Berkeley Software Distribution

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta BSD)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Berkeley Software Distribution

Berkeley Software Distribution (BSD), toisinaan myös Berkeley System Distribution tai Berkeley Unix, tarkoittaa Unixin toista päähaaraa ja siitä polveutuvia järjestelmiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhain 1970-luvulla AT&T:n Unixista julkaistiin ilmaiseksi versio, joka päätyi myös Berkeleyhyn.[1][2]

1970-luvun puolivälissä Ken Thompson lähti hetkeksi Bell Labsilta ja opetti Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella (UCB).[3] Berkeleyssä otettin tuolloin käyttöön AT&T:n versio 6 Unix (V6), joka oli ensimmäinen laajasti Bell Labsin ulkopuolelle levinnyt.[4]

Berkeleyssä oli juuri saatu PDP-11, johon Thompson auttoi asentamaan v6 Unixin.[5] Tästä sai alkunsa "50 muutosta", jonka AT&T ei halunnut leviävän tiukan "ei tukea" -säännön johdosta.[6] Thompson aloitti Pascal-kielen kääntäjän, jota Bill Joy ja Chuck Haley jatkoivat.[5] Joy kehitti myös ex-tekstieditorin.[5]

BSD sai alkunsa, kun Joy kokosi joukon hänen ja muiden jatko-opiskelijoiden Unixiin tekemiä lisäyksiä ja sen lähdekoodit magneettinauhalle, jota levitettiin vapaasti tutkijapiireissä.[7][8] Pari vuotta myöhemmin BSD alkoi kehittyä itsenäiseksi käyttöjärjestelmäksi.

AT&T:n Unixin versio 7 julkaistiin vuonna 1979 ja siihen sisältyi UCB:n tekemiä muutoksia.[4]

1980-luvulla UCB perusti Computer Systems Research Groupin DARPAn rahoituksella kehittämään Unixia.[1] CSRG teki suuren osan TCP/IP:n kehitystyöstä.[9]

4.1BSD:stä oli tarkoitus olla 5BSD, mutta AT&T vastusti jotta ei se ei sekaantuisi kaupallisen System V:n kanssa.[10]

4.2BSD sisälsi ensimmäisenä Berkeley sockets -rajapinnan prosessien väliseen kommunikaatioon ja TCP/IP-tietoliikenteeseen. Bill Joy sai tehtäväkseen integroida ARPANETiin kehitetty TCP/IP-protokolla käyttöjärjestelmään, mutta hän päätyi kirjoittamaan toteutuksen uusiksi.[11]

Vuonna 1991 Berkeleyn Computer Science Research Group (CSRG) poisti BSD 4.3:sta AT&T:n toteuttamat osat ja julkaisi loput nimellä Berkeley Networking Release 2 (Net/2).[12] Bill ja Lynne Jolitz toteuttivat uudestaan puuttuvat kohdat.[12] Net/2 -julkaisun lähdekoodit julkaistiin vuonna 1992, jolloin AT&T:n Unix System Laboratories nosti oikeuskanteen tekijänoikeuksista. Osana kiistan sovitusta kaikki pyynnöt Net/2-julkaisuun ohjattaisiin 4.4BSD(Lite) -versioon.[13] BSD:n sanotaan olevan "geneettisesti Unix", jossa ei ole AT&T:n lähdekoodia muutoksien jälkeen.[14]

Nykyisin suositut ilmaiset ja vapaat BSD-käyttöjärjestelmät perustuvat 386BSD:hen, joka oli vuonna 1991 julkaistujen vapaasti levitettävien 4.3BSD-Net2-nauhojen pohjalta kehitetty IBM PC-yhteensopivien koneiden käyttöjärjestelmä. Viimeinen Kalifornian yliopiston julkaisema BSD-jakelu oli 4.4BSD-Lite Release 2 vuonna 1995.

Berkeley Unix -versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuversiot:[15]

Vuosi Nimi Lisätietoja
1977 BSD (1BSD) 16-bittiseen PDP-11-ympäristöön, laajennettu versio Unix versio 6:sta, uutta muun muassa ex-rivieditori ja Pascal-kääntäjä.
1978 2BSD PDP-11-ympäristöön, mukana vi-editori, termcap-tietokanta päätetietoja varten ja C-shell-komentotulkki. 2BSD:n kehitys jatkui sitten omana erillisenä haaranaan. Viimeisin versio 2.11BSD ilmestyi 1992 ja siihen on senkin jälkeen tullut harvaan tahtiin korjauspäivityksiä. Uusin 2.11BSD korjauspäivitys on Patch 447 joulukuulta 2008.
1979 3BSD 32-bittiseen VAX-11-ympäristöön, näennäismuistituki, mukana ohjelmia 2BSD- ja UNIX/32V-versioista. UNIX/32V oli VAX-11-ympäristöön portattu Unix versio 7.
1980 4BSD nopeampi tiedostojärjestelmä, uutena mukana muun muassa tausta-ajojen hallinta C-Shellistä käsin ja curses-ohjelmakirjasto.
1981 4.1BSD tässä versiossa korjattiin 4BSD:n suorituskykyongelmia.
1982 4.1a testijulkaisu, Berkeley sockets, TCP/IP
1982 4.1b
1982 4.1c
1983 4.2BSD tuki TCP/IP protokollalle, Berkeley Fast File System -tiedostojärjestelmä
1986 4.3BSD Xerox Network System (XNS), edellisen version suorituskykyongelmia korjattu
1988 4.3-Tahoe vaihtoehtona myös Computer Consoles Inc:n Power 6/32 (Tahoe) alusta. Tässä versiossa lähdekoodi jaettiin ensimmäistä kertaa alustariippumattomaan ja alustariippuvaiseen osaan siirrettävyyden helpottamiseksi. Muita piirteitä OSI-protokollapinotuki ja uudet versiot TCP/IP-algoritmeista.
1989 Networking Release 1 (Net-1) sisälsi vain BSD-lisenssin kattaman osan BSD:n verkkokoodista.
1990 4.3-Reno Kooltaan huomattavasti suurempi kuin edelliset versiot. Uusia piirteitä pyrkimys noudattaa POSIX-standardia sekä Network File System-tiedostojärjestelmän (NFS) tuki.
1991 Networking Release 2 (Net-2) Tätä versiota varten tehtiin uudet versiot niistä BSD:n osista jotka olivat vielä AT&T:n alkuperäisen Unix-lisenssin alaisia. BSD-lisenssin kattama Net/2 oli jo lähes täydellinen käyttöjärjestelmä ja sen pohjalta lähti William Jolitz toteuttamaan Intel 80386 -ympäristöön 386BSD:tä, josta syntyivät aikanaan edelleen NetBSD ja FreeBSD.
1993 4.4BSD Uudelleen kirjoitettu versio AT&T:n koodin poistamiseksi, lisätty Posix-yhteensopivuus.
1994 4.4-Lite Julkaisu joka poisti kaikki kiistanalaiset koodit, lähes identtinen 4.4BSD:n kanssa.

BSD:n jälkeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unixin kaltaisia BSD:stä polveutuvia järjestelmiä:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b University of California, Berkeley. Computer Systems Research Group SNAC. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Richard Jensen: Unix at 50: How the OS that powered smartphones started from failure 29.8.2019. Ars Technica. Viitattu 6.9.2019. (englanniksi) 
  3. ↑ UNIX Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b System V Definition linfo.org. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Peter H. Salus: Chapter 7. BSD and the CSRG (Osa verkossa julkaistua kirjaa The Daemon, the Gnu and the Penguin) 5.5.2005. Groklaw. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Peter H. Salus: Chapter 2. Unix (Osa verkossa julkaistua kirjaa The Daemon, the Gnu and the Penguin) 14.4.2005. Groklaw. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Babcock, Charles: What's The Greatest Software Ever Written? (sivu 4) InformationWeek. 11.8.2006. UBM Tech. Viitattu 23.12.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Kevin Featherly: Bill Joy Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.9.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Sharing UNIX with the rest of the world Bell. Arkistoitu . Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
  10. ↑ Marshall Kirk McKusick: Twenty Years of Berkeley Unix oreilly.com. tammikuu 1999. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  11. ↑ James Pelkey: TCP/IP and XNS 1981 – 1983 historyofcomputercommunications.info. Viitattu 6.6.2018. (englanniksi)
  12. ↑ a b Lawrence Kesteloot: A Brief History of UNIX and BSD teamten.com. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Settlement Agreement (PDF) Groklaw. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Eric Raymond & Rob Landley: OSI Position Paper on the SCO-vs.-IBM Complaint catb.org. 23.4.2008. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Peter H. Salus: The history of Unix is as much about collaboration as it is about technology landley.net. 1994. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Berkeley_Software_Distribution&oldid=18530804”