Ero sivun ”Keuruu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lätkäjoukkuetta ja mobiilisovellusta ei tarvitse mainita johdannossa.
Rivi 140: Rivi 140:


===Fiktiivisiä keuruulaisia===
===Fiktiivisiä keuruulaisia===
*Kerttu ja Olli Santanen sekä heidän koiransa Vikki, hahmot sarjassa [[The Joulukalenteri]]
*Kerttu ja Olli Santanen sekä heidän koiransa Vikki Nuukarilan tilalta, hahmot sarjassa [[The Joulukalenteri]]


== Kuvia ==
== Kuvia ==

Versio 3. helmikuuta 2019 kello 10.37

Keuruu

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°15′35″N, 024°42′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Kuntanumero 249
Hallinnollinen keskus Keuruun keskustaajama
Perustettu 1652
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pihlajavesi (1969)
Kokonaispinta-ala 1 430,56 km²
77:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 257,97 km²
– sisävesi 172,59 km²
Väkiluku 9 180
105:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 7,30 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 52,3 %
– yli 64-v. 34,5 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 97,0 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Hannu Mars
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.
11
10
4
4
4
1
1
www.keuruu.fi

Keuruu, aikaisemmin Keuru[7] (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 200 henkeä[2], minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta.

Maantiede ja luonto

Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.

Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.

Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuu Suomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa. Suurin järvi on Keurusselkä ja siihen kuuluva Ukonselkä.

Keuruun alueella on kokonaan tai osittain yhdeksän Natura-kohdetta: Hirvijärvi, Huhkojärven pitkä ja kapea rotkojärvi, Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet, saukon ja taimenen suosima Pihlajaveden reitti, Raiskin metsät, Siipikangas, Tuomistonjoki, Vesilahdensuo - Kurkisuo ja Syrjäharju.[8]

Keuruun keskustaajaman osat

Loila, Suojärvi, Suolahti, Kurkiniemi, Ketvelniemi, Kivelä, Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari

Kylät

Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton

Historia

Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli Ruoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969.[9] Keuruusta suunniteltiin 1970-luvulla kauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.[10]

Keuruulla sijaitsi vuodesta 1967 alkaen Puolustusvoimiin kuulunut Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Kaikkiaan se ehti kouluttaa kaikkiaan noin 50 000 varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.[11] [12]

Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla

Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja -opisto, jossa järjestetään joka vuosi juhannuskonferenssi. Kustannusalalta Otavan kirjapaino ja Kirjavälityksen keskusvarasto sijaitsevat Keuruulla. HT Laser Oy:n kotipaikka on Keuruu.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Suomen Vesileikkaus Oy, Finn-Nauha Oy ja Keuruun Megamarket Oy.[13]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keuruun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 13 000
1985
  
 13 010
1990
  
 12 663
1995
  
 12 405
2000
  
 11 870
2005
  
 11 180
2010
  
 10 666
2015
  
 10 117
2017
  
 9 919
Lähde: Tilastokeskus.[14]
Keuruun vanha kirkko

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Keuruulla oli 9 919 asukasta, joista 6 924 asui taajamissa, 2 934 haja-asutusalueilla ja 61 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Keuruun taajama-aste on 70,2 %.[15] Keuruun taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Keuruun keskustaajama 6 093
2 Haapamäki 831

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keuruulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keuruun alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Keuruun kaupungin nykyisellä alueella.[17]

Nähtävyydet ja tapahtumat

Keuruun vanha kirkko on yhä käytössä oleva 1700-luvulla rakennettu puukirkko. Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty mm. Matti Nykänen ja Danny. Jokakesäinen helluntailaisten Juhannuskonferenssi Isossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa. Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla. Tiedetila on Keuruulla oleva entiselle Karimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa.[19]

Camping Nyyssänniemi sijaitsee Keurusselän rannalla, noin 3,5 km Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.

Nyyssä0499

Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue. Jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä. Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettu Liukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.

Vuonna 2017 Keuruulla lanseerattiin keuruulaisten yrittäjien ja kaupungin kanssa oma GoKeuruu -mobiilisovellus, joka auttaa sekä paikkakuntalaisia, että matkailijoita tutustumaan Keuruun tarjontaan.lähde?

Liukon pirtti

Ruokakulttuuri

Keuruun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puukaukalossa paistettu kouruliha, perunalaatikko ja varituinen eli varilimppu.[20]

Urheilu

Jääkiekkojoukkue KeuPa HT on nostanut 2010-luvulla paikkakunnan profiilia urheilumaailmassalähde?.

Tunnettuja keuruulaisia

Fiktiivisiä keuruulaisia

  • Kerttu ja Olli Santanen sekä heidän koiransa Vikki Nuukarilan tilalta, hahmot sarjassa The Joulukalenteri

Kuvia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Keuruu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Iso tietosanakirja, artikkeli Keuru
  8. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (ja alasivut) Ympäristö. Viitattu 23.2.2018.
  9. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 228. Lähteessä on seurakunnan itsenäistymisvuosi 1630. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. ↑ http://vanha.keuruu.fi/museo/keuruunkaupunki.html
  11. ↑ http://yle.fi/uutiset/keuruun_pioneerirykmentissa_ei_karjuta_pian_se_hiljenee_kokonaan/7014272
  12. ↑ Keuruulla laskettiin lippu viimeisen kerran Yle. 31.12.2014. Viitattu 20.5.2018.
  13. ↑ Alueen Keuruu yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ http://www.tiedetila.fi/tiedetila/aloitus.htm
  20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuruu.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keuruu&oldid=17900396”