KDE

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
KDE

KDE logo.svg

KDE Plasma 5.0
KDE Plasma 5.0
Luoja Matthias Ettrich
Kehityshistoria
Julkaistu 14. lokakuuta 1996
Kehitystilanne Aktiivinen
Tiedot
Verkkosivu kde.org

KDE on avoimen lähdekoodin yhteisö, jonka tuottama ohjelmistokokonaisuus KDE Software Compilation (KDE SC) koostuu KDE-työtilasta (KDE Workspace), KDE-ohjelmistoalustasta (KDE Platform) ja KDE-sovellusohjelmista (KDE Apps). Alun perin KDE (kirjainlyhenne nimestä K Desktop Environment) tarkoitti erityisesti työpöytäympäristöä, mutta version 4.4 julkaisun yhteydessä se brändättiin uudelleen, niin että KDE tarkoittaa ensisijaisesti yhteisöä, jonka ylläpitämää ja kehittämää ohjelmistokokonaisuutta markkinoidaan nimellä KDE SC. Versiota 4.4 edeltäneisiin työpöytäympäristön versioihin viitataan yhä nimellä KDE.

KDE SC on saatavilla useille Unixin kaltaisille käyttöjärjestelmille, kuten Linuxille, Solarikselle ja BSD-järjestelmille, mutta myös sovitustyö Windows NT:lle ja XNU-käyttöjärjestelmille (Mac OS X) on meneillään. KDE SC on tehty Qt-käyttöliittymäkirjastolla, jonka on kehittänyt ja vapaalla GNU LGPL-lisenssillä julkaissut Qt Development Frameworks.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE-projektin aloitti vuonna 1996 saksalainen Matthias Ettrich, joka tuolloin opiskeli Tübingenin yliopistossa. Hän ilmoitti hankkeestaan uutisryhmäviestissä, joka herätti runsaasti kiinnostusta. Ettrich valitti viestissään sitä, että Unix-työpöytien sovellusohjelmat eivät muistuttaneet lainkaan toisiaan. Hän esitti, että pitäisi luoda kokonainen, ulkonäöltään ja toiminnaltaan yhdenmukainen ja helppokäyttöinen työpöytäympäristö.

Ettrich tarjosi projektille nimeä KDE, jonka hän selitti tulevan sanoista Kool Desktop Environment (kool on slanginomainen muunnelma englannin sanasta cool ’viileä, siisti, tyylikäs’). Nimi oli leikkisä muunnos vanhemman Unix-työpöytäympäristön nimestä Common Desktop Environment eli CDE. KDE:n viralliseksi merkitykseksi vakiintui kuitenkin pelkästään K Desktop Environment eli työpöytäympäristö K, jossa K-kirjain ei varsinaisesti tarkoittanut mitään.

Hankkeen käyttämäksi ohjelmakirjastoksi Ettrich valitsi Qt:n, jonka oli kehittänyt norjalainen ohjelmistoyritys Trolltech (nykyään Qt Development Frameworks). Muut ohjelmoijat ryhtyivät kirjoittamaan Qt-sovelluksia KDE:lle, ja vuoden 1997 alussa julkaistiin ensimmäiset laajat KDE-sovellukset. Vuoden 1997 puolivälissä GNU-hanke ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön Trolltechin tarjoamiin lisensseihin, joihin ei sisältynyt täysin vapaata vaihtoehtoa. Meksikolainen Manuel de Icaza ilmoitti pian sen jälkeen ryhtyvänsä kehittämään GNOME-työpöytäympäristöä käyttäen GNU GPL-lisenssillä julkaistua GTK+-grafiikkakirjastoa, joka oli tehty GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten.

Vuonna 2000 Qt julkaistiin myös GNU GPLv2 lisenssillä, lopettaen osapuolten välisen lisenssikiistan.[1] Trolltechin vuonna 2008 ostanut Nokia julkaisi pian hankinnan jälkeen Qt:n myös GNU LGPL -lisenssillä, joka mahdollistaa ohjelmakirjaston käytön sekä vapaissa että sen linkittämisen suljettuihin ohjelmistoihin.[2]

Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE:n maskotti Konqi

Varsinaisen KDE SC -julkaisun kehittämiseen suoraan liittyvät sivustot ovat pääasiassa kde.org-domainin alla. Lähdekoodi ja ohjelmistoprojektit sijaitsevat projects.kde.org-sivustolla[3]. Lähdekoodi sijaitsee pääosin git-versionhallintajärjestelmässä. Projektin aiemmin käyttämässä subversion-versionhallintajärjestelmässä sijaitsevat vielä lokalisointitiedostot, joidenkin ohjelmien lähdekoodit sekä grafiikkaa.[4]

Muita KDE-yhteisön sivustoja ovat muun muassa uutissivusto KDE News (dot.kde.org)[5], kehittäjien blogi-akregaatti Planet KDE (planetkde.org)[6] ja KDE-foorumi (forum.kde.org)[7]. Käyttäjäohjeita varten on Userbase-wiki (userbase.kde.org)[8]. Kehittäjiä varten on Techbase-wiki (techbase.kde.org)[9]. Yhteisön organisointiin on Community-wiki (community.kde.org)[10].

opendesktop.org-sivuston[11] sisarsivustolla KDE-Look.org[12] on teemoja, tyylejä, taustakuvia ja kuvakkeita ja sisarsivustolla KDE-Apps.org[13] ohjelmia KDE-ympäristöön.

Projektin maskotti on vihreä lohikäärme Konqi, jota käytetään KDE-tapahtumissa ja työpöydällä KDE-projektin tunnuksena.

Ohjelmistokokonaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE SC:n sisältämistä tekniikoista merkittävin on Plasma, jonka avulla luodaan työpöydästä, paneeleista ja vempaimista koostuvat työtilat. Plasma-työpöytiä on kolme eri versiota, jotka on suunnattu eri laitteisiin:

  • Plasma Desktop pöytäkoneisiin ja tavallisiin kannettaviin tietokoneisiin. Toimii pohjana muille. [14]
  • Plasma Netbook pieninäyttöisiin sub-notebook-luokan kannettaviin tietokoneisiin eli netbookeihin [15]
  • Plasma Mobile älypuhelimiin ja MID-laitteisiin (Mobile Internet Device).[16]

Muita keskeisiä teknologioita ovat Phonon (multimedia-kerros) sekä Solid (laitteisto-kerros). Phonon on standardi KDE-sovelluksen käyttämä multimediarajapinta, jonka käyttäminen mahdollistaa multimediatuen lisäämisen sovelluksiin helposti ilman, että kehittäjän pitää itse huolehtia taustalla toimivasta ääni- tai videojärjestelmästä. Phononin tarkoituksena on tarjota vakaa kehys, jonka ansiosta kehittäjien ei tarvitse välittää muualla tapahtuvista teknisistä muutoksista, kuten äänijärjestelmän muuttuminen toiseen käyttöjärjestelmän versioiden välillä.[17]

Vastaavasti Solid mahdollistaa eri laitteiden tuen lisäämisen KDE-sovelluksiin välittämättä siitä, mitä ohjelmakirjastoja tai ajureita ne vaativat, kunhan sen kehittäjät ovat lisänneet niille tuen Solidiin. Esimerkiksi digitaalikamerat, digi-TV-virittimet, bluetooth-laitteet, WLAN ja 3G-modeemit ovat tuettuja Solid-rajapinnan kautta.[18]

KDE:n ulkoasu on pyritty saamaan mahdollisimman yhtenäiseksi: kun KDE SC:n ulkoasua muutetaan, kaikki siihen kuuluvat sovellukset vaihtavat ulkoasuaan samalla kertaa. Näin työpöydän ja sovellusten ulkoasu säilyy yhtenäisenä. KDE SC:n kehityksen alussa 2006 projektiin otti osaa useita taiteilijoita tarkoituksenaan luoda uusi ulkoasu kehittyvälle työpöytäympäristölle. Lopputuloksena vakioteemaksi valittiin Oxygen ("happi"). Yhtenäiseen Oxygen-teemapakettiin kuuluvat taustakuvien lisäksi Kwin-ikkunamanagerin kehykset, painikkeet, ääniteema sekä kuvakkeet. Teeman vallitseviksi väreiksi valittiin sininen, harmaa ja valkoinen.

Ulkoasun ja käytettävyyden kehittämiseksi luotiin myös uudet ohjeet (KDE Human Interface Guidelines), jolla pyritään saavuttamaan yhtenäinen ilme työpöydän ja eri sovellusten välillä.

Esimerkkejä KDE-ohjelmista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dolphin - tiedostohallinta
  • Amarok - musiikkisoitin
  • digiKam - valokuvien hallinta ja käsittely
  • Kdenlive - videoiden leikkaus ja editointi
  • Marble - 3D-karttasovellus
  • Okular - dokumenttien katselu
  • Gwenview - kuvien katselu
  • Kopete - usean protokollan pikaviestin
  • ChoquoK - sosiaalisten medioiden hallinta
  • Calligra - toimisto-ohjelmisto
  • Kontact - sähköposti, yhteystiedot ja kalenteri
  • Kate - tekstieditori
  • Konqueror - internetselain
  • JuK - musiikkisoitin ja jukeboksi

Lokalisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE SC:n viimeisin julkaistu versio on 4.10.2, ja se on käännetty yli 55:lle kielelle[19], myös suomeksi. Kaikkiaan KDE-ohjelmia (SC mukaan lukien) on käännetty täysin tai osittain yli sadalle kielelle.[20] KDE SC:tä sekä lukuisia muita KDE-ohjelmia lokalisoidaan suomeksi vapaaehtoisvoimin Community-wikin suomen lokalisointisivun alaisuudessa.

Tärkeimmät julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE 1.0
Versio Päivämäärä Tietoja
1996-10-14 KDE kehitystyö aloitetaan
1.0 1998-07-12
2.0 2000-10-23
3.0 2002-04-03
4.0 2008-01-11 Siirtyminen Qt 4 ympäristöön. KDE 4.4 eteenpäin projekti kulki nimellä KDE SC
5.0 2014-07-15 Siirtyminen Qt 5 ympäristöön. KDE kehitystyö hajautettiin: Plasma, Frameworks ja Applications seuraavat eri versionumerointia.
KDE 2.0
KDE 3.5
KDE 4.5

Lukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • KDE:n SVN-palvelimella on noin 4 miljoonaa riviä koodia.
  • KDE:tä kehittää yli 800 vapaaehtoista.
    • Pelkästään käännösryhmiin kuuluu noin 300 henkilöä.
  • KDE:llä on 17 virallista WWW-toisiopalvelinta yli 12 maassa sekä yli 106 virallista FTP-toisiopalvelinta yli 39 maassa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]