Go (ohjelmointikieli)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ohjelmointikieltä. Sanan muista merkityksistä, katso Go (täsmennyssivu).
Go
Golang.png
Paradigma moniparadigmainen: imperatiivinen, rinnakkainen, strukturoitu
Yleinen suoritusmalli käännettävä
Julkaistu 2009
Suunnitellut Rob Pike, Ken Thompson
Kehittäjä Google
Vaikutteet Alef, BCPL, C, Limbo, Occam, Pascal, Smalltalk[1]
Verkkosivu golang.org

Go on Googlen kehittämä ja marraskuussa 2009 julkistettu ohjelmointikieli.[2] Kieltä ovat olleet kehittämässä muun muassa Rob Pike ja Ken Thompson. Se on julkaistu BSD-lisenssillä.[3] Go-kielen taustalla on Rob Piken ja muiden, pääasiassa Bellin laboratorioista Googlelle siirtyneiden Go-tiimin jäsenten pitkäaikainen tyytymättömyys moderniin kieli- ja käyttöjärjestelmäympäristöön[4].

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielen kehittänyttä Pikea olioparadigma Simulasta periytyvine luokkahierarkioineen ei ole koskaan miellyttänyt. Samoin ajatus siitä, että käännettävät ja staattisesti tyypitetyt kielet ovat kankeita ja siksi tarvitaan dynaamista tyypitystä ja skriptikieliä oli Piken mielestä harha.

Lisäksi Pike on aina ollut sitä mieltä, että CSP-malliin perustuva rinnakkaislaskenta on paras, joskaan ei ainoa tapa strukturoida modernia prosessi- ja tietoliikenneympäristöä (ja monia muita asioita) algoritmeiksi. Samalla se mahdollistaa moniprosessori- ja moniydinkoneiden tehokkaan hyödyntämisen.

Go on harkittu ortogonaalisuuteen ja säännöllisyyteen pyrkivä kokonaisuus, jossa jokaisella kielen ja kirjastojen ominaisuudella on perusteet joiden on tarkoitus tukea toisiaan ilman redundantteja tai turhia ominaisuuksia.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Go-kielen "isot ominaisuudet" ovat:

  • interface-käsitteeseen ja tyyppien laajentamiseen ("type embedding") perustuva, kevyt ja joustava "olioparadigma", joka osin tulee Robert Griesemerin (ETH:n ja "Wirthin koulukunnan" miehiä) kautta. Tämä on jokseenkin uniikki lähestymistapa "valtavirran" kielissä.
  • nopea kääntäminen, joka tekee ohjelmankehityksestä yhtä joustavaa kuin tulkkiympäristöissä.
  • staattinen, turvallinen tyypitys, jossa kääntäjä kuitenkin usein johtaa tyypit implisiittisesti, eikä käyttäjän tarvitse määritellä niitä
  • CSP-mallin mukainen rinnakkaisuuden hallinta

Lisäksi Go-tiimissä on kerätty Piken, Thompsonin ja Griesemerin ja nuoremman Russ Coxin uran varrelta monta pienempää ideaa, jotka tiimi katsoo hyviksi. Nämä(kin) on nähty jo muissakin kielissä. Esim.

  • Reflektio
  • Anonyymit funktiot, sulkeumat ("closure") ja muita funktionaalisen ohjelmoinnin ideoita
  • Automaattinen roskienkeräys ("garbage collection") käännetyssä kielessä
  • Kevyt "integroitu" käännös-, ajo-, testi-, dokumentaatio ja pakettihallinta yhdellä komennolla "go", joka nojaa osin tiettyihin koodaus- ja dokumentointikonventioihin

Go-kielen sisältämien ominaisuuksien lisäksi lähes yhtä oleellisia ovat asiat, jotka siitä on tietoisesti jätetty pois:

  • poikkeukset (rajoitettu muoto on mukana)
  • geneerisyys (Tyyppiparametrinen geneerisyys puuttuu, interface-käsite ainakin toistaiseksi riittää, tekijöiden mukaan)
  • standardikirjastot eivät määrittele graafista käyttöliittymää

Go-projektilla on kattava standardikirjasto, joka sisältää esim. välineet moderniin verkko-ohjelmointiin HTTP/HTML/JSON/XML-ympäristössä. Koska standardikirjastot eivät määrittele graafista käyttöliittymää, Go-ohjelmat on usein rakennettu tässä kirjastossa toteutetun Web-palvelimen avulla. Go käyttää yleensä staattista linkitystä, jolloin esim. Web-palvelinpohjaisen Go-sovelluksen voi asentaa käyttöön yhtenä binaaritiedostona ilman ulkoisia riippuvuuksia. CGO-lisäosan avulla voi kuitenkin kutsua erillisiä C-kielisiä kirjastoja.

Hello World[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinkertainen esimerkki "hello.go":[5]

package main

import "fmt"

func main() {
	fmt.Println("Hello, 世界")
}

Jokainen go-ohjelma kuuluu johonkin pakettiin (esimerkissä main). Ohjelmaan tuodaan paketti fmt, joka sisältää standarditulostukseen tarvittavan toiminnon. Ohjelman suoritus alkaa main()-funktiosta. Ohjelma käyttää fmt.Println()-metodia rivin esittämiseen.

Ohjelma suoritetaan komentoriviltä:

go run hello.go

.. jossa hello.go on lähdekooditiedoston nimi.

Huomaa, että go-kääntäjä vaatii lohkot aloittavat aaltosulut rivin loppuun, ei omalle rivilleen.

Ohjelmien kääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännetty ohjelma tehdään komennolla go build.[6]

Kääntäjä tukee UTF-8-muotoista lähdekoodia, kuten koko standardiympäristö ja syötteen käsittely. UTF-8 on sallittu tunnusten nimissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.