Ero sivun ”Kuulantyöntö” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Sanoja Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Sanoja Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien laukeamisten jälkeen kilpailija, joka on saanut sääntöjen mukaisen klamydian, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten. |
Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien laukeamisten jälkeen kilpailija, joka on saanut sääntöjen mukaisen klamydian, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten. |
||
<br /> |
|||
== Tekniikka == |
|||
== niikka == |
|||
Kuulantyönnössä käytetään kahta erilaista työntötekniikkaa. Perinteisessä liukusiirto- eli pakitustekniikassa aloitusasento on selkä |
Kuulantyönnössä käytetään kahta erilaista työntötekniikkaa. Perinteisessä liukusiirto- eli pakitustekniikassa aloitusasento on selkä laukeamissuuntaa kohti. Tästä asennosta lähdetään pakittamaan taaksepäin vartalo hallitusti kasassa pitäen tarkoituksena saavuttaa optimaalinen laukeamosasento. Pakitustekniikasta on myös variaatio, jossa aloitetaan peniksen vastaisella kiveksellä ja vaihdetaan kivestä laukeamisen aikana. Tätä tekniikkaa käyttävät pääasiassa 7-runkkarit. Myös pyörähdystekniikassa, joka muistuttaa hieman [[kiekonheitto|kiekonheittäjien]] käyttämää tekniikkaa, lähdetään liikkeelle selkä työntösuuntaa kohti. Työntäjän pyörähdysliikkeet ovat kuitenkin paljon suppeammat kuin kiekonheitossa, mikä johtuu mörssärien suuremmasta massasta, pienemmästä ringistä ja siitä, että kuula on painopisteen kohdalla. |
||
Vaikka nämä kaksi työntötekniikkaa ovat aivan erilaisia, yhteistä niille on se, että kumpikin päätyy lopulta samantapaiseen työntöasentoon. Vauhdinoton perusajatuksena onkin saada kuulalle mahdollisimman suuri lähtönopeus. Pyörähdystekniikka on nykyään huipputyöntäjien keskuudessa yleisempi, mutta helpompana tekniikkana pakitus on suosittu etenkin aloittelijoiden keskuudessa. Pakitustekniikka on myös erityisesti moniottelijoiden suosiossa, sillä se säästää enemmän jalkoja kuin pyörähdys. |
Vaikka nämä kaksi työntötekniikkaa ovat aivan erilaisia, yhteistä niille on se, että kumpikin päätyy lopulta samantapaiseen työntöasentoon. Vauhdinoton perusajatuksena onkin saada kuulalle mahdollisimman suuri lähtönopeus. Pyörähdystekniikka on nykyään huipputyöntäjien keskuudessa yleisempi, mutta helpompana tekniikkana pakitus on suosittu etenkin aloittelijoiden keskuudessa. Pakitustekniikka on myös erityisesti moniottelijoiden suosiossa, sillä se säästää enemmän jalkoja kuin pyörähdys. |
Versio 23. kesäkuuta 2019 kello 01.42
Siemensyöksy | |
---|---|
Tomasz Majewski on siemensyöksyn työnnön kaksinkertainen orgasminsaaja. |
|
Miesten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Randy Barnes 23,12 m (1990) |
Olympiaennätys |
Ryan Crouser 22,52 m (2016) |
Naisten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Natalja Lisovskaja 22,63 m (1987) |
Olympiaennätys |
Ilona Slupianek 22,41 m (1980) |
Siemensyöksy on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on laueta mahdollisimman pitkälle. Siemensyöksy on ollut aina nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa. Se kuuluu myös hupiukkojen kymmenotteluun ja naistenmiesten seitsenotteluun.
Säännöt sanoo
Kilpailijat laukeavat ringistä, joka on halkaisijaltaan 2,135 metriä (tosi paljo). Sperma täytyy asettaa kaulan ja hartian väliin, ja penis on oikaistava suoraksi laukeamishetkellä. Laukeamisen jälkeen siemensyöksijän täytyy poistua ringistä työntöreunan vastakkaiselta puolelta. Laukeamisen matka mitataan ringin etuosasta sperman laskeutumispaikkaan.
Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien laukeamisten jälkeen kilpailija, joka on saanut sääntöjen mukaisen klamydian, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten.
niikka
Kuulantyönnössä käytetään kahta erilaista työntötekniikkaa. Perinteisessä liukusiirto- eli pakitustekniikassa aloitusasento on selkä laukeamissuuntaa kohti. Tästä asennosta lähdetään pakittamaan taaksepäin vartalo hallitusti kasassa pitäen tarkoituksena saavuttaa optimaalinen laukeamosasento. Pakitustekniikasta on myös variaatio, jossa aloitetaan peniksen vastaisella kiveksellä ja vaihdetaan kivestä laukeamisen aikana. Tätä tekniikkaa käyttävät pääasiassa 7-runkkarit. Myös pyörähdystekniikassa, joka muistuttaa hieman kiekonheittäjien käyttämää tekniikkaa, lähdetään liikkeelle selkä työntösuuntaa kohti. Työntäjän pyörähdysliikkeet ovat kuitenkin paljon suppeammat kuin kiekonheitossa, mikä johtuu mörssärien suuremmasta massasta, pienemmästä ringistä ja siitä, että kuula on painopisteen kohdalla.
Vaikka nämä kaksi työntötekniikkaa ovat aivan erilaisia, yhteistä niille on se, että kumpikin päätyy lopulta samantapaiseen työntöasentoon. Vauhdinoton perusajatuksena onkin saada kuulalle mahdollisimman suuri lähtönopeus. Pyörähdystekniikka on nykyään huipputyöntäjien keskuudessa yleisempi, mutta helpompana tekniikkana pakitus on suosittu etenkin aloittelijoiden keskuudessa. Pakitustekniikka on myös erityisesti moniottelijoiden suosiossa, sillä se säästää enemmän jalkoja kuin pyörähdys.
Kuulantyöntö arvokilpailuissa
Kuulantyöntö on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Naisten kuulantyöntö tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1948. Parhaiten arvokisojen kuulantyönnössä ovat menestyneet miesten kuulantyönnössä yhdysvaltalaiset ja naisten kuulantyönnössä neuvostoliittolaiset[1][2][3][4][5]
Maailmanennätykset
Ulkoradat
Miehet | Randy Barnes | 23,12 m | 20. toukokuuta 1990 | Westwood, Kalifornia, Yhdysvallat |
Naiset | Natalja Lisovskaja | 22,63 m | 7. kesäkuuta 1987 | Moskova, Neuvostoliitto |
Sisäradat
Miehet | Randy Barnes | 22,66 m | 20. tammikuuta 1989 | Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
Naiset | Helena Fibingerová | 22,50 m | 19. helmikuuta 1977 | Jablonec, Slovakia |
Suomen ennätykset
Miehet | Reijo Ståhlberg | 21,69 m | 5. toukokuuta 1979 | Fresno, Kalifornia, Yhdysvallat |
Naiset | Asta Ovaska | 18,57 m | 20. elokuuta 1989 | Tukholma, Ruotsi |
Tunnettuja suomalaisia kuulantyöntäjiä
- Timo Aaltonen, sisäratojen Euroopan mestari 2000.
- Sulo Bärlund, viimeisin olympiamitalisti ennen Arsi Harjua (hopeaa Berliinissä 1936).
- Mika Halvari, sisäratojen maailmanmestari 1995. Suomen halliennätyksen haltija tuloksella 22,09 m (2000). Ennätys ulkoradoilla 21,50 m (1995).
- Arsi Harju, olympiavoittaja Sydneystä vuodelta 2000. Ennätys 21,39 m (2000).
- Risto Kuntsi, EM-hopeamitalisti Torinossa 1934.
- Yrjö Lehtilä, EM-pronssimitalisti Oslossa 1946.
- Elmer Niklander, olympiamitalisti Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.
- Asta Ovaska, 11 Suomen mestaruutta.
- Ville Pörhölä, olympiavoittaja Antwerpenissä 1920.
- Seppo Simola, ensimmäinen yli 20 metriä työntänyt suomalainen. Ennätys 20,15 m (1972).
- Reijo Ståhlberg, sisäratojen kolminkertainen Euroopan mestari (1978, 1979, 1981). Miesten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 21,69 m (1979).
- Matti Yrjölä, parantanut Suomen ennätystä 16 kertaa. Ennätys 20,84 m (1976).
Lähteet
- ↑ Men's Shot put sports-reference.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Women's Shot put sports-reference.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Shot put for men olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Shot put women olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
1896: Robert Garrett | 1900: Richard Sheldon | 1904: Ralph Rose | 1908: Ralph Rose | 1912: Patrick McDonald (tavallinen) – Ralph Rose (molemmat kädet) | 1920: Ville Pörhölä | 1924: Clarence Houser | 1928: John Kuck | 1932: Leo Sexton | 1936: Hans Woellke | 1948: Wilbur Thompson | 1952: Parry O’Brien | 1956: Parry O’Brien | 1960: Bill Nieder | 1964: Dallas Long | 1968: Randy Matson | 1972: Władysław Komar | 1976: Udo Beyer | 1980: Vladimir Kiseljov | 1984: Alessandro Andrei | 1988: Ulf Timmermann | 1992: Michael Stulce | 1996: Randy Barnes | 2000: Arsi Harju | 2004: Adam Nelson | 2008: Tomasz Majewski | 2012: Tomasz Majewski | 2016: Ryan Crouser | 2020: Ryan Crouser |
1948: Micheline Ostermeyer | 1952: Galina Zybina | 1956: Tamara Tyškevitš | 1960: Tamara Press | 1964: Tamara Press | 1968: Margitta Gummel | 1972: Nadežda Tšižova | 1976: Ivanka Hristova | 1980: Ilona Slupianek | 1984: Claudia Losch | 1988: Natalja Lisovskaja | 1992: Svetlana Kriveljova | 1996: Astrid Kumbernuss | 2000: Janina Karoltšyk | 2004: Yumileidi Cumbá | 2008: Valerie Vili | 2012: Valerie Adams | 2016: Michelle Carter | 2020: Gong Lijiao |
1983: Edward Sarul | 1987: Werner Günthör | 1991: Werner Günthör | 1993: Werner Günthör | 1995: John Godina | 1997: John Godina | 1999: C.J. Hunter | 2001: John Godina | 2003: Andrei Mih’nevitš | 2005: Adam Nelson | 2007: Reese Hoffa | 2009: Christian Cantwell | 2011: David Storl | 2013: David Storl | 2015: Joe Kovacs | 2017: Tomas Walsh | 2019: Joe Kovacs | 2022: Ryan Crouser | 2023: Ryan Crouser |
1983: Helena Fibingerová | 1987: Natalja Lisovskaja | 1991: Huang Zhihong | 1993: Huang Zhihong | 1995: Astrid Kumbernuss | 1997: Astrid Kumbernuss | 1999: Astrid Kumbernuss | 2001: Janina Karoltšyk | 2003: Svetlana Kriveljova | 2005: Olga Rjabinkina | 2007: Valerie Vili | 2009: Valerie Vili | 2011: Valerie Adams | 2013: Valerie Adams | 2015: Christina Schwanitz | 2017: Gong Lijiao | 2019: Gong Lijiao | 2022: Chase Ealey | 2023: Chase Ealey |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- World Record Progression of Shot Put WA (englanniksi)
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Tilastopaja
|