Luettelo Linuxissa tuetuista tietokonearkkitehtuureista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on luettelo Linux-ytimen tukemista tietokonearkkitehtuureista (sisältäen mm. käskykannan, mikroarkkitehtuurin).
Tuetut arkkitehtuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linux-ytimen tukemia tietokonearkkitehtuureja:
- Digital Equipment Corporation
- DEC Alpha (
alpha)
- DEC Alpha (
- Analog Devices
- Andes Technology
- ARM-suorittimet (32- ja 64-bittiset,
armjaarm64):- Acorn Archimedes ja Risc PC sarjat
- Allwinner
- Apple Axlähde?
- Apple M1[4]
- Broadcom VideoCore
- DEC StrongARM
- Samsung Exynos
- Marvell (aiemmin Intelin) XScale
- Sharp Zaurus
- HiSilicon
- iPAQ
- Palmin Tungsten Handheld[5]
- Gamepark Holdings' GP2X
- Open Pandora
- MediaTek
- Nokia 770 Internet Tablet
- Nokia N800
- Nokia N810
- Nokia N900
- Nomadik
- NovaThor (lakkautettu)
- gumstix
- Nintendo DS DSlinux-projektin kautta
- Sony Mylo
- Qualcomm Snapdragon
- Nvidia Tegra
- TI OMAP
- Psion 5, 5MX, Series 7, netBook
- Rockchip
- Eräitä Applen iPod-malleja (katso iPodLinux)
- OpenMoko Neo 1973
- Freescalen (aiemmin Motorolan) i.MX
- Atmel AVR32 (
avr32, poistettu versiossa 4.12[6]) - C-SKY[7]
- Axis Communications ETRAX CRIS (poistettu versiossa 4.17[8])
- Texas Instruments TMS320 DSP-sarja (Texas Instruments)
- TMS320C64x (
c6x)[9]
- TMS320C64x (
- Freescalen (aiemmin Motorolan) m68k arkkitehturi (68020, 68030, 68040, 68060):
- Fujitsu FR-V (
frv, poistettu versiossa 4.17[8]) - Qualcomm Hexagon (
hexagon) - Hewlett-Packardin PA-RISC-perhe (
parisc) - Hitachi/Renesas H8 arkkitehtuuri (
h8300, poistettu versiossa 5.19[10])- H8/300
- H8/500
- IBM suurtietokoneet
- System/390 (31-bittinen),
s390 - z/Architecture (IBM z System suurtietokoneet) (64-bittinen),
s390x
- System/390 (31-bittinen),
- Imagination META[11] (
metag, poistettu versiossa 4.17[8]) - Intel IA-64 Itanium, Itanium II (
ia64, poistettu versiossa 6.7[12]) - Intel x86 ja AMD64: (
x86,x86-64)- IBM PC -yhteensopivat, IA-32 ja x86-64 suorittimilla:
- Intel 80386 (lopetettu versiossa 3.8)[13]
- 80486
- AMD, Cyrix, Texas Instruments ja IBM variaatiot
- Koko Pentium-sarja sekä sen Celeron ja Xeon variaatiot
- Intel Core prosessorit
- AMD 5x86, K5, K6, Athlon (kaikki 32-bittiset versiot), Duron, Sempron
- x86-64: 64-bittinen arkkitehtuuri, nykyisin virallisesti AMD64 (AMD) tai Intel64 (Intel); muun muassa Athlon 64, Opteron ja Intel Core 2 prosessorit
- Cyrix 5x86, 6x86 (M1), 6x86MX and MediaGX (National/AMD Geode) -sarjat
- VIA Technologies Eden (Samuel II), VIA C3, ja VIA C7 prosessorit
- Microsoftin Xbox (Pentium III prosessori), Xbox Linux-projektin kautta
- SGI Visual Workstation (Pentium II/III prosessorit SGI:n piirisarjalla)
- Sun Microsystems Sun386i työasema (80386 and 80486)
- Tuki 8086, 8088, 80186, 80188 ja 80286 suorittimille on kehityksen alla (ELKS-haara)[14]
- IBM PC -yhteensopivat, IA-32 ja x86-64 suorittimilla:
- LoongArch (5.19 versiosta alkaen)[10][15]
- M32R (Mitsubishi) (
m32r, poistettu versiossa 4.17[8]) - Microblaze (Xilinx) (
microblaze) - MIPS-arkkitehtuuri (
mips):- Dingoo
- Infineon Technologies Amazon & Danube Network prosessorit
- Ingenic Jz4740
- Loongson (MIPS-yhteensopiva), Loongson 2, ja Loongson 2E BLX IC Designilta
- Eräät PlayStation 2 -mallit, PS2 Linux -projektin kautta
- PlayStation Portable, uClinux 2.4.19 port[16]
- Broadcom wlan-piirisarjat
- Dreambox (HD-mallit)[17]
- Cavium Octeon pakettiprosessorit
- MN103 (Panasonic Corporation) (
mn10300, poistettu versiossa 4.17[8]) - OpenRISC (
openrisc)- OpenRISC 1000 suoritinsarja pääsarjan ytimessä versiosta 3.1 lähtien.
- Beyond Semiconductor OR1200
- Beyond Semiconductor OR1210
- Power-arkkitehtuuri:
- IBM palvelimet ja supertietokoneet (IBM Sequoia)
- IBM Power Systems
- PowerPC-arkkitehtuuri:
- IBM:n Cell
- Useimmat ennen Intel-aikakautta julkaistut Apple-tietokoneet (kaikki PCI-pohjaiset Power Macintoshit, rajattu tuki vanhemmille NuBus-väyläisille Power Maceille)
- Kloonit PCI Power Macistä joita myi Power Computing, UMAX ja Motorola
- Amiga-tietokoneet joissa päivityksenä "Power-UP" laajennus (kuten Blizzard tai CyberStorm)
- AmigaOne-emolevy Eyetech Groupilta
- Samantha Soft3:lta
- IBM RS/6000, iSeries ja pSeries -järjestelmät
- Pegasos I ja II alustat Genesiltä
- Nintendo GameCube ja Wii, Nintendo GameCube Linux -projektin kautta
- BlackDog Realm Systemsiltä
- Sony PlayStation 3
- Microsoftin Xbox 360, free60-projektin kautta
- V-Dragon suoritin Culturecomilta.
- Virtex II Pro Field Programmable Gate Array (FPGA) Xilinxiltä PowerPC-ytimien kanssa
- Dreambox (ei-HD mallit)[18]
- RISC-V (4.15 lähtien[19]) (
riscv) - SPARC (
sparc)- SPARC (32-bit):
- Sun-4 (lakkautettu versiossa 2.6.27)
- SPARCstation/SPARCserver sarjat (sun4m, sun4d) sun4c (lakkautettu versiossa 3.5)
- LEON
- UltraSPARC (64-bit):
- Sun Ultra series
- Sun Blade
- Sun Fire
- SPARC Enterprise järjestelmät, myös UltraSPARC T1, UltraSPARC T2, UltraSPARC T3 UltraSPARC T4 prosessoreilla
- SPARC (32-bit):
- SuperH (
sh)- Sega Dreamcast (SuperH SH4)
- HP Jornada 680 Jlime-jakelun kautta (SuperH SH3)
- Synopsys DesignWare
- ARC-suoritin, kehittänyt ARC International (
arc)
- ARC-suoritin, kehittänyt ARC International (
- S+core (
score, poistettu versiossa 4.17[8]) - Tilera Tile (poistettu versiossa 4.17[8])
- Xtensa (Tensilica) (
xtensa) - UniCore32 (
unicore32)
Muita suorittimia (etenkin Freescalen DragonBall ja ColdFire) tuetaan myös ilman muistinhallintayksikköä (MMU) μClinux-haaran kautta.[20]
Pääsarjan ytimestä on myös poistettu tukea eräille vähäisen kiinnostuksen kohteina olleille suorittimille.[2][21]
Tuen määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tukeen vaikuttavat muun muassa assembly-kielellä tehdyt osat (käskykannan tuki), suorittimen välimuisti ja TLB-tuki.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://marc.info/?l=linux-kernel&m=117902651507441&w=2
- ↑ a b c Linus Torvalds: Linux 4.17-rc1 lkml.org. 15.4.2018. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Arnd Bergmann: asm-generic updates for 5.18 lore.kernel.org. 23.3.2022. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ José Adorno: Linux Kernel 5.13 officially launches with support for M1 Macs 9to5mac.com. 28.6.2021. Viitattu 12.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Linux on Palm Tungsten E
- ↑ https://kernelnewbies.org/Linux_4.12#Architectures
- ↑ https://git.kernel.org/pub/scm/linux/kernel/git/torvalds/linux.git/tree/arch/csky
- ↑ a b c d e f g https://kernelnewbies.org/Linux_4.17#Removal_of_unused_architectures
- ↑ https://lwn.net/Articles/442439/
- ↑ a b https://kernelnewbies.org/Linux_5.19
- ↑ https://lwn.net/Articles/522188/
- ↑ Andrew Cunningham: Intel’s failed 64-bit Itanium CPUs die another death as Linux support ends arstechnica.com. 3.11.2023. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Linux to drop i386 support in the 3.8 kernel, make us upgrade our Doom rig 15.12.2012. Engadget. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ ELKS project
- ↑ 1. Introduction to LoongArch kernel.org. Arkistoitu 22.8.2022. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- ↑ http://df38.dot5hosting.com/~remember/chris/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Dream Multimedia DM 800 PVR technical data (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Dream Multimedia DM 500 + technical data (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ RISC-V Port for Linux 4.15 v9
- ↑ Ported Microcontrollers and Microprocessors uclinux.org. Arkistoitu . Viitattu 29.1.2017. (englanniksi)
- ↑ https://lwn.net/Articles/748074/
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jae Yun Moon and Lee Sproull (November 2000). "Essence of Distributed Work: The Case of the Linux Kernel". First Monday 5 (11). (Arkistoitu – Internet Archive)
- BlueCat Linux Kernel Porting Guide – Internet Archive (PDF) (englanniksi)
- Embedded Linux Wiki (englanniksi)
