Pohjanmaan rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjanmaan rata
Pohjanmaan rata punaisella merkittynä.
Pohjanmaan rata punaisella merkittynä.
Perustiedot
Reitti Seinäjoki–Oulu
Rakennettu 18831886
Avattu 1885, 1886
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 334,8 km
Raiteiden lkm 2 Seinäjoki–Lapua
1 Lapua–Kokkola
2 Kokkola–Ylivieska
1 Ylivieska–Oulu
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV / 50 Hz,
Tuomioja–Hirvineva 2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä Lapua–Kokkola 200 km/h
Kokkola–Oulu 200 km/h
 • tavaraliikenteessä 100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus (Seinäjoki)–(Ylivieska)–(Oulu)[1]
Ohjauskeskus Seinäjoki (Seinäjoki–Ylivieska),
Oulu (Ylivieska–Oulu)
Miehitetyt asemat Seinäjoki, Ylivieska, Oulu[1]
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan

Pohjanmaan rataa Kauhavan ratapihalla.

Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä.

Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissakin yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.

Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo vuosien 1863–1864 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Eräs vaihtoehto oli linjata rautatie Seinäjoelta Pietarsaaren–Kokkolan–Raahen kautta Ouluun. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli kuitenkin esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere – Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta. Tähän vaikutti suurelta osin se, että tuolloin merkittävät merenkulkukaupungit Raahe ja Pietarsaari eivät halunneet rahdista kilpailevaa rautatietä kaupunkiin.

Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:

Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.

Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.

Virallisen rakennuskertomuksen (1884) mukaan Pohjanmaan radan rakennustyömailla kuoli eri työtapaturmissa yhteensä 14 ihmistä.[2]

Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:

  • 1975: (Toijala)–Tampere–Parkano–Seinäjoki
  • 1981: Seinäjoki–Kokkola
  • 1983: Kokkola–Oulu
  • 2001: Tuomioja–Raahe
  • 2011: Seinäjoki–Vaasa

Risteävät rataosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puretut sivuradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eskolan metsärata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eskolan metsärata eli Pikkurata oli Metsähallituksen omistama 750 millimetrin raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen puutavaran kuljetukseen tarkoitettu metsärautatie. Sievin, Kannuksen, Toholammin, Reisjärven ja Lestijärven kuntien alueella sijainnut rata alkoi Eskolan rautatieasemalta valtion radan vierestä ja jatkui valtion metsissä pisimmillään 68 kilometrin matkan. Kaksihaaraisen pääradan lisäksi radalla oli useita väliaikaisia pistoja, jotka rakennettiin talveksi jäätyneiden soiden päälle. Tämä Suomen pisin ja pitkäaikaisin metsärata oli käytössä 1920–1961 ja sitä pitkin kuljetettiin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.

Ristonahon rata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristonahon rata oli sivurataosuus Vihannin rautatieasemalta Lampinsaaren kylässä sijaitsevalle Ristonahon ratapihalle. Rataosuuden pituus oli 11,5 kilometriä, ja se palveli Outokumpu Oyj:n Vihannin kaivoksen kuljetustarpeita vuosina 1954–1992. Liikenne rataosalla lakkautettiin kaivoksen lopettamisen myötä 1992 ja rata purettiin tarpeettomana. Nykyisin ratapenger on käytössä ajotienä.

Radalla sattuneet liikenneturmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 rataa ryhdyttiin peruskorjaamaan ja samalla rakentamaan rinnakkaista rataa joillekin rataosille. Vuonna 2010 Kiviniemen hallitus päätti Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta.[3] Koska kyseinen rataosuus on hyvin vilkkaasti liikennöity, perusparannuksen myötä radan kapasiteettia voidaan lisätä. Hankkeen kustannusarvioksi asetettiin 880 miljoonaa euroa. Hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2017 lopussa.[4]

Peruskorjauksen osittain valmistuttua radalla liikennöivä VR nopeutti Helsingin ja Oulun välistä junayhteyttä vajaasta 6 tunnista vajaaseen 5½ tuntiin joulukuussa 2016.[5] VR arvioi pystyvänsä nopeuttamaan junayhteyttä 5 tuntiin vuonna 2017 peruskorjauksen lopullisesti valmistuttua. Pohjanmaan radan peruskorjaus valmistuikin suunnitelman mukaan 2017, mutta aikataulun mukaisia nopeuksia ei kuitenkaan koskaan nostettu, koska Riihimäki-Tampere-välille alkoi tulla työmaista johtuvia nopeusrajoituksia jo syyskuussa 2016.[6]

VR nopeutti aikataulun mukaisia nopeuksia Helsingistä Ouluun nopeimmillaan 5 tuntiin ja 13 minuuttiin 15. joulukuuta 2019.[7] Myös matka Rovaniemeltä Helsinkiin nopeutuu parhaimmillaan jopa tunnilla.

Petteri Orpon hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että Limingan ja Oulun välinen osuus levennetään kaksiraiteiseksi heidän hallituskautensa aikana.[8] Vaikka hallituksen talousarvioesityksessä hanketta pidetään kiireellisenä, siirtynee varsinainen rahoituspäätös hankkeen toteuttamisesta aikaisintaan vuoteen 2025.[9]

  1. a b F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat: Seinäjoki, Ylivieska ja Oulu eivät kuulu kauko-ohjattuun rataan) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. Kallio, Kalle: Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939, s. 126. SKS Kirjat, 2022. ISBN 978-951-858-314-4
  3. Seinäjoki-Oulu-rata toteutetaan budjettirahoituksella Rakennuslehti. 25.3.2011. Viitattu 2.4.2019.
  4. Seinäjoki-Oulu-ratahanke – Liikennevirasto (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. VR lisää satoja junavuoroja eri puolilla Suomea – Turun Sanomat – 19.10.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Salonen, Viki: VR hidastaa junamatkoja maaliskuussa – pääradan aikatauluihin merkittäviä muutoksia Hämeen Sanomat. 30.1.2018. Arkistoitu 25.2.2018.
  7. VR:n yllätys: Junamatka Rovaniemeltä Helsinkiin lyhenee tunnilla – nämä muut matkat nopeutuvat
  8. Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 valtioneuvosto.fi. 20.6.2023. Valtioneuvosto. Viitattu 9.12.2023.
  9. Liminka-Oulu-kaksoisraide joutuu vielä odottamaan valtion rahoitusta yle.fi. 20.9.2023. Yleisradio. Viitattu 9.12.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]