C++

C++
Paradigma	proseduraalinen, olio
Tyypitys	vahva, staattinen
Muistinhallinta	manuaalinen
Julkaistu	1983
Kehittäjä	Bjarne Stroustrup
Merkittävimmät toteutukset	GCC, Visual C++, Clang, Borland C++
Vaikutteet	C, Ada, Simula, CLU
Vaikuttanut	Java, D, C#
Käyttöjärjestelmä	alustariippumaton
Uutisryhmä	comp.lang.c++
Infobox OK

C++ on ohjelmointikieli. Bjarne Stroustrup kehitti C++:n 1980-luvulla C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia. C++-kielen standardi ISO/IEC 14882:1998 vahvistettiin vuonna 1998, uusin standardi C++14 vuonna 2014.

C++ sisältää muun muassa luokat, periytymisen, mallit (templates) ja poikkeukset. C++ perustuu C-kieleen siten, ettei kieltä ole suunniteltu uudelleen, vaan uusia ominaisuuksia on lisätty. Kielen suunnittelun eräänä pääperiaatteena on ollut kaiken ylimääräisen suorituksenaikaisen koodin jättäminen pois^lähde?, joten kieleen itseensä ei ole esimerkiksi sisällytetty roskienkeräystä.

C++:lla on kirjoitettu suuri osa maailman käyttöjärjestelmä-, laiteohjain-, ohjelmisto-, sulautettu järjestelmä-, verkko-, ja peliohjelmista, esim. Microsoftin ja Adobe Systemsin ohjelmat.

Standardikirjastot

C++ sisältää C:n C-kirjaston hieman muokattuna ja algoritmeja sisältävän Standard Template Libraryn (STL).

Standard Template Library sisältää yleisiä ohjelmoijien tarvitsemia säiliöitä (containers), algoritmeja ja funktioita. Esimerkiksi taulukon voi korvata vektorilla (std::vector), joka kasvaa automaattisesti sen sisältämien alkioiden määrän mukaan. Merkkijonojen käsittelyyn on string-luokka, joka abstrahoi merkkijonojen käsittelyn syntaksiltaan lähemmäs kielen perustietotyyppien käsittelyä.

Erot C:hen

Monet C:llä kirjoitetuista ohjelmista ovat myös kelvollista C++:aa. Eivät kuitenkaan kaikki, muun muassa C:n kehittymisen aikana luotujen uusien varattujen sanojen ja tarkemman tyyppitarkistuksen vuoksi. C:stä poiketen C++ tukee useaa nimiavaruutta.

Hello, World! -esimerkkiohjelma

#include <iostream>

int main() {
    std::cout << "Hello, world!\n";
}

Tämä on yleisesti käytetty esimerkkiohjelma C++-oppaissa. Se tulostaa näytölle tekstin ”Hello, world!” Kuten C:ssä, ohjelma alkaa komennoilla esikääntäjälle, tässä kirjaston liittämisellä #include-käskyllä. Lohkot rajataan aaltosuluilla {}, ja main-funktio suoritetaan aina ensimmäisenä. Ohjaamalla tekstin cout-olioon <<-operaattorilla teksti tulostuu stdout-virtaan (näytölle).

C++:n kielioppi on samantapaista kuin C:n ja Javan. Lauseet päättyvät puolipisteeseen ;, eikä välilyöntejä tai muuta tyhjää tilaa oteta huomioon. Lohkot ympäröidään aaltosulkeilla { }, kommentit aloitetaan /* -merkinnällä ja päätetään */ -merkinnällä. Yhden rivin kommentti merkitään kahdella vinoviivalla //. Kaikki standardikirjaston luokat, funktiot ja globaalit muuttujat ovat std-nimiavaruudessa (namespace).

Katso myös

• Technical Report 1 - Muistio C++:n seuraavaan versioon tulevista lisäyksistä
• Ohjelmointi
• Ohjelmointikieli
• SystemC – C++ -pohjainen laitteistokuvauskieli

Lähteet

• Bjarne Stroustrup: The design and evolution of C++. Addison-Wesley, 1994. ISBN 0-201-54330-3.

Aiheesta muualla

• Bjarne Stroustrup: C++ -ohjelmointi. Suom. Veli-Pekka Ketola. Jyväskylä: Teknolit, 2000. ISBN 951-846-026-4.

• Programming:C plus plus Wikibook, C++-opas (englanniksi)
• Thinking in C++, kattava ilmainen e-kirja C++:sta (englanniksi)
• C++ opas, laaja Suomenkielinen C++ opas.

Yleisimmät ohjelmointikielet

Tuotantokäytössä	Ada ● APL ● AWK ● Assembly ● C ● C++ ● C# ● COBOL ● Delphi ● Eiffel ● Fortran ● Java ● JavaScript ● Lua ● Lisp ● Objective-C ● Pascal ● Perl ● PHP ● PostScript ● Python ● Ruby ● Smalltalk ● TCL ● Visual Basic
Akateemiset	CLU ● Haskell ● Logo ● ML ● OCaml ● Prolog ● Scheme
Historialliset	ALGOL ● BASIC ● Modula-3 ● MUMPS ● Plankalkül ● PL/I ● Simula