tar (Unix)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

tar (engl. tape archive) tarkoittaa kahta asiaa: alun perin Unix-järjestelmissä tarkoitettua tiedostomuotoa, ja kyseisen tiedostomuodon käsittelyyn käytettyä ohjelmaa. Nykyisin tar-tiedostomuoto ja ohjelman käyttöparametrit on määritelty POSIX.1-standardissa (1988 ja 2001), ja tiedostomuotoa tuetaan myös monissa muissa ei-POSIX-käyttöjärjestelmissä.

Alun pitäen ohjelma ja tiedostomuoto luotiin varmuuskopioiden tekemiseen magneettinauhalle ja muille sarjamuotoiseen tallentamiseen pohjaaville varmuuskopiolaitteille. Nykyisin sitä käytetään laajalti Unixin kaltaisissa järjestelmissä tiedostojen pakkaukseen yhteen tiedostoon, tavallisesti varmuuskopiointia, levittämistä tai siirtämistä varten. Sarjamuotoisuus näkyy edelleen siinä, että tar-ohjelma voi lukea arkistotiedoston standardisyötteestä ja kirjoittaa sen standardiulostuloon, ja mahdollistaa täten tiedon putkittamisen toiseen ohjelmaan. Haittana on se, että yksittäisten tiedostojen purkaminen tiedostosta on vaikeampaa, koska tar-tiedosto pitää lukea alusta alkaen purettavaa tiedostoa etsittäessä.

Tar-tiedostomuoto ei sisällä itsessään tiedon pakkausta. Tämän takia tar-tiedostot tyypillisesti pakataan vielä toisella ohjelmalla. Vanhemmissa Unix-järjestelmissä käytettiin compress-ohjelmaa, mutta nykyisin käytännön standardeja ovat gzip ja bzip2. Tar-tiedostojen tiedostopäätteinä ovat siis .tar.gz tai .tgz jos tiedosto on pakattu gzip-ohjelmalla, tai .tar.bz2 jos tiedosto on pakattu bzip2-ohjelmalla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valitsimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

-c luo arkiston
-C valitsee työhakemiston eli lähdehakemiston (saa olla useita)
-H nimettyjen symbolisten linkkien kohteita seurataan arkistoiden kohteet; oletusarvoisesti tar ei siis seuraa symbolisia linkkejä
-f nimeää arkiston valitulla nimellä
-k (-x tarvitaan) ei korvata jo olemassa olevia tiedostoja arkistosta puretuilla samannimisillä tiedostoilla
-L kaikki symboliset linkit seurataan ja kohteet arkistoidaan; ks. -H
-r lisää arkistoon (-f tarvitaan)
-t listaa arkiston artikkelit oletustulostusvirtaan
-u lisää arkistoon, mikäli lisättävät artikkelit ovat uudempia kuin arkistossa jo mahdollisesti olevat samannimiset tiedostot (-f tarvitaan)
-v antaa lisäinformaatiota suoritettavasta tehtävästä
-x purkaa arkiston tai hakee arkistosta (voi hakea yksittäisiäkin tiedostoja)

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdään varmuuskopio koko kovalevystä (juurihakemistosta alkaen) nimellä backup0.tar:

tar -cvf backup0.tar -C / . 

Puretaan yllä luotu arkisto juurihakemistoon:

tar -xvf backup0.tar -C /

Kopioidaan hakemisto /usr/user1/ , sen kaikki tiedostot ja alihakemistot tiedostoineen hakemistoon /usr/user2

tar -cvf - -C /usr/user1/ . | tar -xvf - -C /usr/user2/

Varmuuskopioidaan kaikki järjestelmän 30 päivää ja aikaisemmin muokatut tiedostot:

tar -cvf backup0.tar -C / `find / -mtime +30 -type f -print`

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]