitä eteenpäin. Torvalds on tarkentanut, että käyttäjäsovellukset eivät ole riippuvaisia ytimen lähdekoodista eivätkä siten rajoitu samaan lisenssiin.[17]

Vuonna 1992 Yggdrasil Linux/GNU/X -jakelu yhdisti Linux-ytimen, GNU-ohjelmiston ja X Window System -ohjelmistot yhdeksi jakeluksi.[18] Mark Bolzern vakuutti saksalaisen Multisoft-yrityksen siirtämään Linuxille Flagship-ohjelmansa, josta tuli ensimmäinen Linuxille julkaistu kaupallinen tietokoneohjelma.[18]

Unity-työpöytää käyttävä Ubuntu on maineeltaan käyttäjäystävällisenä helpottanut kynnystä siirtyä Linuxiin aloittelijoiden keskuudessa.[19]
Ubuntuun perustuva Linux Mint on yksi suosituimmista jakeluista.
Linuxia ja Maemo-käyttöliittymää käyttävä Nokia 770.

Linux-jakelut ja käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ytimen ja käyttäjäympäristön komponentteja.

Jakelu (jakelupaketti, levitysversio, distribuutio tai distro (engl. distribution) on Linux-nimellä levitettävä, useita valmiiksi tuotteistettuja ohjelmistokokoelmia asennus- ja ylläpito-ohjelmineen sisältävä käyttöjärjestelmä. Osa jakeluista on eri yhteisöjen tai yksittäisten henkilöiden kokoamia, eikä niillä tavoitella voittoa. Osa jakeluista taas on kaupallisia.

Jakelu on tyypillisesti kokonainen käyttöjärjestelmä, joka koostuu Linux-ytimen lisäksi muun muassa kirjastoista, graafisesta käyttöliittymästä (joista yleisimmät ovat KDE, GNOME ja Xfce) ja ohjelmista, kuten toimisto-, internet- ja tietokantasovellukset. Jakeluiden asentamiseen ja käyttämiseen on usein saatavana teknistä tukea kaupallisena palveluna jakelulta tai kolmansilta tahoilta. Ohjeita löytyy usein myös keskustelupalstoilta, wiki-sivuilta, jakelun toimittajilta ja käyttäjäyhteisöltä.

Kaupallisten jakeluiden etuna on usein viimeistellympi kokonaisuus, huomion kiinnittäminen yleiseen käytettävyyteen, asiakastuki ja kattavat ohjeet jakelun keskeisten osien osalta. Yleensä kaupallisetkin jakelut ovat saatavissa ilmaiseksi, mutta ilman kaupallista asiakastukea ja joskus ilman joitakin ei-vapaita osia. Joskus jakelun ilmainen versio toimii tuotekehittelyn osana eikä vastaa varsinaista kaupallista tuotetta.

Jakelun eli distron kehittäjä voi olla kaupallinen yritys, vapaaehtoisten muodostama yhteisö tai yksittäinen harrastaja, joka on joko kopioinut jonkin aiemman jakelun ja muuntanut sen vastaamaan omia toiveitaan tai paketoinut lähdekoodeista omansa. Myös esimerkiksi valtiolliset tahot ovat kehittäneet jakeluita kansalliseen tarpeeseen. Vapaasta ja avoimesta lähdekoodimallista johtuen kuka tahansa voi kehittää oman jakelun. Tämän seurauksena jakeluita on useita tuhansia. Lisäksi jakeluista tehdään erikoisversioita, jotka eivät ole varsinaisia jakeluita mutta ne voidaan ensiasentaa siinä muodossa.

Jakeluiden spektri yltää ”kaikenkattavista” yleisjakeluista hyvin erikoistuneisiin jakeluihin, kuten palomuuri- tai NAS-palvelin -jakelut.

Linux-jakeluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linux-jakeluiden sukupuu

Merkittävimpiä vuonna 2014 tarjolla olleita Linux-jakeluja ovat Distrowatch-sivuston mukaan:[20]

  • Linux Mint on Ubuntusta edelleen kehitetty jakelu, jonka loi alun perin Clement Lefebvre vuonna 2006.
  • Ubuntu on Debianista kehitetty jakelu. Projektin aloitti vuonna 2004 Mark Shuttleworth vuonna 2004, jonka Canonical-yhtiönsä rahoittaa sitä. Ubuntusta julkaistaan ajoittain LTS (long time support) -versio, jolle luvataan viiden vuoden tuki.
  • Debian GNU/Linux on alun perin Ian Murdockin vuonna 1993 käynnistämä projekti ja yksi vanhimmista Linux-jakeluista. Debian-yhteisö pyrkii jakelun täydelliseen vapauteen, tukien kuitenkin epävapaidenkin pakettien asennusta. Debian tarjoaa hyvin laajan valikoiman ohjelmapaketteja ja sen vakaa (stable) versiohaara on erittäin vakaa, mutta vakaa versio uudistuu harvakseltaan eikä sisällä uusimpia ohjelmaversioita.
  • Mageia jatkaa Mandriva Linuxin kehitystä, joka perustuu Gaël Duvalin vuonna 1998 aloittamaan Mandrake Linuxiin ja brasilialaiseen Conectivaan.
  • Fedora on yhdysvaltalaisen Red Hatin tukema jakeluprojekti, joka perustettiin vuonna 2004, kun Red Hat varasi vuodesta 1994 käyttämänsä Red Hat -tuotemerkin erityisesti yrityskäyttöön suunnatulle Red Hat Enterprise Linuxille (RHEL).
  • OpenSUSE perustuu saksalaisten Roland Dyroffin, Thomas Fehrin, Hubert Mantelin ja Burchard Steinbildin vuonna 1992 aloittamaan jakeluun SUSE (Software und System Entwicklung). SUSE-yrityksen osti yhdysvaltalainen Novell vuonna 2003. Vuonna 2005 Novell julkaisi OpenSUSE:n, joka toimii perustana kaupallisille jakeluille SUSE Linux Enterprise Desktop ja SUSE Linux Enterprise Server.
  • Arch Linux on Judd Vinetin vuonna 2002 aloittama projekti, joka pyrkii pitämään käyttöjärjestelmän mahdollisimman yksinkertaisena ja jatkuvasti päivittyvänä.
  • CentOS on projekti, joka pyrkii tuottamaan Red Hat Enterprise Linuxin kanssa yhteensopivan käyttöjärjestelmän. Erona on lähinnä brändäys, jossa Red Hatin tavaramerkit ja logot korvataan omilla.
  • PCLinuxOS on Bill Reynoldsin vuonna 2003 aloittama projekti. Reynolds tunnettiin aiemmin hänen Mandrake Linuxiin tekemistään päivityksistä ja lisäpaketeista.
  • Slackware on Patrick Volkerdingin luoma jakelu, joka on vanhin edelleen ylläpidetty.[18] Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1993.[18]
  • Inspur K-UX on kiinalaisen Inspurin jakelu, joka perustuu Red Hat Enterprise Linux jakeluun ja joka on The Open Groupin virallisesti sertifioima UNIX[21]

Sulautettu Linux[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linuxia käytetään myös kämmentietokoneissa ja matkapuhelimissa, kotikäyttöön tarkoitetuissa ADSL-modeemeissa, WLAN-tukiasemissa ja palomuureissa sekä teollisissa laitteissa sulautettuna käyttöjärjestelmänä.

Sulautetuissa järjestelmissä GNU-projektin työkalut korvataan usein kevyemmillä, kuten BusyBox-työkaluilla ja joskus myös GNU C-kirjasto kevyemmällä vaihtoehdolla kuten uClibc.

Suomalainen Nokia käytti Maemoa, joka myöhemmin yhdistyi Intelin Moblin-projektin kanssa MeeGoksi. Osin Meegon pohjalta Jolla kehitti Sailfish OS:n. Myös Googlen omistama monissa älypuhelimissa ja taulutietokoneissa käytetty Android käyttää Linux-ydintä. Huhtikuussa 2017 Android ohitti suosiossa Windowsin ja siitä tuli maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, kun lukuihin lasketaan kaikki internettiin kytketyt laitteet.[22][23]

Sulautettujen Linuxien erikoistapauksia ovat käyttöjärjestelmät, joiden tarkoituksena on saada esimerkiksi pelikonsoli, kuten PlayStation tai Xbox, toimimaan kotitietokoneena. Medialaitteet kuten TiVo käyttävät Linuxia.

Mazda ja Toyota ilmoittivat vuonna 2017 aikeestaan kehittää yhdessä Linux-pohjainen alusta autoihin.[24]

Linuxista on myös UClinux-versio mikrokontrollereille , joissa ei ole muistinhallintayksikköä.

Reaaliaikainen Linux[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Real-Time Linux

Linux-ytimestä on myös reaaliaikainen versio, joka tunnetaan nimellä engl. Real-Time Linux, RTL.[25] Aikaisemmin RTL:stä on myös käytetty nimiä RT-Patch ja RT PREEMPT sekä PREEMPT_RT.

Supertietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyn 2017 supertietokoneiden TOP500-listalla jokainen kone käytti Linuxia.[26] Ensimmäisen kerran Linuxia käyttävä tietokone esiintyi TOP500-listalla vuonna 1998.[26] Eräät supertietokoneet perustuvat NASA:n Goddard Space Flight Centerissa kehitettyyn Beowulf-klusterimalliin.[27][26] Marraskuussa 2017 kaikki TOP500-listalla olevat supertietokoneet käyttivät Linuxia, ja niistä 437 käytti klusterointia.[26]

Scientific Linux on Fermilabin sponsoroima jakelu.[28][29]

Muita tieteelliseen käyttöön suunnattuja (ei välttämättä supertietokoneisiin) ovat Bio-Linux, Poseidon Linux, NHSbuntu.[29]

Eräitä supertietokoneita:

Suurtietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurtietokoneissa Linuxia käytetään kustannuksien alentamiseen. Gartnerin arvioiden mukaan kolmannes IBM:n System z-asiakkaista käyttää Linuxia.[30]

Palvelinkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelinkäyttö on yksi Linuxin yleisimmistä käyttökohteista. LAMP-käsite syntyi ohjelmistoyhdistelmästä, jossa Linuxissa ajetaan Apache-verkkopalvelinta, MySQL-tietokantaa ja PHP-komentosarjakieltä. Verkkosivustojen palvelujen lisäksi muun muassa DNS-nimipalvelut ja sähköpostipalvelimet käyttävät Linuxia.

Netcraftin helmikuussa 2010 luotettavimmiksi listaamista verkkosivustoista kuusi kymmenestä ajoi Linuxia, kaksi FreeBSD:tä, yksi Windowsia ja yksi tuntematon alusta.[31]

W3Techsin mukaan Unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien osuus on 66,4% ja Windowsin 33,6%.[32] Unix-tyyppisistä palvelimista 55,6% on Linuxia ja 43,4% tunnistamattomia.[33]

Hypervisor-perusteiset virtualisointipalvelut ja kevyemmät säiliöintipalvelut ovat tuoreempia käyttökohteita kuin perinteiset verkkopalvelimet.

Tavallisia tietokantaohjelmistoja Linuxille ovat muun muassa Oracle, IBM DB2, PostgreSQL, MySQL ja MariaDB. Lisäksi on suurille datamäärille suunnattuja ratkaisuja kuten Apache Hadoop ja Google File System.

Digitaalinen rikostutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kali Linux on tekniseen rikostutkintaan ja penetraatiotestaamiseen suunniteltu jakelu.

Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmät (IDS) ja ohjelmat kuten SNORT ovat saatavilla Linuxille.

Työpöytäkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat jakelut painottavat työpöytäkäyttöä ja sisältävät oletuksena toimisto-ohjelmistopaketin. Toimisto-ohjelmistoja on irrallisina sekä paketteja, joista suosituimmat ovat LibreOffice ja Apache OpenOffice.[34]

Graafinen ikkunointijärjestelmä on useiden Unix-tyylisten käyttöjärjestelmien tapaan X Window System, mutta esimerkiksi Fedora tukevat Wayland-järjestelmää.[35]

Elokuva- ja musiikkituotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet ammattimaiset elokuvantuottajat ja elokuvastudiot, kuten DreamWorks ja Pixar, käyttävät Linuxia tehdessään elokuvia.[36][37] Esimerkiksi Titanic on tuotettu Linuxilla.[38] Elokuvatuotannossa käytettyjä Linux-ohjelmistoja ovat muun muassa RenderMan ja Houdini.[39][37]

Ammattimaiseen äänenkäsittelyyn on monia ohjelmistoja, esimerkiksi Ardour.[40]

Teollisuusautomaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuusautomaatiossa Linuxia käytetään muun muassa OPC-UA-rajapinnan kanssa.[41] PuffinPLC ja monet muut projektit tähtäävät Linuxin käyttöön ohjelmoitava logiikassa.[42]

OSADL kehittää Linuxia turvakriittisiin järjestelmiin.[43] Turvakriittinen ei välttämättä tarkoita reaaliaikaista käyttöjärjestelmää, mutta usein ne liittyvät yhteen.[44] Yksi menetelmä on käyttää laitteiston osiointia, kuten Jailhouse.[44]

Teollisuuspolitiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa on yritetty vähentää riippuvuutta Microsoft Windowsista ottamalla käyttöön Linux-jakeluja muutamissa suurissa kaupungeissa. Suomessa Linuxin käyttöä julkishallinnossa on tutkittu useissa kunnissa sekä valtionhallinnossa. Usein jonkin ohjelmiston toimimattomuus Linuxissa on toistaiseksi estänyt Windowsista luopumisen hallinnossa, mutta esimerkiksi kouluissa Linuxia käytetään melko yleisesti.

Eräissä maissa Linuxia pidetään tapana välttää Windowsin lisenssimaksuja ja parantaa kansallista turvallisuutta. Järjestelmän käyttö ei ole sidoksissa yhteen toimittajaan ja tuon toimittajan kotimaahan. Turvallisuusriskejä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmiin sisällytetyt dokumentoimattomat ominaisuudet. Erilaisia kehityshankkeita Linuxin käytön lisäämiseksi on tehty Kiinan lisäksi Espanjassa[45], Brasiliassa, Norjassa, Kuubassa ja Venezuelassa[46]. Myös Perussa, Etelä-Afrikassa, Argentiinassa ja Intiassa on tehty periaatepäätös suosia Linuxia.[47]

Linux Foundationin mukaan Linuxin asema on vahvistunut yrityksissä viime vuosina. Linuxia on ruvettu käyttämään etenkin kriittisissä yritysjärjestelmissä.[48]

Käyttö kaupallisissa järjestelmissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linuxin käyttö kaupallisessa tuotteessa herättää usein kysymyksiä, johon kirjoitettu useita ohjeita muun muassa käyttöön sulautetuissa järjestelmissä.[49][50]

Kaupallisessa käytössä GNU GPL ei vaadi lähdekoodien julkaisua mikäli muokattua lähdekoodia ei käytetä julkaistussa tuotteessa.[51] Julkaistussa tuotteessa käytetty lähdekoodi, josta ohjelmabinäärit on tuettu, on julkaistava eikä niiden käyttöä, muokkausta tai uudelleenlevitystä voi rajoittaa.[51]

Tietokoneohjelmat, joka eivät perustu GNU GPL:n alaiseen lähdekoodiin (non-derivative works), eivät ole rajoitettu GPL:n pykälistä. Torvaldsin mukaan käyttäjätason sovellukset eivät perustu Linux-ytimen lähdekoodiin eivätkä siten rajoitu samaan lisenssiin.[17] Laiteajuri, joka on erityisesti kehitetty Linux-ytimeen olisi riippuvainen ytimen lähdekoodista ja siten GPL:n alainen.[17]

Useat Linux-jakelut levittävät ja asentavat oletuksena vain avoimia ja ilmaisia ohjelmia. Lisäksi voi asentaa kaupallisia tai ei-avoimia ohjelmia eri lähteistä. Esimerkiksi Ubuntussa voi asentaa lisäksi muiden lisenssien alaisia ohjelmia.[52]

Koska GNU GPL on lisenssi eikä sopimus, GPL-lisensoituja ohjelmia koskee tekijänoikeus eikä sopimusoikeus. Useille GPL-lisenssin alaisille ohjelmille on olemassa myös vaihtoehtoja, kuten GCC-kääntäjän tilalla voi käyttää avointa LLVM-kääntäjää tai kaupallista kääntäjää kuten Intel C++.

Koska Linux-ydin käyttää nimenomaan GNU GPL versiota 2 (GPLv2), sitä eivät sido lisenssiversion 3 rajoitukset, joita Torvalds on vastustanut ja on ilmoittanut, ettei Linux-ydin siirry versioon 3.[53][54][55]

Lokakuussa 2017 ilmoitettiin lisäyksistä käyttöoikeuksiin, jotka helpottavat lähdekoodin käyttöä ja estävät "oikeustrollien" häirinnän.[56][57][58][59]

Kaupallisia ohjelmia Linuxille ovat muun muassa useat videopelit.

Kehittäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa Linuxin kehityksestä tapahtuu yrityksissä, joita ovat:[60][61][62]

Linuxin laajuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräässä tutkimuksessa vuonna 2000[63] todettiin Red Hat Linux 7.1 -jakelun sisältävän 30 miljoonaa koodiriviä. COCOMO-kustannusarviota käyttäen tämän jakelun luomisen arvioitiin vaatineen noin 8 000 henkilötyövuotta. Jos kehitystyö olisi tehty tavallisin menetelmin Yhdysvalloissa, se olisi maksanut yli miljardi dollaria (vuoden 2000 kurssilla). Suurin osa (71 %) koodista oli kirjoitettu C:llä, mutta useita muitakin kieliä, kuten C++:aa, Lispiä, Assemblyä, Perliä, Fortrania ja Pythonia, oli käytetty. Itse Linux-ydin muodostui 2,4 miljoonasta koodirivistä, joka oli noin 8 % jakelun kokonaiskoosta. Vuonna 2007 Linux-ydin muodostui 4,2 miljoonasta koodirivistä. Vuonna 2009 ytimen koon voi arvioida ylittävän 6,4 miljoonaa koodiriviä, jolloin sen kirjoittamisen kaupallisena projektina voisi samalla menetelmällä arvioida itsessään maksavan miljardi dollaria.[64] Kesällä 2015 ytimen versiossa 4.1 oli yli 19,5 miljoonaa lähdekoodiriviä.[65]

Red Hat Linux 7.1 sisälsi kolme ohjelma-CD:tä, yhden lähdekoodi-CD:n ja yhden ohje-CD:n. Nykyinen Debian GNU/Linux testing sisältää noin kolmenkymmenen CD:n verran lähdekoodia ja ohjeita (sekä suurin piirtein saman verran binääripaketteja jokaiselle tuetulle alustalle). Nykyinen Linux oheisohjelmistoineen on siis laajimmillaan hyvin paljon laajempi kuin Red Hat Linux yllä mainitussa vuoden 2000 tutkimuksessa.

GNU/Linux ja BSD/Linux[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräissä yhteyksissä on nostettu esille GNU-projektin sovelluksien korvaamisesta BSD-projektin sovelluksilla. Merkittävä ero BSD-sovelluksilla on tapa kutsua ytimen järjestelmäkutsuja suoraan sovelluksista, joka GNU-ympäristössä tehdään tyypillisesti glibc-kirjaston kautta. Ajonaikaiselle C-kirjastolle kuten glibc on kehitetty vaihtoehtoja kuten Bionic-C, musl libc, Apache libstdcxx ja LLVM-projektin libc++. Eri kirjastoratkaisujen POSIX-yhteensopivuudessa on myös eroja.[66]

Eräs este on ollut vaihtoehtoisen kääntäjän puute: BSD-lisensoitu Clang-kääntäjä pystyy kääntämään osan ytimen versioista.[67] Itse C-kielen kääntäjän lisäksi myös assembler-kääntäjä ja linkkeriohjelma tarvitaan GNU binutils -paketista.[67]

Lehtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linuxiin liittyviä lehtiä on julkaistu useita painettuina ja digitaalisina. Lehtiä ovat muun muassa:

Ohjelmistot ja pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Linux-peleistä

Valven SteamOS on Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, jolle on julkaistu useita pelejä Steam-palvelussa. Useat pelit käyttävät Simple DirectMedia Layer (SDL) -kirjastoa rajapintanaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Debian GNU/Linux Licenses ohloh.net. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
  2. Linux Watch IBM. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
  3. Trolltech rolls "complete" Linux smartphone stack linuxfordevices.com. 28.11.2006. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
  4. IBM's newest mainframe is all Linux Computerworld.com. 19.12.2009. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
  5. Linux Rules Supercomputers Forbes.com. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
  6. Steven J. Vaughan-Nichols: Linux Foundation finds enterprise Linux growing at Windows' expense 3.12.2014. ZDNet. Viitattu 28.11.2017.
  7. OPERATING SYSTEM FAMILY / LINUX Top500.org. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  8. Stallman, Richard: Linux and the GNU System Viitattu 10.12.2016. (englanniksi)
  9. Torvalds, Linus: Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti uutisryhmässä comp.os.minix 25.8.1991. en
  10. It's here! Viitattu 5.8.2017.
  11. Troubles with Partitions Viitattu 5.8.2017.
  12. a b An Interview with Lars Wirzenius 25.5.2000. Linux Journal. Viitattu 25.11.2017.
  13. Nikolai Bezroukov: Alan Cox Interviews and Papers 18.6.2000. Softpanorama. Viitattu 14.11.2007. (englanniksi)
  14. Kapinakoodi, Glyn Moody, Gummerus 2001, ISBN 951-31-2003-1, s 96, s. 97, s. 98
  15. Moody 2001, s 120
  16. Moody 2001, s 120
  17. a b c Torvalds, Linus: Re: Linux GPL and binary module exception clause? Viitattu 10.10.2017.
  18. a b c d The Daemon, the GNU and the Penguin, by Dr. Peter H. Salus - Ch. 20 Groklaw. Viitattu 25.11.2017.
  19. Robert Strohmeyer: Desktop Linux Face-Off: Ubuntu 8.04 vs. Fedora 9 PCWorld. 2.1.2008. pcworld.com. Viitattu 16.3.2017. (englanniksi)
  20. Top Ten Distributions (englanniksi)
  21. UNIX 03 Open Group. Viitattu 19.1.2017.
  22. Russell, Jon: Report: Android overtakes Windows as the internet’s most used operating system 3.4.2017. TechCrunch. Viitattu 22.11.2017.
  23. Historiallinen hetki: Windowsin 1980-luvulla alkanut valtakausi on ohi TiVi. 3.4.2017. Viitattu 9.12.2017.
  24. Mazda and Toyota join forces on Linux-based connected car platform The Register. Viitattu 30.7.2017.
  25. The Linux Foundation Announces Project to Advance Real-Time Linux Linux Foundation. Viitattu 29.1.2017.
  26. a b c d ​Linux totally dominates supercomputers ZDNet. Viitattu 15.11.2017.
  27. Phil Merkey: Beowulf History Viitattu 15.11.2017.
  28. Scientific Linux Viitattu 15.5.2017.
  29. a b Linux Distros That Serve Scientific and Medical Communities Linux.com. Viitattu 1.9.2017.
  30. Danner, David: How CIOs Can Use Linux on the Mainframe to Maximize Savings and Lower TCO Enterprise Systems Media. Viitattu 1.9.2017.
  31. Jones, Nick: Most Reliable Hosting Company Sites in February 2010 Netcraft.
  32. Usage of operating systems for websites W3Techs. Viitattu 1.9.2017.
  33. Usage statistics and market share of Unix for websites W3Techs. Viitattu 1.9.2017.
  34. 16 Most Used Microsoft Office Alternatives for Linux Tecmint. Viitattu 1.9.2017.
  35. Fedora 25: With Wayland, Linux has never been easier (or more handsome) Ars Technica. Viitattu 1.9.2017.
  36. Rowe, Robin: DreamWorks Feature Linux and Animation Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
  37. a b Hammel, Michael J.: Industry of Change: Linux Storms Hollywood Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
  38. Rowe, Robin: Linux and Star Trek Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
  39. Installing RPS on Linux Pixar. Viitattu 15.11.2017.
  40. Professional Audio Production on Linux Linux.com. Viitattu 5.12.2017.
  41. 3 Reasons Linux Is Preferred for Control Systems automation.com. Viitattu 13.9.2017.
  42. Sousa, Mario de: Linux-Based PLC for Industrial Control Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
  43. OSADL Project: Safety Critical Linux OSADL. Viitattu 13.9.2017.
  44. a b Corbet, Jonathan: Safety-critical realtime with Linux LWN.net. Viitattu 5.10.2017.
  45. Distribuciones GNU/Linux comunidades autonomas El observatorio tecnológico. Viitattu 9.4.2008.
  46. Cuba Aims to Ditch Microsoft Windows for Linux Fox News. Viitattu 27.04.2007.
  47. Public Service Review : Nordic States, s. 110–111. Santeri Kanniston artikkeli Why Finland should be Open?. Public Service Review, Staffordshire, 2003.
  48. Pitkänen, Jarmo: Linuxin asema vahvistuu yrityksissä Tietokone. 23. tammikuuta 2012. Viitattu 23.1.2012.
  49. Joel R. Williams: Embedding Linux in a Commercial Product Linux Journal. Viitattu 11.10.2017.
  50. Bradley M. Kuhn & Aaron Williamson & Karen M. Sandler: A Practical Guide to GPL Compliance Software Freedom Law Center. Viitattu 11.10.2017.
  51. a b Frequently Asked Questions about the GNU Licenses GNU. Viitattu 10.10.2017.
  52. How to install popular proprietary software in Ubuntu Viitattu 11.10.2017.
  53. Linus Torvalds says GPL v3 violates everything that GPLv2 stood for Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  54. Babcock, Charles: The Torvalds Transcript: Why I 'Absolutely Love' GPL Version 2 Information Week. Viitattu 6.8.2017. (englanniksi)
  55. Pentikäinen, Juho: Torvalds pitää uudesta gpl-luonnoksesta, Microsoft ei Tietoviikko. 29.3.2007. Talentum. Viitattu 16.3.2010.
  56. Larabel, Michael: Linux Kernel Gets An "Enforcement Statement" To Deal With Copyright Trolls Phoronix. Viitattu 16.10.2017.
  57. Greg Kroah-Hartman, Chris Mason, Rik van Riel, Shuah Khan: Linux Kernel Community Enforcement Statement Viitattu 16.10.2017.
  58. Linux Kernel Community Enforcement Statement FAQ Viitattu 16.10.2017.
  59. Meeker, Heather: Patrick McHardy and copyright profiteering Viitattu 16.10.2017.
  60. Who actually develops Linux? The answer might surprise you ExtremeTech. Viitattu 11.10.2017.
  61. Who's developing Linux? ZDNet. Viitattu 11.10.2017.
  62. The Top 10 Developers and Companies Contributing to the Linux Kernel in 2015-2016 Linux Foundation. Viitattu 11.10.2017.
  63. More Than a Gigabuck: Estimating GNU/Linux's Size (pyydetty linkitettäväksi metasivun kautta]
  64. Linux Will Be Worth $1 Billion In First 100 Days of 2009
  65. Larabel, Michael: Linux Kernel At 19.5 Million Lines Of Code, Continues Rising Phoronix. Viitattu 6.8.2017.
  66. Comparison of C/POSIX standard library implementations for Linux Eta Labs. Viitattu 3.11.2017.
  67. a b Edge, Jake: Building the kernel with clang LWN. Viitattu 3.11.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linuxin alkutaival[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linux.