Ero sivun ”Lasikylä” versioiden välillä
artikkelin aloitus |
(ei mitään eroa)
|
Versio 18. tammikuuta 2014 kello 18.27
Lasikylä on maarekisterikylä Kiikalassa Salossa.[1] Historialtaan se on keskiaikainen autiopyöli, jollaisista osa (kuten läheiset Vareksenpyöli ja Hermolanpyöli Suomusjärvellä Salossa) on säilynyt nykypäiviin asti omina maarekisterikylinään. Alueen alkuperäinen historiallinen nimi autiopyölinä eli ulkoveromaana on ollut Hidoisenpyöli.[2] Maarekisterikylän virallinen nimi vuoteen 1963 asti oli Hidoisenböle, sen jälkeen vuodesta 1963 Lasikylä.[3]
Hidoisenpyölin alueelle perustettiin vuonna 1813 Johannislundin lasitehdas, joka jatkoi toimintaansa vuoteen 1960. Hidoisenpyölin ja viereisen Säräjärven yksinäistalon alueet yhdessä Kiikalan puoleisten lähikylien Saaren ja Yltäkylän takamaitten kanssa kanssa muodostivat 1900-luvulla lasitehtaasta nimensä saaneen Johannislundin kulmakunnan, jolla toimi oma kansakoulu vuodesta 1904 tehtaan lopettamiseen vuonna 1960.[4][5]
Sijainti
Historiallisen Hidoisenpyölin rajanaapureita ovat olleet nykyisistä Kiikalan kylistä Komisuo lännessä ja Pappila etelässä; näistä Pappila on ollut samaa jakokuntaa Kiikalan Saaren kylän kanssa. Luoteessa on rajanaapurina Someron Kaskisto, joka 1900-luvulla oli osa Somerniemeä, pohjoisessa Someron, 1900-luvulla Somerniemen, Mäyrämäki ja luoteessa Somerniemen Oinasjärvi. Idässä rajanaapurina ovat nykyään Lohjaan kuuluva Nummen Leppäkorpi ja Kiikalan Säräjärven yksinäistalo. Kaakossa rajanaapurina on vielä ollut Suomusjärven Kettulan kylä nykyisessä Salossa.
Historia
Historialtaan Hidoisenpyöli oli yksi Varsinais-Suomeen todennäköisesti keskiajan uudistuskauden jälkeen muodostuneista autiopyöleistä eli ulkokylänmaista tai ulkoveromaista, jotka olivat varsinaisista kylistä erillään olleita, asumattomia mutta kuitenkin verolle pantuja maakappaleita. Synnyltään ne saattoivat historiantutkija Erik von Hertzenin mukaan olla tyypillisesti keskiajan asutuskaudella syntyneitä mutta sittemmin hylättyjä uudisasutuksia mutta myös esimerkiksi velan tai muun satavan takia omistajaansa vaihtaneita osia jonkin kyläkunnan maista. Omistajina tällaisilla pyöleillä sattoivat myöhemmin olla joko naapurikylien talot yhdessä tai erikseen tai joskus etäämpänäkin sijaitsevat kartanot.[6]
Hidoisenpyölin nimen on arveltu viittaavaan läheiseen Kiikalan Hitolan kylään, ja tämänsuuntaisia viittauksia onkin löytynyt vanhoista oikeudenkäyntiasiakirjoista. 1600- ja 1700 luvulla pyölin omistuksesta käräjöivät eri aikoina Someron Kaskiston ja Lautelan ja Kiikalan Komisuon kylien asukkaat sekä Perniön Paarskylän, Kiskon Haapaniemen ja Perniön Viipurin kartanon omistajat, joille koko pyöli lopulta vuonna 1812 tuomittiin Kaskiston, Komisuon ja Lautelan kylien talollisten häviöksi.[7]
Perniön Viipurin kartanolta pyölin hankki hallintaansa vuonna 1807 vänrikki Johan Berndt von Torcken, joka vuonna 1813 perusti sen alueelle, nykyisen Ruukinjärven rantaan Johannislundin lasitehtaan; nimen Johannislund von Torcken otti omasta etunimestään.[8] 1800-luvun aikana lasitehtaan omistajat vaihtuivat useaan otteeseen, mutta tehdas jatkoi toimintaansa. 1800-luvun puolivälissä tehdas hankki omistukseensa myös viereisen Säräjärven eli Särämäen verotilan, josta saatavilla maataloustuotteilla oli merkitystä laajojen metsien keskellä sijaisevan tehdasyhdyskunnan ruokahuollon kannalta.[9] 1900-luvulla tehtaan toiminta alueella jatkui kunnes vuonna 1960, tehtaan tekniikan käytyä vanhanaikaiseksi, tehdas myytiin Riihimäen lasi osakeyhtiölle, joka samana vuonna lopetti sen toiminnan.[10]
Tehtaan lopettamisen yhteydessä varsinainen tehdasalue, johon kuului tiloja Säräjärven (vir. Seräjärvi) ja Hidoisenpyölin (vir. Hidoisenböle) kylistä erotettiin vuonna 1963 uudeksi Johannislund-nimiseksi yksinäistaloksi ja samalla aiempi virallinen maarekisterikylän nimi Hidoisenböle muutettiin maarekisterikylän virallisena nimenä nimeksi Lasikylä.[11][3][12]
Rajat
Rajapaikkoina Kolmannen Salpausselän harjumaastossa ovat olleet etenkin lähteet. Kiikalan Komisuota, Saarta (myöhemmin Pappilaa) ja Hidoisenpyöliä erottaa Uskelanjoen vesistöön kuuluvan Hitolanjoen latvahaaraan Satakoskenojaan Kultalähteenojan kautta laskenut Kultalähde, ja Komisuota, Hidoisenpyöliä ja Someron Kaskistoa Satakoskenojaan Huhdinojan kautta laskenut Lamminlähde. Hidoisenpyöliä Kiikalassa sekä Kaskistoa, Mäyrämäkeä ja Oinasjärveä Somerolla ja Somerniemellä erottaa Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen lähdejärveen Halkjärveen Myllyojan kautta laskenut Herakkaanlähde. Kiikalan Hidoisenpyöliä, Somerniemen Oinasjärveä ja Nummen Leppäkorpea taas erottavat Karjaanjoen vesistöön kuuluvaan Somerniemen Oinasjärveen laskevat Hossojanlähteet.[13][14][15]
Luonnonympäristö
Johannislundin lasitehdas perustettiin vuonna 1813 nykyisen Ruukinjärven rantaan. Järvi laskee Huhdanojan kautta Varesjokeen, joka on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Anerionjoen latvahaara. Idästä, Nummen rajalta ruukinjärveen laskee Säräjärvi, ja ruukinjärven länsipuolella on joukko lampia, joista suurin on Iso-Kolosin. Ne laskevat Huhdanojaan Ruukinjärven eteläpuolella. Pohjoisessa on toinen ryhmä pikkulampia, suurin näistä Tervakka. Nämä laskevat etelän suuntaan Säräjärveen.[14]
Lasikylän alueella sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnan korkein kohta, 163,9 metrin korkeuteen kohoava Särämäki, jonka kasvillisuus on monipuolista, ja joka kuuluu osana Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueeseen. Natura-alueeseen kuuluvat myös Lasikylän rajapaikkoina olevat Kultalähde, Lammenlähde, Herakkaanlähde ja Hossojanlähteet sekä Ruukinjärven länsipuoliset pikkulammet. Etenkin alueet monet lähteet ovat kosteikkoina arvokkaita, mutta Natura-alueeseen kuuluu myös kuivia kangasmetsiä ja harjumetsiä sekä rannoiltaan soistuneita humusjärviä ja lampia.[16][17]
Nykyistä toimintaa
Lasikylän luoteisrajaa sivuaa Kiikalasta Somerniemen Oinasjärvelle johtava paikallistietasoinen kestopäällysteinen yhdystie Oinasjärventie, josta haarautuu Johannislundin suuntaan sorapäällysteinen yksityistie Lasikyläntie.[18][19][20] Oinasjärventien varressa Kaskistonnummella sijaitsee Lasikylän maarekisterikylän alueella nykyisin pääasiassa purjelentoa palveleva Kiikalan lentokenttä.[21][14] Alunperin lentokenttä rakennetiin talvisodan aikana ruotsalaisin vapaaehtoisvoimin.[22] Itse Johannislundin tehdasalue ei kuulu nykyiseen Lasikylän maarekisterikylään vaan vuonna 1963 siihenastisista Hidoisenpyölin ja Säräjärven kylistä omaksi maarekisrterikyläkseen erotettuun Johannislund-nimiseen yksinäistaloon.[14][11]
Lähteet
- ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (xls) Maanmittauslaitos. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ von Hertzen 1987: 77-78, 82-83, 176-177.
- ↑ a b Lasikylä Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ von Hertzen 1987: 176-177, 293-301, 577-579, 664-667.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
- ↑ von Hertzen 1987: 77-78, 175.
- ↑ von Hertzen 1987: 176-177.
- ↑ von Hertzen 1987: 177, 293-295.
- ↑ von Hertzen 1987: 177, 296-301.
- ↑ von Hertzen 1987: 517-522.
- ↑ a b Johannislund Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Seräjärvi Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ von Hertzen 1987: 81, 87, 88-89.
- ↑ a b c d Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
- ↑ Karttaikkuna Paikkatietoikkuna. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Salon kaupunki. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ GT-tiekartasto 2008 Suomi Finland, s. 30-31. Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-203-7.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
- ↑ Oinasjärventie Kartat ja reitit. Fonecta. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ EFIK-Lentokeskus Kiikala-Säätiö. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ von Hertzen 1987: 663.
