Luettelo Helsingin vanhimmista rakennuksista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on epätäydellinen luettelo Helsingin vanhimmista rakennuksista. Helsingin kaupungin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun puoliväliltä. Seurasaaressa on tätäkin vanhempia rakennuksia, mutta nämä eivät sijaitse alkuperäisillä paikoillaan. Helsingin vanhin muualta tuotu rakennus on 1680-luvulta peräisin oleva Karunan vanha kirkko, ja Kantakaupungin vanhin on vuonna 1757 valmistunut Sederholmin talo. Helsingin kantakaupunki rakennettiin pitkälti toiseen maailmansotaan mennessä, ja osittain sen jälkeenkin. Tällä sivulla olevassa luettelossa näkyvät pääosin ainoastaan Kaartinkaupungissa, Kampissa, Katajanokalla, Kluuvissa, Kruununhaassa, Punavuoressa, Ullanlinnassa ja Suomenlinnassa sijaitsevat, ja ennen vuotta 1890 valmistuneet rakennukset.

Rakennukset valmistumisjärjestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Arkkitehti Tietoa rakennuksesta Lähde
Rödje-Fantsin tilan asuinrakennus Itäsalmi 1723 Rödje-Fantsin tilan puinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1723. Nykyisen Jugend-tyylisen ulkoasunsa rakennus sai vuonna 1923. [1]
Kusaksen tilan päärakennus Susiraja 1749 Kusaksen tilan päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1749 – nykyasu pääosin vuodelta 1925. Rakennusta on kunnostettu ainakin 1950-luvulla. [2]
Bastioni Carpelan Bastioni Carpelan 15 January 2010.jpg Suomenlinna A 5a, 60°08′24.6″N, 024°59′19.6″E 1748–1750 Ei tietoa Bastioni Carpelan sijaitsee Suomenlinnassa. [3]
Bastioni Gyllenborg Suomenlinna A 5c, 60°08′23.8″N, 024°59′14.8″E 1748–1750 Ei tietoa Bastioni Gyllenborg sijaitsee Suomenlinnan Kustaanmiekassa. [4]
Bastioni Zander Suomenlinna A 7a, 60°08′20.2″N, 024°59′20.0″E 1748–1750 Ei tietoa Bastioni Zander on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Vuonna 1750 valmistuneen Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallionseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri. [5][6]
Bastioni Liewen Särkkä, 60°09′00.0″N, 024°58′00.5″E 1749–1751 (1774–1790-luku) Ei tietoa Bastioni Liewen sijaitsee Särkän saarella, jonka linnoittaminen aloitettiin vuonna 1749. Bastioni rakennettiin uudelleen vuoden 1774 suunnitelmien mukaan ja valleja korotettiin vielä uudestaan 1780- ja 1790-luvuilla. [7][8]
Kurtiini Tessin – Gyllenborg Suomenlinna E 7, 60°08′51.7″N, 024°58′31.1″E 1749–1751 ja 1755 Ei tietoa Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja kurtiini niiden välissä rakennettiin 1749–1751 ja 1755. Bastionit jäivät myöhemmin venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiini yhdistää edelleen patterit 1 ja 2. [7][9]
Kaponieeri Delwig (Ravintola Walhalla) Talo A10 Kustaanmiekka 110911.jpg Suomenlinna A 10a, 60°08′20.6″N, 024°59′22.3″E 1750–1752 Ei tietoa Kaponieeri Delwig on viisisivuinen tiilikasematti, jonka pomminkestävät holvit kaareutuvat ulkoseinien ja keskipilarin varassa. Ravintola Walhalla rakennettiin kaponieeriin vuosina 1949–1951. Rakennuksen sisäosat ovat säilyneet miltei alkuperäisinä. [10][11]
Kaponieeri Coyet Suomenlinna A6 1750–1752 Ei tietoa Kaponieeri Coyet sijaitsee Suomenlinnan Kustaanmiekassa. [12]
Kaponieeri von Törne Suomenlinna F1 1750–1752 Ei tietoa Kaponieeri von Törne sijaitsee Särkän saarella Suomenlinnassa. [13]
Kaponieeri Gerdes Suomenlinna F2 1750–1752 Ei tietoa Kaponieeri Gerdes sijaitsee Suomenlinnassa Särkän saarella. [14]
Bastioni Seth Suomenlinna B17a 1750–1753 Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750–1753. [15]
Bastioni Wrede Bastioni Wrede.jpg Suomenlinna B 49, 60°08′38.2″N, 024°59′14.6″E 1750–1753 Ei tietoa Bastioni Wrede on maapeitteitä lukuun ottamatta vuonna 1753 valmistunut Suomenlinnan bastioni. [16]
Bastioni Scheffer Bastioni Scheffer.jpg Suomenlinna D2 1751–1753 Ei tietoa Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751–1753 suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti. [17]
Bastioni Stromberg Bastioni Stromberg1.jpg Suomenlinna D3 1751–1753 Ei tietoa Vuosina 1751–1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdolla vuosina 1773–1774. [18]
Käsityöläisten Bastioni Hårleman Bastion Harleman.jpg Suomenlinna B 31, 60°08′33.0″N, 024°59′02.7″E 1750–1753 Ei tietoa Susisaarella bastioni Hårlemanissa sijaitsee useita käsityöläisten työtiloja, joista osa on avoinna yleisölle kesäaikaan. Bastionin rakentaminen aloitettiin vuonna 1750, ja se valmistui pääosin vuonna 1753. [19][20]
Östersundomin kappeli Östersundom Church.JPG Östersundom, 60°14′58.0″N, 025°11′15.6″E 1754 Ei tietoa Alun perin Östersundomin kappeli on rakennettu 1600-luvun lopulla. Kappeli kärsi pahoja vaurioita 1700-luvun alun sodissa ja se korvattiin uudella kappelilla 1754. Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko. [21][22]
Kuninkaanportti Kuninkaanportti.jpg Suomenlinna A 12, 60°08′22.6″N, 024°59′25.0″E 1754 Ei tietoa Kuninkaanportti on Suomenlinnan alkuperäinen pääsisäänkäynti. Se rakennettiin vuonna 1753–1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä. [23]
Bastioni Polhem Bastion Polhem.jpg Suomenlinna B 51b, 60°08′35.9″N, 024°58′52.6″E 1752–1755 Ei tietoa Rakennustyöt alkoivat louhinnalla 1752. Seuraavana vuonna harmaakiviosa oli lähes valmis, mutta kasemattien ja muurinharjojen vesieristykset valmistuivat vasta 1755. [24]
Apteekkitalo Suomenlinna D11 1752–1756 Ei tietoa Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752–1756. Vuosina 1849–1850 apteekkitaloa korotettiin yhdellä kerroksella. Apteekkitalon lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteydessä Bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa. [25]
Bastioni Stiernroos Suomenlinna D7 1753–1756 Ei tietoa Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753–1756, mutta rakennustyöt viimeisteltiin vielä vuosina 1770–1773. [26]
Ehrensvärd-museo (Ekebladin paviljonki) Ehrensvard-museo.jpg Suomenlinna B 40, 60°08′39.4″N, 024°59′08.3″E 1751–1756 Ei tietoa Ekenbladin paviljonki rakennettiin alun perin 1751–1756. Se vaurioitui pahoin Krimin sodassa ja siihen on tehty useita muutostöitä. Rakennuksessa ollut Viaporin komendanttien asuntoja ja työhuoneita. Rakennus toimii nykyään Ehrensvärd-museona. [27][28]
Paikallismajurin talo Paikallismajurin talo Susisaari 24 syys 2008.jpg Suomenlinna B 37, 60°08′39.7″N, 024°59′03.8″E 1756 Carl Wijnblad (?) Paikallismajurin talo sijaitsee Helsingissä Suomenlinnan Susisaaren linnanpihassa. Se rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 upseeriasunnoiksi. [29]
Kapioneeri Boije (Ravintola Walhalla) Suomenlinna A 10b, 60°08′19.7″N, 024°59′21.2″E 1755–1756 Ei tietoa [30]
Bastioni Kunnia Bastion Kunnia.jpg Suomenlinna B 46, 60°08′33.2″N, 024°59′10.6″E 1754–1757. Ei tietoa Bastioni Kunnia kuuluu Susisaaren bastionien muodostamaan linnoitusketjuun. Bastioni oli vielä 1757 keskeneräinen muurinharjoiltaan ja ampumatasoiltaan, jotka viimeisteltiin 1770-luvun alussa. [31][32]
Sederholmin talo Sederholmin talo.jpg Aleksanterinkatu 18 / Katariinankatu 5, 60°10′08.3″N, 024°57′13.2″E 1757 Samuel Berner Sederholmin talo on kauppias Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorin kaakkoisnurkassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus. [33][34]
Pakin talo Pakin talo talvella.jpg Etupellontie 2 1700-luvun puoliväli Pakin talo on Helsingin Pakilassa sijaitseva 1700-luvun puolivälin tienoilla rakennettu puinen tupa. [35]
Herttoniemen kartano Herttoniemen kartano2.JPG Herttoniemen kartanonpuisto, 60°11′24.6″N, 025°02′31.1″E 1760-luku Pehr Granstedt Herttoniemen kartano sijaitsee Helsingin Herttoniemessä Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan välissä. Aiemmin posliinitehtaana toiminut rakennus muutettiin vuonna 1815 nykyiseen tyyliinsä. Tilan historia ulottuu 1400-luvulle asti. [36]
Rakennus E3 Suomenlinna E3 1757–1760 Ei tietoa Rakennus E3 on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757–1760. [37]
Asuinrakennus E4 Suomenlinna E4 1759–1761 Ei tietoa Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E3 ja E5. Se rakennettiin v. 1759–1761 upseerien asuinrakennukseksi. [38]
Kasarmi E5 Suomenlinna E5 1756–1761 Ei tietoa Kasarmi E5 rakennettiin käyttökuntoon vuosina 1756–1761, mutta sen väliaikainen puukatto korvattiin kunnollisella vasta vuonna 1798. [39]
E12 Leipomo/asuinrakennus Suomenlinna E12 1762 E12 on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1762. Rakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu. [40]
Kurtiinitalo ja bastioni Bielke Suomenlinna C 52, 60°08′51.9″N, 024°59′20.2″E 1761–1762, 1762–1847 Augustin Ehrensvärd, J. M. Sprengtporten Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo muodostavat rakennuksen C 52 Suomenlinnan Isolla Mustasaarella. Pohjoinen, suora Kurtiinitalo rakennettiin 1761–1762. Bastioni Bielken vasen siipi rakennettiin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1762–1772 ja oikea siipi 1772–1775 J. M. Sprengtportenin suunnitelmien mukaan. Venäläisellä kaudella rakennuksiin tehtiin muutoksia, suurimpana korottaminen kolmekerroksiseksi vuosina 1845–1847. [7][41]
Bockin talo Bock house Helsinki.jpg Aleksanterinkatu 20, 60°10′08.2″N, 024°57′11″E 1763 C.L. Engel (nykyasu) Bockin talo (myös Vanha Raatihuone) on yksi Helsingin Senaatintoria vierustavista uusklassisista rakennuksista. Se sijaitsee Leijona-korttelissa, osoitteessa Aleksanterinkatu 20, ja on sen vanhin rakennus. Se valmistui vuonna 1763 kauppias Gustav Johan Bockin rakennuttamana. [42]
Sunnin talo Sunn house.jpg Sofiankatu 8 – Aleksanterinkatu 26, 60°10′08.3″N, 024°57′06.6″E 1763 Ei tiedossa Kauppias P. H. Sunn rakennutti torin varrelle 1763–1770 kolmikerroksisen rakennuksen. Se muutettiin empiretyyliseksi vuosina 1833–1844. [43]
Amiraalintalo/vartiotupa Suomenlinna B23 1764 Rakennus valmistui vuonna 1764 pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi. [44]
Vanha tulli- ja pakkahuone Vanha tulli- ja pakkahuone.jpg Mariankatu 3 / Aleksanterinkatu 1, 60°10′09.6″N, 024°57′26.3″E 1765 Ei tietoa Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun. Nykyisen rakennuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1758. [45]
Bastioni Palmstiernan talli Suomenlinna B41 1770 Susisaaren sisimpään puolustusvyöhykkeeseen kuuluvan Bastioni Palmstiernan sisäpihalle rakennettiin vuonna 1770 tallirakennus. Rakennus on tämän jälkeen toiminut useassa eri käyttötarkoituksessa, kuten esim. upseerien asuinrakennuksena ja vankilana.

[46]

Helleniuksen talo Hellenius house.jpg Aleksanterinkatu 24, 60°10′08.4″N, 024°57′08.1″E 1770 Jean Wik (nykyasu) Lääninsihteeri Helleniuksen talo valmistui vuonna 1770. Rakennuksen julkisivu muutettiin empiretyyliseksi 1835 Jean Wikin suunnitelman mukaan. [47]
Traverssi Adlerfelt Traverssi Adlerfelt.jpg Suomenlinna B 1, 60°08′40.5″N, 024°59′11.2″E 1770 Ei tietoa Rakennustyöt alkoivat 1756–1757, mutta ne jäivät kesken ja rakennus valmistui vuonna 1770. [48]
Bastioni Taube Bastion Taube.jpg Suomenlinna B 12, 60°08′44.9″N, 024°58′59.3″E 1753–1773 Ei tietoa Bastioni Taubea alettiin rakentaa vuonna 1753 ja puolustusmuurit valmistuivat vuonna 1757. Pommerin sota lykkäsi lopullista valmistumista vuoteen 1773. [49]
Bastioni Hyve Bastion Hyve.jpg Suomenlinna B 48, 60°08′35.59″N, 024°59′17.54″E 1754–1774 Ei tietoa Bastioni Hyve on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Japanilainen teehuone Tokuyûan ijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa. [31][50][51]
Raveliini Hyvä Omatunto Raveliini Hyva omatunto.jpg Suomenlinna B 47, 60°08′34.06″N, 024°59′15.37″E 1754–1774 Ei tietoa Raveliini Hyvä Omatunto kuuluu Susisaaren bastioineiden muodostamaan linnoitusketjuun. Rakennuksessa on toiminut Suomenlinnan kesäteatteri vuodesta 1968. [31][52]
Bastioni Horn Suomenlinna C59 1775 Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774–1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan. [53]
Bastioni Löwenhielm Suomenlinna D8 1753–1756, 1773–1775 Ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773–1775.

[54]

Suuri Palmstierna Suomenlinna B42a 1749–1752, 1770–1775 Bastioni Palmstierna ja kaponieri Blomcreutz ovat osa Susisaaren sisempää linnoitusvyöhykettä. Suuri Palmstierna rakennettiin useassa eri vaiheessa, pääosin vuosina 1749–1752 sekä vuodesta 1770 eteenpäin.

[55]

Burtzin talo Burtz house.jpg Aleksanterinkatu 22, 60°10′08.56″N, 024°57′10.33″E 1775 Jean Wik (nykyasu) Burtzin talo sijaitsee Senaatintorin etelälaidalla, leijonan korttelissa. Talo valmistui vuonna 1775, ja se muutettiin empiretyyliseksi Jean Wikin suunnitelmien mukaan vuonna 1836. [56]
Puolibastioni Hjärne Suomenlinna B 17b, 60°08′42.34″N, 024°58′56.02″E 1773–1776 Ei tietoa Puolibastioni Hjärne sijaitsee Suomenlinnassa. [57][58]
Tenalji von Fersen Tenalji Von Fersen.jpg Suomenlinna B 17c, 60°08′41.24″N, 024°59′00.27″E 1773–1776 Ei tietoa Tenalji von Fersen sijaitsee Suomenlinnan Susisaarella kuivatelakan etelälaidalla. Tenalji valmistui vuonna 1776 armeijan laivaston leipomoksi ahtaalle, vanhempien linnoituslaitteiden ja telakan rajaamalle alueelle. [59][60]
Kaponieeri de Carnal Suomenlinna B43 1775–1777 Kaponieeri de Carnal esiintyy ensimmäisen kerran bastioni Palmstiernan aukioehdotuksen yhteydessä J. M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelmassa vuodelta 1774. Suunnitelmasta toteutui ainoastaan kaponieeri de Carnal, joka rakennettiin vuosina 1775–1777. [61]
Sarvilinna Hessenstein Suomenlinna C93 1775–1777 Rakennus sijaitsee Suomenlinnassa. [62]
Kurtiini Hamilton-Polhem
(Tullimuseo)
Tullimuseo Suomenlinna.jpg Suomenlinna B 20, 60°08′39.99″N, 024°58′53.3″E 1753–1777 Ei tietoa Museo sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, kurtiini Hamilton-Polhemissa. 1770-luvulla rakennettu kurtiinirakennus on toiminut linnoituksen kasarmina ja vankilana. [63]
Kiseleffin talo Unioninkatu 27.jpg Unioninkatu 27 / Aleksanterinkatu 28, 60°10′08″N, 024°57′04.5″E 1778 Ei tietoa Kiseleffin talo sijaitsee Senaatintorin etelälaidassa. Rakennus kuuluu Sarvikuonon kortteliin. Rakennuksen Senaatintorin-puoleisen osan rakennutti Johan Sederholm v. 1772–1778, mutta nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1818. [64]
Susisaaren ruutikellarit Suomenlinna B 1778 Ei tietoa Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia. Vuosina 1776–1778 rakennettu Susisaaren ruutikellari on näistä toisena säilynyt tähän päivään. [65]
Noakin arkki Noakin arkki Suomenlinna.JPG Suomenlinna C 54, 60°08′49.36″N, 024°59′17.17″E 1764–1780-luku (Carl Hårleman), Jean Eric Rehn, ja A. E. Gete Noakin arkki on Suomenlinnan suurin asuinrakennus ruotsalaiselta kaudelta ja se on myös Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo. Rakennuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa vaikutteita Carl Hårlemanilta[66] ja suunnitteluun ovat osallistuneet Jean Eric Rehn[67] ja A. E. Gete.[66] Rakennus korotettiin nelikerroksiseksi 1780-luvulla. [67][66]
Inventaariokamari Inventaariokamari.jpg Suomenlinna B 74, 60°08′41.43″N, 024°59′17.25″E 1778–1783 todennäköisesti Fredrik af Chapman Tykistölahden rannalla sijaitseva inventaariokamari ja siihen liittyvä mastovaja rakennettiin vuosina 1778–1783. Inventaariokamari vaurioitui Krimin sodan pommituksissa vuonna 1855. Mastovaja tuhoutui täysin. [31][68]
Kruunulinna Ehrensvärd, puolustusrintamaosa Kruunulinna ehrensvärd.jpg Suomenlinna C 31, 60°08′50.39″N, 024°59′08.83″E 1775– Isossa Mustasaaressa sijaitseva pitkä kruunun mallinen linnoitus, joka päättyy molemmissa päissä suuriin siipirakennuksiin. [69][70]
Östersundomin kartanon kivinavetta Östersundomin kartanoalue 1785 Östersundomin kartanon alueella sijaitseva kivinavetta rakennettiin vuonna 1785. Rakennusta laajennettiin vuonna 1887. [71]
Kruununlinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus, Pirunkirkko Pirunkirkko.jpg Suomenlinna C 28, 60°08′50.13″N, 024°58′58.9″E 1776–1786 kenraali Arbin Pirunkirkko on kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus. [72][73][74]
Kruununlinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus Suomenlinna C40.jpg Suomenlinna C 40, 60°08′46.86″N, 024°59′14.58″E 1776–1786 kenraali Arbin Kruununlinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus valmistui vuonna 1786. [75]
Kaponieeri 1 Suomenlinna C44 1788 Rakennus sijaitsee Suomenlinnan Ison Mustasaaren pohjoisrannalla. [76]
Kaivostyönjohtajan asuinrakennus Koirasaarentie 1780-luku Kaivostyönjohtajan asuinrakennus. Kaivostoiminta alkoi vastapäisillä kallioilla 1760-luvulla. [77]
Fallbackan tilan aitta Itäväylä / Kallvikintie 1790-luku Fallbackan ratsutilan aitta. [78]
Tuomarinkylän kartano Tuomarinkylan kartano.jpg Tuomarinkylä, 60°15′18.66″N, 024°58′13.21″E 1790-luku Ei tietoa Tuomarinkylän kartano sijaitsee Vantaanjoen varrella Tuomarinkylässä. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennukset rakennettiin 1700-luvulla. [79]
Tuomarinkylän ravintola Tuomarinkylan ravintola.jpg Tuomarinkylä 1790-luku Ei tietoa Tuomarinkylän ravintola on Tuomarinkylän kartanon yksi sivurakennuksista. Rakennus oli alun perin kartanon tanssisali, mutta on sittemmin muutettu ravintolaksi. [80]
Tuomarinkylän kartanon sivurakennus Tuomarinkylä 1790-luku Ei tietoa Tuomarinkylän kartanon vanhoista 1790-luvun sivurakennuksista kolme on säilynyt tähän päivään. [81]
Tuomarinkylän kartanon toinen sivurakennus Tuomarinkylä 1790-luku Ei tietoa Yksi Tuomarinkylän kartanon kolmesta 1790-luvun sivurakennuksesta. [82]
Malminkartano Malminkartano, 60°14′57.71″N, 024°52′08.29″E 1790 Ei tietoa Malminkartanon tilan historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Kartanon nykyisen päärakennuksen vanha osa on vuodelta 1790 ja sitä ympäröivä puutarha on 1800-luvun alkupuolelta. [83]
Punainen Huvila Punainen Huvila.jpg Lauttasaari, 60°09′34.51″N, 024°52′45.06″E 1792 Ei tietoa Lauttasaaren vanhin rakennus, vuonna 1792 valmistunut Punainen Huvila on Lauttasaaren kartanon vanha päärakennus. [84]
Pehtorin tupa Herttoniemen kartanon pehtoorin tupa.jpg Herttoniemen kartanonpuisto 1700-luku Ei tietoa Pehtorin tupa on Herttoniemen kartanon mailla sijaitseva 1700-luvun puurakennus, jossa toimii nykyään Ravintola Wanha Mylly. [85]
Talin kartanon viljamakasiini Talin kartanon piha 1790-luku Ei tietoa Talin kartanon vanha viljamakasiini on rakennettu 1790-luvulla, ilmeisesti vuonna 1795. [86]
Viikin latokartanon aitta Viikin latokartanon aitta.jpg Viikin latokartanon pihapiiri 1700-luku Ei tietoa [87]
Kulosaaren kartanon pehtorin talo Kivinokka 1700-luku tai 1800-luvun alku Yksikerroksinen ja satulakattoinen Pehtorin talo sijaitsee Kulosaaren kartanon pihamaan länsilaidassa. Rakennuksen iästä ei ole säilynyt dokumentteja, mutta arkkitehtuurin perusteella sen voisi karkeasti arvioida olevan 1700–1800-luvun taitteen tienoolta. [88]
Pappila (Suomenlinna) Suomenlinna B24 1700-luku tai 1800-l. alku Rakennuksen runko-osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkka rakennusaika ei ole tiedossa. Venäläisen kauden kartoissa se esiintyy vuodesta 1816 lähtien ja venäläisessä asiakirjamateriaalissa mainitaan, että se on ostettu ruotsalaisilta omistajilta. [89]
Viikin latokartanon asuinrakennus Viikki Manor dwelling house.jpg Viikin latokartanon pihapiiri 1700-luku Ei tietoa Asuinrakennuksen sisustus on uusittu vuosina 1930 ja 1972. [87]
Stansvikin kartanon entinen aitta- ja vajarakennus Stansvikintie 1800-luvun alku Entisen aitta- ja vajarakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakenteita on kunnostettu 1990-luvulla. [90]
Björntorpin päärakennus Itäsalmi 1800 Vuodelta 1800 olevan torpan 11:sta piharakennuksesta osa lienee 1700-luvulta. [91]
Fallbackan tilan päärakennus Itäväylä / Kallvikintie n. 1800 Ei tietoa Jo 1600-luvulla toimineen Fallbackan ratsutilan päärakennuksen vanhin osa on rakennettu noin vuonna 1800. Fallbackassa ei ole jäljellä yhtään rakennusta niistä, jotka on piirretty vuoden 1770–1772 isonjaon yhteydessä tehtyyn karttaan. [92]
Degerön kartano 60°10′23.4″N, 025°03′28.8″E 1800-luku Ei tietoa Degerön kartano on kartano Helsingissä, Laajasalon itärannalla. Kartano perustettiin 1600-luvulla, mutta sen nykyinen päärakennus ja maisemapuisto ovat peräisin 1800-luvulta. [93]
Meilahden kartano Meilahden kartano.jpg Meilahti, 60°11′30.2″N, 024°53′02.25″E 1800-luvun alku Ei tietoa Meilahden kartano sijaitsee puistomaisella huvila-alueella Saunalahden rannassa. Kartanon historia ulottuu 1400-luvun lopulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennus valmistuivat 1800-luvun alkupuolella. [94]
Puotilan kartano Puotilan kartano ja viljelypalstoja.jpg Puotila, 60°12′43″N, 025°06′26″E 1800-luvun alku Ei tietoa Puotilan kartano sijaitsee pitkän lehmuskujan, Rantakartanontien päätteenä Vartiokylänlahden länsirannalla. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennus rakennettiin 1800-luvun alussa. [95]
Rastilan kartano Vartiokylänlahti, 60°12′30.46″N, 025°07′12.01″E 1800-luvun alku Ei tietoa Rastilan ratsutilan historia ulottuu 1600-luvulle. Nykyinen päärakennus ja aitta rakennettiin 1800-luvun alussa. [96]
Stansvikin kartano Stansvikin kartano.jpg Laajasalo, 60°09′49″N, 025°01′49″E 1804 Ei tietoa Stansvikin kartano on kartano Helsingissä, Laajasalossa, Tahvonlahden rannalla. Kartanon päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1804. [97]
Ravintola Savu Ravintola Savu.jpg Tervasaari, 60°10′25.22″N, 024°58′07.07″E 1805 Ei tietoa Ravintola Savu on Helsingin Tervasaaressa sijaitseva vanha terva-aitta, joka valmistui vuonna 1805. Aitta on saaren ainoa säilynyt rakennus, ja se on toiminut ravintolana vuodesta 1967 alkaen. [98]
Ylistalo Muurahaisenpolku 4 tod.näk. 1805 Ei tietoa Tilan kirjoitettu historia ulottuu 1500-luvulle, jolloin tilalla asui kruunun luotsi. Tilan rakennuskannasta on säilynyt 1800-luvun alussa, todennäköisesti vuosina 1804–1805 rakennettu nykyinen Ylistalo. [99]
Kulosaaren kartano Kulosaaren kartano.jpg Kivinokka, 60°11′35″N, 025°00′52″E todennäköisesti osittain 1760-luku, nykyasu 1810-luvulta Carl Ludvig Engel Kulosaaren kartanon historia ulottuu 1500-luvulle asti. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1800-luvun alussa, mutta todennäköisesti rakennus on rungoltaan osittain Augustin Ehrensvärdin aikakaudelta, eli 1750–1760-luvulta. Tähän viittaisi muun muassa se, että rakennuksen alakerta on huonekorkeudeltaan selvästi yläkertaa matalampi. [100][101]
Katariinankatu 3 Katariinankatu3.jpg Katariinankatu 3, 60°10′07.14″N, 024°57′13.54″E 1810-luku Ei tietoa Sederholmin talon lisärakennus. [102][34]
Balderin talo Visit-suomi-2009-05-by-RalfR-222.jpg Aleksanterinkatu 12, 60°10′08.39″N, 024°57′17.3″E 1813 Pehr Granstedt Arkkitehti Pehr Granstedt piirsi rakennuksen, joka rakennettiin sen ajan yksinkertaisen ranskalaiseen barokkityyliin. Rakennuksen osti Bolder-loosi, joka ajoi raittiusasiaa. Aleksanterinkadun puolelle rakennettiin kolmas kerros vuonna 1931. [103][34]
Remanderin talo Remanderin talo.jpg Aleksanterinkatu 16, 60°10′08.43″N, 024°57′14.89″E 1814 Ei tietoa Alun perin kaksikerroksista Friedrich Remanderin kauppiastaloa korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1873. Tontilla sijainneet piharakennukset purettiin 1920-luvulla, ja pihalle rakennettiin suuri piharakennus, Valkoinen sali, joka valmistui vuonna 1925. [104][105][34]
Goviniuksen talo Goviniuksen talo.jpg Pohjoisesplanadi 9, 60°10′05.14″N, 024°57′13.84″E 1815 Pehr Granstedt Goviniuksen talo sijaitsee Elefantin korttelissa Kruununhaassa. Rakennuksessa sijaitsi Louis Kleinehin hotelli. [106][107][34]
Munkkiniemen kartano Munkkiniemi manor February 17 2009 01.jpg Kartanontie 1, 60°11′39.61″N, 024°52′52.36″E 1815 Carl Ludvig Engel Munkkiniemen kartano muodostettiin kartanoksi vuonna 1624. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1815. Kartanoa ympäröi englantilaistyyppinen puisto 1830-luvulta. Carl Ludvig Engelin rakennukseen suunnittelemat muutostyöt tulivat päätökseen vuonna 1839. [108]
Kluuvin galleria Kluuvin galleria.jpg Unioninkatu 28, 60°10′06.1″N, 024°57′03.03″E 1816 Ei tietoa Kluuvin galleria on Helsingin kaupungin taidemuseon hoitama näyttelytila, joka on profiloitunut ajankohtaisen kuvataiteen esittelyyn. [109]
Korkein oikeus Pohjoisesplanadi 3.jpg Pohjoisesplanadi 3, 60°10′05.22″N, 024°57′19.91″E 1816 Pehr Granstedt Korkein oikeus muutti Helsingin Kauppatorin laidalle Presidentinlinnan naapuriin vuonna 1934. [110]
Uschakoffin talo Pohjoisesplanadi19.jpg Pohjoisesplanadi 19, 60°10′04.85″N, 024°57′02.68″E 1816 Lars Sonck (nykyasu) Entinen Privatbanken, nykyinen Jugendsali (1904). Talo sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 19. [111]
Fennia-Patrian talo Fennia-Patrian talo.jpg Unioninkatu 25, 60°10′06.39″N, 024°57′04.57″E 1817–1818 Ei tiedossa Vuosien 1817–1818 välillä valmistunut Fennia-patrian talo sijaitsee Kruununhaassa, osoitteessa Unioninkatu 25. [43][112]
Lampan talo Pohjoisesplanadi 5.jpg Pohjoisesplanadi 5, 60°10′05.29″N, 024°57′17.78″E 1817 Lampan talo on saanut nimensä siitä, että sen rakennutti vv. 1814–1817 Selma Europaeuksen isä, kauppias ja raatimies Johan Lampa, liike- ja asuintalokseen Pohjoisesplanadin ja Helenankadun kulmaan. G.F. Stockmann aloitti liikkeensä tässä talossa. [113][34]
Ruiskumestarin talo Burghers House (Ruiskumestarin Talo) (396478185).jpg Kristianinkatu 12, 60°10′31.8″N, 024°57′22.52″E 1818 Ruiskumestarin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin puutalo, joka on valmistunut vuoden 1818 tienoilla. Museo sijaitsee Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa. [114]
Talin kartano Talin kartano.jpg Tali, 60°12′43.34″N, 024°51′34.82″E 1820-luku Ei tietoa Talin kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1820-luvulta, ja arkkitehtuuri edustaa empiretyyliä. [115]
Huvila Engel Stansvikintie 1820 mahdollisesti Carl Ludvig Engel Huvila vuoden rakennettiin vuoden 1820 vaiheilla kesävieraiden majoitusta varten. Yksikerroksinen empiretyylinen sivurakennus tehtiin päärakennuksen kaakkoispuolelle, rantaan vievän polun reunalle. Huvilan suunnittelijasta ei ole varmuutta, mutta Carl Ludvig Engeliä on esitetty rakennuksen suunnitelmien laatijaksi. [116]
Presidentinlinna PresidentialPalaceHelsinkiApr2007.JPG Pohjoisesplanadi 1 / Mariankatu 2, 60°10′06″N, 024°57′22.5″E 1820 Pehr Granstedt Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingissä Kauppatorin laidalla. Talo edustaa enimmäkseen empiretyyliä. [117]
Stansvikin kartanon venevaja Stansvikintie 1820 mahdollisesti Carl Ludvig Engel Empiretyylinen venevaja rakennettiin vuonna 1820. [118]
Merikasarmi Merikasarmi 2008.jpg Laivastokatu 20, 60°10′05.18″N, 024°58′19.66″E 1820 Carl Ludvig Engel Merikasarmi, alkujaan Katajanokan kasarmi, on Suomen meriekipaasin käyttöön 1816–1820 rakennettu kasarmialue. [119]
Pohjoisesplanadi 21 Pohjoisesplanadi 21, 60°10′04.76″N, 024°57′00.79″E 1820 Carl Ludvig Engel Pohjoisesplanadi sijaitsee Kluuvissa, Dromedaarin korttelissa. [120]
Meritullintori 4 Meritullintori 4.jpg Meritullintori 4 / Aleksanterinkatu 1, 60°10′09.87″N, 024°57′28.91″E 1820 Ei tiedossa Talo sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [121]
Valtioneuvoston linna Valtioneuvoston linna 2.jpg Snellmaninkatu 1–3, 60°10′10″N, 024°57′16″E 1822 Carl Ludvig Engel Eteläinen ja itäinen sivurakennus valmistuivat muutama vuosi myöhemmin kuin senaatintorinpuoleinen päärakennus. 1850-luvun alussa valmistuneen pohjoisen sivurakennuksen suunnittelivat loppuun A. W. Arppe ja A. F. Granstedt. [122][123]
Kaartin kasarmi Suomen puolustusministeriön päärakennus.jpg Eteläinen Makasiinikatu 10, 60°09′52.6″N, 024°56′55″E 1822 Carl Ludvig Engel Sijaitsee Kasarmitorin laidalla, nykyään Suomen puolustusministeriön päärakennus.
Smolna Smolna Helsinki.jpg Eteläesplanadi 6, 60°10′01.5″N, 024°56′59.5″E 1822 Carl Ludvig Engel Smolna on valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva empiretalo Helsingissä Eteläesplanadin varrella. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel vuonna 1820 ja se valmistui vuonna 1822. [124]
Brummerin talo Brummerin talo.jpg Aleksanterinkatu 14, 60°10′08.4″N, 024°57′15.6″E 1823 Jean Wiik Talo rakennettiin vuonna 1823 Jean Wiikin suunnitelmien mukaan. Talon kellari on osin perua 1600-luvulta. [125][34]
Puutalo Bulevardi 40 Sinebrychoffin oluttehtaan sivurakennus.jpg Bulevardi 40 1823 Ei tietoa Sinebrychoffin puiston laidalla sijaitseva puurakennus on yksi Bulevardi 40:ssä sijaitsevista puurakennuksista. [126]
Vanha kirkko Vanha kirkko ruttopuisto.jpg Lönnrotinkatu 6, 60°09′59″N, 024°56′21″E 1826 Carl Ludvig Engel Helsingin vanha kirkko on nimensä mukaisesti Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön vuonna 1826. [127]
Pyhän kolminaisuuden kirkko Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Helsinki.jpg Unioninkatu 31, 60°10′16.1″N, 024°57′04″E 1826 Carl Ludvig Engel ja Jegor Uschakoff Pyhän Kolminaisuuden kirkko on Helsingin Unioninkadun varrella sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema vuonna 1826 valmistunut ja vuonna 1827 vihitty ortodoksinen kirkko. [128]
Kaartin lasaretti Kaartin lasaretti.jpg Lönnrotinkatu 37 1827 Carl Ludvig Engel Kaartin lasaretin korttelissa oli jo 1822 sotaväen sairaala. Sairaala-alue laajeni vähitellen koko kortteliin. [129]
Ravintola Kaisaniemi Ravintola Kaisaniemi.jpg Kaisaniementie 6 1827 Carl Ludvig Engel Vuonna 1827 perustettu ravintola sijaitsee Kluuvissa, Kaisaniemen puistossa. [126][130]
Johann Sederholmin hautakappeli Sederholmin hautakappeli.jpg Vanha kirkkopuisto, 60°10′00.45″N, 024°56′24.52″E 1828 Carl Ludvig Engel Kauppias Johan Sederholmille pyhitetty kappeli sijaitsee Vanhassa kirkkopuistossa. Hautakappeli valmistui vuonna 1828. [131][132]
Stansvikintien vanha saunarakennus Stansvikintie 1820-luku Entinen saunarakennus on oletettavasti 1820-luvulta. Nykyisin se on kesäasuntokäytössä. Rakennus on peruskorjattu 1990-luvulla. [133]
Topelia (Kantonistikoulun päärakennus ja kaksi sivurakennusta) Kantonistikoulu.jpg Unioninkatu 38, 60°10′17″N, 024°56′59″E 1821–1830 Carl Ludvig Engel Kantonistikoulun päärakennus ja kaksi sivurakennusta valmistuivat Unioninkadun varrelle vuosina 1821–1830. [134]
Brofeldtin talo Pohjoisesplanadi 15 Helsinki.jpg Pohjoisesplanadi 15 – Sofiankatu 2, 60°10′04.99″N, 024°57′07.18″E 1830 Carl Ludvig Engel Rakennus valmistui vuonna 1830, ja se korotettiin kolmikerroksiseksi jo seuraavana vuonna. Vuonna 1895 talon ulkoasu muutettiin uusrenessanssityyliseksi Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. [43][135]
Mariankatu 5 Mariankatu 5 Helsinki.jpg Mariankatu 5, 60°10′11″N, 024°57′25.08″E 1830 Ei tietoa [136]
Eteläranta 16 Eteläranta 16.jpg Eteläranta 16, 60°09′59.63″N, 024°57′07.61″E 1830 Carl Ludvig Engel Eteläranta sijaitsee Kaartinkaupungissa, Valaan korttelissa. [137]
Viikin Latokartano Viikin latokartano.jpg Viikintien ja Lahdenväylän risteys Viikin tiedepuiston kupeessa 1832 Ei tietoa Tila perustettiin vuonna 1555. Vanha päärakennus paloi vuonna 1830 ja nykyinen rakennettiin sen tilalle 1832. Se sai nykyisen asunsa vuonna 1932. Vuonna 1988 kartano muutettiin tiedepuistotoimistoksi ja vuodesta 2000 siinä on toiminut ravintola. [138][87]
Villa Anneberg Villa Anneberg.jpg Vanhakaupunki 1832 Ei tietoa Annalan kartano valmistui 1832, ja se on yksi Suomen vanhimpia kesähuviloita. Kartanoa ovat ympäröineet kauniit puutarhat. Rakennus sijaitsee mäen päällä Vanhassakaupungissa Helsingissä. [139]
Helsingin yliopiston päärakennus Helsingin yliopiston päärakennus.jpg Unioninkatu 34, 60°10′10″N, 024°57′00″E 1832 Carl Ludvig Engel Helsingin yliopiston päärakennus on vuonna 1832 valmistunut empiretyylinen rakennus senaatintorilla. Se laajennettiin 1930-luvulla korttelin kokoiseksi arkkitehti J. S. Sirénin suunnitelmien mukaan.
Helsingin yliopiston Observatorio Helsinki observatory.jpg Kopernikuksentie 1, 60°09′42.91″N, 024°57′05.97″E 1832 Carl Ludvig Engel Yliopiston vanha tähtitorni, josta ympäröivä Tähtitorninmäki on saanut nimensä. [136]
Sinebrychoffin vanha tehdasrakennus Sinebrychoffin vanha tehdasrakennus.jpg Hietalahdenranta 9a 1832 Anton Wilhelm Arppe Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Haahkan korttelissa. [140]
Synnytyshuone Snellmaninkatu 14.jpg Snellmaninkatu 14 1833 Carl Ludvig Engel Rakennettiin vuonna 1833 opetussairaalan erilliseksi synnytyshuoneeksi. Talosta ovat säilyneet Carl Ludvig Engelin signeeraamat piirustukset. [141][142]
Helsingin yliopiston Valtiotieteellinen tiedekunta Unioninkatu 37.jpg Unioninkatu 37 1833 Carl Ludvig Engel Vanha klinikka (Unioninkatu 37) valmistui vuonna 1833 Suomen ensimmäiseksi opetussairaalaksi. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa. [143][144]
Kasvitieteellisen puutarhan entinen päärakennus Unioninkatu 44 1833 Carl Ludvig Engel Empiretyylinen rakennus valmistui Kasvitieteellisen puutarhan päärakennukseksi vuonna 1833. [126]
Helsingin kaupungintalo Helsingin kaupungintalo satamasta.jpg Pohjoisesplanadi 11–13, 60°10′05″N, 024°57′10″E 1833 Carl Ludvig Engel Helsingin kaupungintalo on osa kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä. PEruskorjauksessa vuosina 1965–1970 talon sisäosat purettiin ja rakennettiin uudestaan Aarno Ruusuvuoren piirustusten mukaan. [145][146]
Kaartin lasaretin leivintupa Kaartin lasaretin leivintupa.jpg Lönnrotinkatu 37, Hietalahdenkatu 1 1835 Carl Ludvig Engel Kaarin lasarettiin leivintupa, rakennus sijaitsee Kampissa, Kaartin lasaretin korttelissa. [129][147][148]
Lauttasaaren kartano Lauttasaaren kartano.jpg 60°09′32.7″N, 024°52′44.6″E 1837 Todennäköisesti C. L. Engelin arkkitehtitoimisto Lauttasaaren kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1624 lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1837. Kartano on kaupungin omistuksessa. [149]
Helsingin lääninvankilan vanha osa ja kirkko Vyökatu 1–3 1837 A. F. Granstedt Vankilan vanhin osa. Toimi vankilana 1837–2002, nykyään hotellina. [136][150]
Ravintola Kaivohuone Kaivohuone (2).jpg Iso Puistotie 1 1838 Carl Ludvig Engel Vuodesta 1838 toiminut ravintola sijaitsee Kaivopuistossa. [126]
Ent. varuskuntasairaala Merikasarminkatu 1838 A. F. Granstedt Merikasarmiin liittyvä entinen varuskuntasairaala, nykyään osa Ulkoasiainministeriön rakennusryhmää. [136]
Pohjoisranta 12 1839 Ei tietoa Puinen empirerakennus sijaitsee Kruununhaassa. [126]
Ruotsin Helsingin-suurlähetystö Pohjoisesplanadi 7.jpg Pohjoisesplanadi 7, 60°10′05.2″N, 024°57′15.5″E 1839 Anders Fredrik Granstedt Ruotsin Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Pohjoisesplanadilla. Suurlähetystörakennus on valmistunut vuonna 1839. Rakennuksen suunnittelusta vastasi alun perin arkkitehti A. F. Granstedt. Myöhemmin Torben Grut suunnitteli sen muistuttamaan Tukholman kuninkaallista linnaa. .[151][34]
Turun kasarmin talousrakennus Old Helsinki main bus terminal.jpg Simonkatu 3 1830-luvulla Ei tietoa Kasarmin päärakennus tuhoutui Suomen sisällissodassa 1918, jäljelle jäi vieressä sijainnut talousrakennus. Toimi linja-autoasemana vuosina 1935–2005. Nykyään kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laituri. [152]
Nissaksen tilan päärakennus Nissaksentie 1840 Nissaksen tilan historia ulottuu 1600-luvulle. Pietari Suuren joukot polttivat tilan kartanon vuonna 1710, mutta se jälleenrakennettiin 1721. Venäläiset kuitenkin polttivat talon uudestaan Suomen sodan aikana 1808. Karl Gustaf Åberg rakensi samalle paikalle isomman päärakennuksen vuonna 1840. [153]
Kansalliskirjaston päärakennus National Library of Finland.jpg Unioninkatu 36, 60°10′13.27″N, 024°57′01.37″E 1840 Carl Ludvig Engel Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä Helsingin yliopiston suurin erillislaitos. [154]
Kasarmi C84 Suomenlinna C84 1839–1840 Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839–1840. Sotavankileirin aikaan vuosina 1918–1919 rakennuksessa toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Rakennuksen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla.

[155]

Kleinehin huvila Itäinen Puistotie 7.jpg Itäinen Puistotie 7 1840 C. A. Edelfelt Itä-Kaivopuistossa sijaitseva rakennus on vuosilta 1839–1840. [156]
Munkkiniemen viljamakasiini Solnantie 7 1840 Nelikerroksinen viljamakasiini valmistui vuonna 1840 A. E. Ramsayn johdolla. Viljatorni oli mahdollisesti pelkkä peitenimi sotilaalliseen käyttöön tarkoitetulle näkötornille. [157]
Puutarhurin talo Gardener's house.jpg Annalan huvila-alue, Vanhakaupunki 1840, 1920 K. J. Alhskog Rakennusta laajennettiin 1920-luvun alussa K. J. Alhskogin suunnitelmien mukaan. 1840-luvun ensimmäisestä rakennusvaiheesta on säilynyt ainakin kivijalka ja osa talon puurakenteista. [158]
Kumpulan kartano Kumpulan kartano.jpg 60°12′07″N, 024°57′26″E 1841 Ei tietoa Ensimmäinen kirjallinen maininta Kumpulan kartanosta (ruots. Gumtäkt gård) on peräisin 1460-luvulta. [159]
Lapinlahden sairaala Lapinlahden sairaala.jpg Lapinlahti, 60°10′04″N, 024°54′46″E 1841 Carl Ludvig Engel Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala. Se sijaitsee Helsingissä Lapinlahden osa-alueella meren rannalla Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä. [160]
Soittokunnantalo Suomenlinna C76 1841 Soittokunnantalo valmistui vuonna 1841. Rakennus paloi Krimin sodassa, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Vuonna 1902 rakennuksessa sattui jälleen tulipalo, jonka jälkeen suojakatto poistettiin ja tilalle laitettiin tavallinen peltikatto. [161]
Sotilaskeittiö/Työsiirtolan toimisto C86 Suomenlinna C86 1841 C86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennus on toiminut muun muassa sotilaskeittiönä, pesulana ja työsiirtolan toimistona.

[162]

Suomalainen Tiedeakatemia Mariankatu 5 1841 Jean Wik, Theodor Decker Suomalaisen Tiedeakatemian rakennus sijaitsee Kruununhaan Pantterin korttelissa. [163]
Sinebrychoffin taidemuseo Sinebrychoffin taidemuseo.jpg Bulevardi 40, 60°09′45″N, 024°55′57″E 1842 Nikolai Sinebrychoff Talon rakennutti liikemies Nikolai Sinebrychoff, ja se on valmistunut 1842. [164]
Sotilaskeittiö C82 Suomenlinna C82 1842 Rakennus sijaitsee Suomenlinnassa Isossa Mustasaaressa. [165]
Helsingin päävartio Päävartio Helsinki.jpg Päävartiontori 1843 Carl Ludvig Engel Päävartio on Carl Ludwig Engelin suunnittelema ja valmistui 1843 huolehtimaan kadun toisella puolella olevan keisarillisen palatsin (nykyinen Presidentin linna) vartioinnista. Nykyään päävartio on Helsingin varuskunnan käytössä. [166]
Hakasalmen huvila Hakasalmen huvila.jpg Mannerheimintie 13, 60°10′28.8″N, 024°56′02.4″E 1843 Ernst Bernhard Lohrmann Hakasalmen huvila on Helsingissä Etu-Töölössä sijaitseva rakennus. Se rakennettiin vuosina 1843–1846 prokuraattori Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi. [167]
Korkeavuorenkatu 19 1843 Ei tietoa Puurakennus kuuluu kuuluu tontin vanhimpaan rakennuskantaan. [126]
Kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvä asuinrakennus Unioninkatu 44 Helsinki.jpg Unioninkatu 44 1843 Jean Wiik Rakennettiin alun perin Kaisaniemenrantaan, mutta siirrettiin vuonna 1991 nykyiselle paikalleen. [126]
Kalliolinna Kalliolinna.jpg Kalliolinnantie 12 1843 Ernst Bernhard Lohrmann Huvilarakennus Itä-Kaivopuistossa. [136]
Annalan huvilan orangeria Annalan huvila-alue, Vanhakaupunki 1844 Ei tietoa Harmaakivestä rakennettu kasvihuone on rakennettu viimeistään vuonna 1844, vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1830-luvulta. [168]
Mäyrälän talo Mäyrälä's house.jpg Snellmaninkatu 7 / Kirkkokatu 14 1842–1844 Abraham Möller Ns. Mäyrälän talon rakennutti leipurimestari Abraham Möller 1842–1844. Kruununhakaan 1860 perustettu apteekki toimi pitkään talossa. Samalle tontille valmistui 1905 nelikerroksinen, Gustaf Estlanderin suunnittelema jugendvaikutteinen asuintalo. Rakennuksissa on nyt sosiaali- ja terveysministeriön tiloja. [169]Snellmaninkatu 7 korttelit.fi -sivustolla
Pihlflycktin-Willebrandtin talo Hallituskatu 3 1843–1844 mahd. Jean Wiik Talon rakennutti Fredrik Pihlflyckt 1843–1844, ja siirtyi Felix von Willebrandtin omistukseen 1880-luvulla. Talon siirryttyä yliopiston omistukseen 1910-luvulla sitä korotettiin kerroksella Gripenbergin piirustusten mukaan. Peruskorjauksen 1972–1973 suunnitteli Osmo Lappo. Nykyisin maa- ja metsätalousministeriön käytössä. [169][170][171]
Suomenlinna D24 Suomenlinna D24 1844 Ei tietoa Yksikerroksinen hirsitalo rakennettiin vuosina 1844–1845 meriviraston verstaaksi. [57]
Pohjoisranta 18 Pohjoisranta 18 / Maneesikatu 2b 1845 Albert Mellin Vuonna 1845 valmistunut talo sijaitsee Kruununhaassa, Puhvelin korttelissa.
Fabianinkatu 35 Fabianinkatu 35.jpg Fabianinkatu 35 1846 E. B. Lohrman Helsingin yliopistolle kuuluva rakennus Kansalliskirjaston korttelissa. [136]
Pikku-Mustasaaren ruumishuone Suomenlinna D9 1846 Ruumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845–1846. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin. [172]
Venevajat C60 ja C61 Boathouses in Iso Mustasaari.JPG Suomenlinna C60 ja C61 1846–1851 Suomenlinnan Ison Mustasaaren itärannan pieneen satamaan rakennettiin vuosina 1846–1851 yhteensä kahdeksan tiilipilarein vahvistettua puuvajaa. Vajoista 4 paloi Krimin sodan pommituksissa, ja vuonna 1920 yhdessä vajoista sattui tulipalo, jonka seurauksena yksi purettavaksi määrätyistä kranaateista räjähti sytyttäen myös viereiset ammukset. Vajoista 2 paloi perustuksiaan myöten, ja kaksi muuta rakennusta kärsivät pahoin. Vajoista kaksi on säilynyt tähän päivään. [173]
Domus Litonii Domus Litonii.jpg Aleksanterinkatu 50 1847 G.P. Leander Verhoilijamestari Jonas Litonius rakennutti Aleksanterinkadulle kivitalon, joka kohosi kallioperustalle aivan Kluuvinlahden rannan tuntumaan. Talon piirsi G.P. Leander 1845, ja talo valmistui vuonna 1847. [174]
Hakasalmen huvilan siipirakennus Mannerheimintie 13 1847 Ernst Bernhard Lohrmann Hakasalmen huvilan molemmin puolin rakennettiin vuonna 1847 erilliset siipirakennukset

[175]

Hakasalmen huvilan toinen siipirakennus Mannerheimintie 13 1847 Ernst Bernhard Lohrmann Toinen Hakasalmen huvilan vieressä sijaitsevista siipirakennuksista. [176]
Uusi klinikka, nyk. Aleksanteri-instituutti Unioninkatu 33.jpg Unioninkatu 33 1848 Ernst Bernhard Lohrmann Uuden klinikan suunnitteli Ernst Bernhard Lohrmann 1842, ja se valmistui 1848. Tilat olivat välillä pitkään Suomen Pankin edustuskäytössä, mutta palautuivat 2005 yliopistolle. [177][178][179]
Borgsin tilan päärakennus Linnanherrantie 1800-luvun puoliväli Kartanon alueella oli myös viinan kotipolttimo ja siihen kuulunut kivirakennus. Lisäksi alueella oli tuulimylly. Tilan rakennuksista on päärakennuksen lisäksi jäljellä aitta ja työväen asuinrakennus. [180][181]
Stansvikin kartanon piikojen talo Stansvikintie ennen 1850-lukua Rakennus on hyvin säilynyt esimerkki kartanoiden vaatimattomasta työväen asuntorakentamisesta. [182]
Helsingin tuomiokirkko Lutheran Cathedral Helsinki.jpg Unioninkatu 29 / Hallituskatu 7, 60°10′13″N, 024°57′08″E 1852 Carl Ludvig Engel Helsingin tuomiokirkko, myöhemmin Suurkirkko, on Helsingin hiippa­kunnan tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kotikirkko. Kirkko sijaitsee Senaatintorin laidalla Helsingissä. [183]
Rahoitustarkastus (nyk. Finanssivalvonta Rahoitustarkastus.jpg Snellmaninkatu 6 1853 Ernst Lohrmann E.B. Lohrmannin suunnittelema, vuonna 1853 valmistunut rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Tuomiokirkon korttelissa. [184]
Tykistökasarmi/Vaasan kasarmi Visit-suomi-2009-05-by-RalfR-172.jpg Suomenlinna C83 1849–1853 Kolmikerroksinen kasarmirakennus sijaitsee Suomenlinnan Isossa Mustasaaressa.

[185]

Koffin torni Koff tower.jpg Sinebrychoffin puisto N. 1854 Ei tietoa Torni on toiminut ainakin vartiotornina, ja se on myös ollut osa olutpanimoa. Tornista ei tiedetä paljoa. [186]
Suomenlinnan kirkko Suomenlinnan kirkko kallerna.JPG Suomenlinna C, 60°08′52.5″N, 024°59′10″E 1854 Konstantin Thon, Einar Sjöström, Jarl Eklund Suomenlinnan kirkko on Helsingin Suomenlinnassa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkko, joka valmistui vuonna 1854. Kirkko oli alun perin ortodoksinen, muutettiin myöhemmin luterilaiseksi. [187]
Villa Björkudden Östersundom 1856–1858 Wilhelm Linsén Huvila rakennettiin pysyväksi asunnoksi Östersundomin kartanon leskelle Antoinette Lindforsille. Huvilan piiriin kuuluvat myös muun muassa vuonna 1880 rakennettu renkitupa. [188]
Puotilan kappeli Puotila Chapel (2).jpg Puotilan kartanon vieressä 1859 Ei tietoa Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos rakennutti nykyisen kappelin viljamakasiiniksi vuonna 1859. Se vihittiin kappeliksi pääsiäisenä 1963. [189]
Kalevankatu 34 Kalevankatu 34.jpg Kalevankatu 34 – Albertinkatu 31, 60°09′54.74″N, 024°55′56.52″E 1860 K. J. Grönstrand Vuonna 1860 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Käen korttelissa. [190][191]
Pyhän Henrikin katedraali Saint Henry's Cathedral Helsinki 2.jpg Pyhän Henrikin Aukio 1, 60°09′33.2″N, 024°57′15″E 1860 Ernst Bernhard Lohrmann. Pyhän Henrikin katedraali on Helsingissä, Ullanlinnassa ja Mustekalan korttelissa sijaitseva katolinen kirkkorakennus. Se on rakennettu vuosina 1858–1860, ja se edustaa uusgotiikkaa. Kirkon suunnitteli Ernst Bernhard Lohrmann. [192]
Villingin kartano Villinki 1860-luku Ei tietoa Villingin kartanon päärakennus on 1860-luvulta. Lähellä on vanha 1700-luvun sotilasvirkatalo. Saarella on n. 40 vanhaa huvilaa kaudelta 1880–1930. [193]
Mariankatu 7 Mariankatu 7.jpg Mariankatu 7 1861 Georg Theodor Policron Chiewitz Vuonna 1861 valmistunut, Georg Chiewitzin suunnittelema rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [194]
Korkeavuorenkatu 25 Korkeavuorenkatu 25 – Ullanlinnankatu 5 1861 Ulrik Grönstrand Vuonna 1861 valmistunut, Ulrik Grönstrandin suunnittelema rakennus sijaitsee Kaarinkaupungissa, ja Ruutanan korttelissa. [195]
Ritarihuone Ritarihuone.jpg Hallituskatu 2 1862 Georg Theodor Policron Chiewitz Suomen Ritarihuone on uusgoottilainen valtiopäivärakennus, jonka suunnitteli ruotsalainen G. T. Chiewitz. Tontille piti alun perin tulla Säätytalo, mutta valtiopäivien koollekutsuminen pitkittyi ja aatelisto sai tontin. [196][197]
Karsseri Suomenlinna B18 1864 Karsseri valmistui vuonna 1864. [198]
Saksalainen kirkko German church Helsinki.jpg Unioninkatu 1, 60°09′48″N, 024°57′06.6″E 1864 Harald Bosse ja C.J. von Heideken Saksalainen kirkko on Helsingissä, Kaartinkaupungissa Unioninkadun varrella sijaitseva kirkko, joka rakennettiin vuonna 1864. Sen suunnittelivat Harald Bosse ja C.J. von Heideken. [199]
Rahapaja Kanavakatu 4 / Katajanokanlaituri 3 1864 Ernst Bernhard Lohrmann Entinen rahapaja. Rakennus sijaitsee Katajanokalla, Pihlajan korttelissa. Nykyään rakennuksessa toimii Ulkoasiainministeriön Aasian ja Oseanian yksikkö. [200][201]
Uudenmaankatu 38 Uudenmaankatu 38.jpg 60°09′46.71″N, 024°56′12.24″E 1865 Ei tietoa Yksikerroksinen puurakennus kuuluu Punavuoren vanhimpaan rakennuskantaan [126]
Ruotsalainen teatteri Svenska Teatern by night.jpg Pohjoisesplanadi 2, 60°10′02″N, 024°56′36″E 1866 Carl Ludvig Engel. Ruotsalainen teatteri (ruots. Svenska Teatern) on Helsingissä toimiva ruotsinkielinen teatteri. Teatterirakennus sijaitsee Erottajalla Esplanadin puiston länsipäässä, Etelä- ja Pohjoisesplanadi -katujen välissä. Nykyinen, alkuperäisestä huomattavasti poikkeava ulkoasu on 1930-luvulta. [136][202]
Esplanadikappeli Kappeli Helsinki.jpg Esplanadin puisto, Kappeliesplanadi 1867 Axel Hampus Dalström Vuonna 1867 avattu rakennus toimii edelleen ravintolana.
Tykistöpatterin ammusvarasto Ammusvarasto B66.jpg Suomenlinna B 66 1867 Ei tietoa Toinen Susisaaren tykistöpatterin ruutikellareista. [203]
Uspenskin katedraali Uspenski cathedral 2.jpg 60°10′06″N, 024°57′36″E 1868 Aleksei M. Gornostajev Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. [204]
Vaja B 35 Suomenlinna vaja B35.jpg Suomenlinna B 35, 60°08′37.91″N, 024°59′04.02″E 1868 Ei tietoa Vajalla on historiaa vuodesta 1811, mutta muutoksien vuoksi sen rakennusvuotena pidetään vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiseen paikkaansa. [205]
Arppeanum Snellmaninkatu 3-5.jpg Snellmaninkatu 3–5 1866–1869 Carl Albert Edelfelt Helsingin yliopistomuseo Arppeanum on Helsingin yliopiston ylläpitämä museo Helsingissä. Museo sijaitsee vuonna 1869 valmistuneessa Arppeanumissa Senaatintorin kulmassa. [206][169]
Itäinen puistotie 8 Itäinen Puistotie 8.jpg 1869 nyk. Jarl Eklund Alun perin kaksikerroksinen puuhuvila on valmistunut vuonna 1869, mutta nykyinen muoto on vuodelta 1922 (Jarl Eklund) [126]
Pursimiehenkatu 21 1869 Ei tietoa Rakennus sijaitsee kerrostalojen sisäpihalla, Punavuoressa. [207]
Satamakatu 9 Satamakatu 9 1869 A. Boman Katajanokalla sijaitseva rakennus, jossa aikoinaan toimi Helsingin Diakonissalaitos [136]
Villa Wuorio Vuorilahdenniemi 1860-luku Rakennuksen on arveltu olevan alkujaan kalastajien käyttöön rakennettu torppa ja peräisin 1860-luvulta. Torppaa laajennettiin vuosisadan vaihteessa ja se muutettiin vierastaloksi. Vuonna 1964 Bergvikin huvila-alueen rakennukset myytiin Helsingin kaupungille 20 000 markalla. [208]
Mannerheimintie 6 Mannerheimintie 6 Helsinki.jpg 1870 Frans Anatolius Sjöström Frans Sjöströmin suunnittelema, vuonna 1870 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Riikinkukon korttelissa. [209][210][210]
Vanha ylioppilastalo Helsinki Old Student House.jpg Aleksanterinkatu 23 / Mannerheimintie 3, 60°10′08.5″N, 024°56′26″E 1870 Axel Hampus Dalström Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä. [211]
Rantakasarmi Galleria Rantakasarmi.jpg Suomenlinna C 1870 Ei tietoa Galleria Rantakasarmi sijaitsee Suomenlinnassa aivan lauttalaiturin tuntumassa. Kivinen kasarmirakennus valmistui vuosina 1868–1870. Tilassa on aikaisemmin toiminut Pohjoismainen taidekeskus. [212]
Metsänvartijan maja Ei kuvaa Ensi linja 6 1870-luvulla Ei tietoa Metsänvartijan maja Eläintarhan huvila 8:n pihalla [213]
Ent. Borgströmin tupakkatehdas Pohjoisranta 2 Ei tietoa Entinen tupakkatehdas, Kruununhaan ainoa teollisuusrakennus [136]
Pauligin huvila Sibeliuksen puisto 1873 Frans Anatolius Sjöström Pauligin huvila Sibeliuksen puiston laidalla Kesäkadun pohjoispuolella. Nykyisin huvila toimii kaupungin nuorisoasiankeskuksen luontokeskuksena. [214][215]
Hietaniemen hautausmaan Vanha kappeli The old chapel at Hietaniemi cemetery.jpg 1873 Theodor Höijer [216]
Asunto Oy Riddarborg Asunto Oy Riddarborg.jpg Ritarikatu 7 – Kirkkokatu 9 1873 Theodor Höijer Talo sijaitsee Kruununhaassa, Ilveksen korttelissa. [136][217]
Kesäranta Kesaranta Helsinki.jpg Kesärannantie, 60.18468°N, 24.90600°E 1873 Frans Ludvig Calonius Alkuperäinen nimi Bjälbo, nykyään pääministerin virka-asunto [218]
Kahvila Piper Kahvila Piper.jpg Suomenlinna B 56 1928 A. W. Rancken Rakennettu 1928 lukuun ottamatta kellaria, joka on säilynyt 1800-luvulla rakennetusta huvimajasta. [219]
Mannerheim-museo Mannerheim-museo.jpg Kalliolinnantie, 60°09′32″N, 024°57′37″E 1874 Ei tietoa Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim (1867–1951) asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924–1951. Huvila on vuodesta 1951 toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona. [220]
Meritullinkatu 6 Meritullinkatu 6 1874 Ludvig Isak Lindqvist Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [221]
Schaumanin huvila Koirasaarentie 23 1874 Ei tietoa Schaumanin huvila sijaitsee Laajasalossa, ja edustaa tyyliltään uusrenessanssia. [222]
Eerikinkatu 4 Eerikinkatu 4 (2).jpg 1875 Ei tietoa Puinen sisäpiharakennus on valmistunut vuonna 1875 [126]
Sotaoikeuden talo Suomenlinna E11 1875 Petr Petrovits Benard Sotaoikeuden talo rakennettiin vuonna 1875 linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten [223]
Deckerin huvila Tullisaari 1876 Theodor Decker Deckerin huvilana tunnetun rakennuksen rakennutti Tullisaaren kartanon omistaja kauppaneuvos Henrik Borgström tyttärelleen Adéle Deckerille kesähuvilaksi. Rakennuksen suunnitteli Adéle Deckerin puoliso arkkitehti Theodor Decker. Huvila valmistui vuonna 1876. [224]
Puistokatu 2 Puistokatu 2.jpg 1876 Hugo Neuman Vuonna 1876 valmistunutta puurakennusta on aikojen saatossa muuteltu paljon. Toinen kahdesta Länsi-Kaivopuiston jäljellä olevasta huvilasta. [126]
Aleksanterin teatteri Alexander Theater.JPG Bulevardi 23 – Albertinkatu 32, 60°09′48″N, 024°55′59″E 1876 Koshperoff(?) Alun perin venäläinen varuskuntateatteri sijaitsee Kampissa, Kurjen korttelissa. Toimi oopperatalona vuosina 1918–1993. [225][226]
Suomenlinnan Upseerikerho Suomenlinnan upseerikerho.jpg Suomenlinna C 52, 60°08′48.66″N, 024°59′20.57″E 1875–1876 Ei tietoa Suomenlinnan upseerikerho on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti samoissa tiloissa toiminut upseerikerho. [227][228]
Museokauppa Suomenlinna vaja B34.jpg Suomenlinna B 34, 60°08′37.24″N, 024°59′04.79″E 1876 Petr Petrovits Benard Ehrensvärd-seuran perustama ja ylläpitämä museokauppa sijaitsee Susisaarella lähellä Suomenlinnan historiallista keskusaukiota, Suurta Linnanpihaa. Vuonna 1876 valmistuneessa rakennuksessa on venäläisellä kaudella säilytetty muun muassa linnoitustykistön taloustarvikkeita. Rakennus on rakennettu vuonna 1876, jolloin insinöörieversti P.P. Benard oli insinöörihallinnon päällikkö. [229][230]
Vesilinna Alppila Vesilinna.JPG Linnanmäki 1876–1929 Endre Lekve, Emil Holmberg (laajennus) Helsingin ensimmäinen ja vanhin vesisäiliö otettiin käyttöön 1876. Vesilinnaa on muutettu useaan otteeseen. [231]
Aino Acktén huvila Aino Acktén huvila.jpg Tullisaari 1877 Theodor Decker Huvila oli alun perin nimeltään Villa Lindfors ja se on yksi kolmesta huvilasta, jotka Theodor Decker suunnitteli kauppaneuvos Henrik Borgströmin jälkikasvua varten (huviloista kaksi on säilynyt). Vuonna 1877 valmistunut kaksikerroksinen ja koristeelliseen uusrenessanssityyliin rakennettu puuhuvila sijaitsee Tullisaarenpuistossa. [232]
Dementjevin sauna Suomenlinna B10 1877 Ei tietoa Kauppias Dementjev rakennutti varuskunnalle noin vuonna 1877 telakka-altaan reunalle kivisen kaksikerroksisen saunan. Rakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu ja koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä. Itsenäisyyden aikana rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä. [233]
Kalevankatu 18 Kalevankatu 18.jpg 60°09′59.13″N, 024°56′08.84″E 1877 Fl. Granholm Rakennus sijaitsee Kampissa, Papukaijan korttelissa. [234]
Mariankatu 11 Mariankatu 11 Helsinki.jpg Mariankatu 11, 60°10′14.17″N, 024°57′24.93″E 1877 Axel Hampus Dahlström Koulurakennus, alkujaan ruotsinkielinen reaalilyseo, nykyään Helsingin yliopiston käytössä. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [136][235]
Kaartin maneesi Kaartin maneesi.jpg Kasarmikatu 15, 60°09′46.41″N, 024°56′55.34″E 1877 Axel Hampus Dahlström Kaartin maneesi rakennettiin vuosina 1875–1877. [236][237]
Entinen Teknillinen korkeakoulu Poly.jpg Abrahaminkatu 1–5, 60°09′47.19″N, 024°55′52.66″E 1877 F.A. Sjöström Vuonna 1877 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa Hietalahden torin laidalla, Kurjen korttelissa. Nykyään Metropolian käytössä. [238].
Helsingin normaalilyseo Helsingin normaalilyseo.jpg Ratakatu 2, 60°09′47.12″N, 024°56′40.63″E 1878 Frans Sjöström Helsingin normaalilyseon rakennus valmistui vuonna 1878, rakennus sijaitsee Ullanlinnassa. [239]
Svenska social- och kommunalhögskolan Snellmanninkatu 12, 60°10′21.78″N, 024°57′08.28″E 1878 J.E. Söderlund Rakennus on valmistunut vuonna 1878. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa [240]
Vaja B 2 Suomenlinna vaja B2.jpg Suomenlinna B 2, 60°08′41.36″N, 024°59′10.26″E 1878 Ei tietoa Hirsirunkoinen laudoitettu vaja on valmistunut vuonna 1878. [241]
Östersundomin kartano Östersundom, 60°15′31″N, 025°11′35″E 1878 Theodor Decker Östersundomin kartano on kartano Helsingin Östersundomissa. Kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanoon kuuluu myös joitakin 1700-luvun rakennuksia. [242]
Rahapajankatu 3 Rahapajankatu 3 1879 Evert Lagerspetz, J. Ahrenberg, S. Schjerfbäck, Alfred Rosenbröijer Asuinrakennus Katajanokalla [136]
Kalevankadun puutalot Kalevankatu 39–43.jpg Kalevankatu 39–43, 60°09′53.84″N, 024°55′50.73″E 1800-luku Ei tietoa Kalevankadun varrella on säilynyt 2000-luvulle kolme matalaa puutaloa. Niiden suunnittelijat ja tarkat valmistumisvuodet eivät ole tiedossa. Nykyinen puutalo kuin myös 41:n talo on 1880-luvulta. [243]
Bulevardin Mallasmakasiini, Sinebrychoffin entinen tehdasrakennus) Bulevardin Mallasmakasiini.jpg Bulevardi 46, 60°09′43.52″N, 024°55′52.27″E 1880 Sebastian Gripenberg Sinebrychoffin panimokorttelin Bulevardin-puoleinen rakennus. Punainen tiilirakennus sijaitsee Punavuoressa, Haahkan korttelissa. Nykyisin toimistokäytössä, panimo muutti 1990-luvulla Keravalle. [244][245]
Kanavaranta 5–7 1880 Ei tietoa Punainen tiilirakennus sijaitsee Katajanokalla, Kuusen korttelissa. [246]
Kasarmikatu 28 Kasarmikatu 28.jpg Kasarmikatu 28 / Pieni Roobertinkatu 2 1880 Theodor Höijer Talo sijaitsee Kaartinkaupungissa, Ruutanan korttelissa. [247]
Helsingin kirurginen sairaala Kirurgen II Helsinki.jpg Kasarmikatu 13 Frans Sjöström 1880 Helsingin Kirurginen sairaala on Helsingin Ullanlinnassa Tähtitorninmäen puistoalueen reunassa, Kasarmikadun varrella sijaitseva sairaala. [248]
Niskalan tila Kuninkaantammentie 1880 Ei tietoa Niskalan tila sijaitsee historiallisen Kuninkaantammentien varrella Vantaanjoen lähellä. Tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja viljamakasiini rakennettiin 1800-luvun lopulla. [249]
Ressun lukio Ressun julkisivu.jpg Kalevankatu 8–10/Lönnrotinpuistikko 1–3 1880 Sebastian Gripenberg Sebastian Gripenbergin suunnittelemassa, ja vuonna 1880 valmistuneessa rakennuksessa on toiminut vuodesta 1891 asti Ressun lukio. [250][251]
Svenska Normallyceum Svenska Normallyceum Helsingfors.jpg Unioninkatu 2 1880 Axel Hampus Dalström Koulurakennus Tähtitorninmäen puistoalueen laidalla [136]
Rahapajankatu 1 Rahapajankatu 1 / Pormestarinrinne 1 1880 Constantin Kiseleff Asuinrakennus Katajanokalla lähellä Uspenskin katedraalia, Katajan korttelissa [136][252]
Eerikinkatu 5 Eerikinkatu 5.jpg Eerikinkatu 5 – Annankatu 28 1881 Kiseleff & Heikel Kampissa sijaitsevassa, vuonna 1881 valmistuneessa rakennuksessa toimii useampia kivijalkakauppoja [253]
Fredrikinkatu 45 Fredrikinkatu 45.jpg 1881 tai 1865 Ei tietoa Rakennus sijaitsee Kampissa, Papukaijan korttelissa. Rakennus on valmistunut lähteestä riippuen joko vuonna 1881 tai 1865. [254][255]
Kurikomppania Suomenlinna A3 1881 Petr Petrovits Benard Rakennuksen suunnitteli sotilasinsinöörieversti Petr Petrovits Benard tykistölabo­ratorioksi ja se rakennettiin vuosina 1880–1881. Kurikomppania rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun Suomenlinnan paikal­liskomppanian yhteyteen muodostet­tiin kurikomppania, johon siirrettiin muiden osasto­jen sotilaskuriin sopeutumattomat ase­velvolliset. Vuodesta 1972 kurikomppania on toiminut asuinrakennuksena. [256]
Puistokatu 4 Puistokatu 4.jpg 1881 C.H. Nummelin Puinen huvilarakennus on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa hyvin. [126]
Ruoholahden villat Lastenkodinkatu.jpg Lastenkodinkatu 2–10, 60°09′56.53″N, 024°55′31.99″E 1881 Konstantin Kiseleff Myös ”Sadan markan villoina” tunnettu puutaloryhmä sijaitsee Kampissa, Kanarialinnun korttelissa. Korttelissa on 12 vuonna 1879 suunniteltua, ja 1890-luvun alussa rakennettua yksikerroksista puutaloa. [126][257][258]
Vaja B 33 Suomenlinna vaja B33.jpg Suomenlinna B 33, 60°08′35.92″N, 024°59′05.39″E 1881 Ei tietoa [259]
Vaja B 52 / Kesäteatterin varasto Suomenlinna vaja B52.jpg Suomenlinna B 52, 60°08′33.67″N, 024°59′18.6″E 1881 Ei tietoa 1700-luvun lopulla paikalla sijaitsi tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa. Uusi vaja rakennettiin puretun vajan perustuksille vuonna 1881. [260]
Viaporin linnoitustykistön maneesi, nyk. Sotamuseon Maneesi Suomenlinna C 77, 60°08′45.18″N, 024°59′21.61″E 1881 Ei tietoa Viaporin linnoitustykistön maneesi rakennettiin vuosina 1880–1881. Se toimi venäläisen linnoitustykistön raskaan tykistökaluston varastona. Rakennus peruskorjattiin Sotamuseon näyttelyhalliksi vuonna 1987. [261]
Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadun kirjasto (2).jpg Rikhardinkatu 3, 60°09′58.4″N, 024°56′46″E 1881 Theodor Höijer Rikhardinkadun kirjasto on kirjasto Helsingin Kaartinkaupungissa. Uusrenessanssia edustavan kirjastorakennus valmistui vuonna 1881. Myöhemmin, 1920-luvulla, kirjastoon rakennettiin yksi lisäkerros. [262]
Kaartin kasarmin lisärakennus Kasarmikatu 17.jpg Kasarmikatu 17 / Kaartinkuja 1 1881 Ei tietoa Talo sijaitsee Kaartinkaupungissa, Kaartin kasarmin korttelissa. [263]
Bäckin talo Pohjoisranta 6 60°10′16.62″N, 024°57′36.17″E 1882 Theodor Höijer Valmistunut vuonna 1882. Julkisivu on tiiliverhoiltu. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Saukon korttelissa. [264]
Cygnaeuksen galleria Cygnauksen galleria.jpg Kalliolinnantie 1882 Johan Wilhelm Friedrich Mieritz Cygnaeuksen galleria on Museoviraston alaisuudessa toimiva Suomen kansallismuseoon kuuluva taidemuseo. Museo sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa. [265]
Kalevankatu 48 Kalevankatu 48 (2).jpg Kalevankatu 48/Hietalahdenkatu 1 60°09′49.78″N, 024°55′43.40″E 1882 Evert Lagerspetz Kaksi vuonna 1882 valmistunutta puutaloa ovat osa entisen Kaartin lasaretin sairaalamiljöötä. [266][126]
Liisankatu 8 Liisankatu 8 Helsinki.jpg 1882 Evert Lagerspetz Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Karhun korttelissa. [267][268]
Lönnrotinkatu 22 Lönnrotinkatu 22.jpg 60°09′52.90″N, 024°56′02.24″E 1882 A.A. Siren, M. Stigell Rakennus sijaitsee Kampissa, Haikaran korttelissa. [269]
Maneesikatu 7 60°10′24.31″N, 024°57′25.41″E 1882 Evert Lagerspetz Rakennus sijaitsee Karhun korttelissa, Kruununhaassa. [270]
Mariankatu 23 Mariankatu 23 Helsinki.jpg 60°10′25.54″N, 024°57′24.86″E 1882 Evert Lagerspetz Entinen upseerikasarmi, nykyisin virastotalo. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Karhun korttelissa. [136][271][272]
Sotamuseo Sotamuseo Helsinki.jpg Maurinkatu 1, 60°10′30″N, 024°57′36″E 1882 Evert Lagerspetz Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Peuran korttelissa. [273][274]
Sininen talo Sininen talo B39.jpg Suomenlinna B 39, 60°08′38.76″N, 024°59′05.39″E 1882 Petr Petrovits Benard Sininen talo sijaitsee Suomenlinnan Linnanpihalla. Rakennus on säilyttänyt nimensä huolimatta siitä, että se on vuodesta 1925 lähtien ollut keltainen. Se rakennettiin vuosina 1881–1882 yliupseerien asuinrakennukseksi. [275]
Halkovajat ja sauna Suomenlinna halkovajat ja sauna.jpg Suomenlinna B 36 ja B38, 60°08′39.01″N, 024°59′03.23″E 1882 Ei tietoa Vajat B 36 ja B 38 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo. [276]
Erottajankatu 4 Bulevardi 2-4 Helsinki.jpg 60°09′57.99″N, 024°56′35.84″E 1883 Frans Anatolius Sjöström Frans Sjöströmin suunnittelema, vuonna 1883 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Kotkan korttelissa. [277]
Grönqvistin talo Pohjoisesplanadi 25-27.jpg Pohjoisesplanadi 25–27, 60°10′04.7″N, 024°56′56.7″E 1883 Theodor Höijer Grönqvistin talo on Helsingin Pohjoisesplanadilla, Kluuvissa sijaitseva rakennus. Vuosina 1882–1883 rakennetun talon suunnitteli Theodor Höijer. Sen julkisivun koristeet laati kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright. [278]
Kalliolinnantie 7 Kalliolinnantie 7.jpg 60°09′28.97″N, 024°57′33.50″E 1883 Theodor Decker Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Aikoinaan huvilarakennuksessa on toiminut mm. elintarvikeliike. [126]
Uimarannan vaja A1 Suomenlinna A1 1883 Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia. Rakennus sijaitsee Kustaanmiekassa, Suomenlinnassa. [279]
Villa Hällebo (Pihlajasaaren ravintola) Pihlajasaari VillaHallebo.jpg Läntinen Pihlajasaari 1883 Frans Sjöström Alun perin yksityinen huvila, vuodesta 1929 lähtien kesäravintola [280]
Kalevankatu 48 Kalevankatu48 250608.jpg 60°09′49.84″N, 024°55′42.5″E 1884 Evert Lagerspetz Rakennus sijaitsee Kampissa, Kaartin lasaretin korttelissa. [281][282]
Kasarmikatu 11–13 Kasarmikatu 11-13 Helsinki.jpg 1884 Ludvig Isak Lindqvist Kirurgisen sairaalan alueelle alun perin eristysosastoksi rakennettu sairaalarakennus. Rakennuksen pääjulkisivu katsoo puistoon, pihan puolella on kaksi avointa kuistia. Myöhemmin Lääketieteen historian museona toiminut rakennus on nykyisin tyhjillään. [126]
Kulmakatu 3a 60°10′29.48″N, 024°57′26.22″E 1884 K.Th. Nyberg Vuonna 1884 valmistunut Kulmakatu 3a:n rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuorivuohen korttelissa. [283]
Villa Furuvik Furuvikintie 5 1884 Karl August Wrede Huvila sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja nimettiin Degerön kartanoksi. Vuonna 1884 vuori-intendentti Enok Hjalmar Furuhjelm vuokrasi huvilapalstan Degerön kartanolta ja rakennutti Villa Furuvikin. [284]
Villa Furuvikin tilanhoitajan rakennus Furuvikintie 5 ennen vuotta 1886 Tilanhoitajan rakennus lienee samanikäinen kuin huvilarakennus eli se lienee rakennettu 1880-luvulla. Portinvartijan rakennus on merkitty vuonna 1886 tarkistettuun venäläiseen topografikarttaan. [285]
Vironkatu 1 Vironkatu 1 Helsinki.jpg Vironkatu 1 – Meritullinkatu 14, 60°10′20.99″N, 024°57′29.06″E 1884 Konstantin Kiseleff Konstantin Kiseleffin suunnittelema ja vuonna 1884 valmistunut rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Näädän korttelissa. [286]
Ravintola Pukki KorkeasaariPukkiRestaurant.JPG Korkeasaari 1884 Theodor Höijer Alkujaan Suomen Anniskeluyhdistyksen perustama kesäravintola, vanhempi kuin ympärillä oleva eläintarha [287]
Annantalo Annankatu 30 – Kansakoulukatu 2, 60°10′04.08″N, 024°56′04.71″E 1885 Gustaf Nyström Rakennus on valmistunut vuonna 1885. Alkujaan kansakoulu, nykyään kulttuurikeskus. Sijaitsee Kampissa Keltanokan korttelissa. [288]
Ent. Ruotsalainen tyttölyseo Bulevardi 18–20, 60°09′52.34″N, 024°56′18.34″E 1885 Ludvig Isak Lindqvist Kolmikerroksisen koulurakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1885. Rakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa vuonna 1915 Johan Jacob Ahrenbergin toimesta. Rakennus sijaitsee osoitteessa Bulevardi 18–20, Kampissa ja Haarahaukan korttelissa. [289][290]
Hietalahdenkatu 4 Hietalahdenkatu 4.jpg Hietalahdenkatu 4 – Lönnrotinkatu 36, 60°09′45.5″N, 024°55′42.85″E 1885 Theodor Höijer Rakennus sijaitsee Kampissa, Ankan korttelissa. [291][292]
Iso Roobertinkatu 3–5–7 Iso Roobertinkatu 3–5–7.jpg 60°09′50.09″N, 024°56′34.72″E 1885 Kiseleff & Heikel Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Fasaanin korttelissa. [293]
Iso Roobertinkatu 39 Iso Roobertinkatu 39.jpg 60°09′42.88″N, 024°56′14.11″E 1885 Ei tietoa Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Pelikaanin korttelissa. [294]
Pohjoisranta 18 60°10′23.57″N, 024°57′39.16″E 1885 Albert Mellin Talo on valmistunut vuonna 1885. Edustaa uusrenessanssia. [295]
Standertskjöldin talo Standertskjöld's house.jpg Pohjoisranta 4, 60°10′15.05″N, 024°57′34.66″E 1885 Theodor Höijer Edustaa uusrenessanssin tyylisuuntaa. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vyötiäisen korttelissa. [296]
Kluuvikatu 5 Kauppakeskus Kluuvi.jpg Kluuvikatu 5, 60°10′09.54″N, 024°56′51.13″E 1885 Theodor Höijer Rakennus muodostaa nykyisin osan Kauppakeskus Kluuvia. [136]
Annankatu 5 Iso Roobertinkatu.jpg Annankatu 5 – Iso Roobertinkatu 11, 60°09′48.83″N, 024°56′30.74″E 1886 Theodor Höijer, ja Gustaf Nyström Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Fasaanin korttelissa. [297][298]
Annankatu 26 Annankatu 26.jpg Annankatu 26 – Eerikinkatu 8, 60°10′02.28″N, 024°56′09.96″E 1886 Frans Anatolius Sjöström Rakennus sijaitsee Kampissa, Leivosen korttelissa. [299]
Eerikinkatu 14 Eerikinkatu 14.jpg 60°10′00.49″N, 024°56′04.17″E 1886 Kiseleff & Heikel Vuonna 1886 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa. [300][301]
Kalevankatu 17 Kalevankatu 17.jpg 60°10′00.32″N, 024°56′09.46″E 1886 F.A. Sjöström Rakennus sijaitsee Kampissa. [302][303]
Liisankatu 25 60°10′27″N, 024°57′08.57″E 1886 Sebastian Gripenberg Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Hevosen korttelissa. [304][305]
Merimiehenkatu 10 Merimiehenkatu 10.jpg 60°09′39.80″N, 024°56′25.61″E 1885–1886 E. Sihvola Puurakennus sijaitsee kahden kivisen kerrostalon välissä, Punavuoressa. [126]
Sota-arkisto, ent. Provianttimakasiini Siltavuorenranta.jpg Siltavuorenranta 16 1886 August Boman Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Provianttimakasiinin korttelissa. [136][306]
Ritarikatu 3b Ritarikatu 3b Helsinki.jpg Ritarikatu 3b / Mariankatu 8b 1885–1886 A. Mellin Olga Ärt sai tontin vuonna 1879 ja muurarimestari Alex Ärt rakennutti siihen asuintalon. [196][307]
Erottajankatu 15–17 Ludviginkatu 7.jpg Erottajankatu 15–17 / Ludviginkatu 7 60°09′57.32″N, 024°56′38.94″E 1886 Saurén & Helge Rancken [136]
Hallituskatu 5 1884–1887 Gustaf Nyström Rakennuksessa toimi aluksi Kemian laitos. [169][308]
Bulevardi 29 Bulevardi 29.jpg 1887 F.A. Sjöström Rakennus sijaitsee Kampissa, Satakielen korttelissa. [309][310]
Ent. Helsingin suomalainen tyttökoulu Yrjönkatu 18.jpg Bulevardi 8 – Yrjönkatu 18 1887 Sebastian Gripenberg Koulurakennuksen vanhin osa on rakennettu vuonna 1877. Sitä laajennettiin Bulevardin ja Yrjönkatujen puoleisilla siivillä vuonna 1904. Päärakennuksen keskiosaa on korotettu kahdella kerroksella vuosina 1926–1928 (A. Lindgren). [311][289]
Iso Roobertinkatu 9 Iso Roobertinkatu 9.jpg 1887 tai 1884 Kiseleff & Heikel Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Fasaanin korttelissa. [312][313]
Bernhardinkatu 1 Bernhardinkatu 1.jpg 1887 Sebastian Gripenberg Rakennus sijaitsee Kaartinkaupungissa, Lahnan korttelissa. [314]
Ateneum Ateneum Helsinki.jpg Kaivokatu 2–4 1887 Theodor Höijer Taidemuseo, rakennuksessa toimi ennen myös Taideteollinen korkeakoulu (nyk. Aalto Yliopisto) [136]
Mannerheimintie 12 Mannerheimintie 12.jpg Mannerheimintie 12 – Kalevankatu 2 1887 Kiseleff ja Elia Heikel Rakennus sijaitsee Kampissa, Pyyn korttelissa. [315]
Uudenmaankatu 8–10 1887 Gustaf Hall Puurakennus on valmistunut vuonna 1887. [126]
Wreden pasaasi Pohjoisesplanadi35.jpg Pohjoisesplanadi 35 / Mikonkatu 2 1888 K. A. Wrede Liikerakennus, jonka läpi kulkee myös Vanhana Kauppakujana tunnettu kauppakuja. [136]
Vanha kauppahalli Helsingin Vanha kauppahalli.JPG Eteläranta, 60°09′58.2″N, 024°57′09.83″E 1888 Gustaf Nyström Helsingin vanhin kauppahalli. [136]
Liisankatu 19 Liisankatu 19 Helsinki.jpg 1888 Konstantin Kiseleff Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pukin korttelissa. [316][317]
"Makrilli" Korkeavuorenkatu 1 Helsinki.jpg Korkeavuorenkatu 1 – Vuorimiehenkatu 25 1888 H.E. Saurén Rakennus sijaitsee Ullanlinnassa, Makrillin korttelissa. [318]
Meritullinkatu 22 1888 Albert Mellin Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Karhun korttelissa. [319][320]
Ohranan talo Visit-suomi-2009-05-by-RalfR-058.jpg Punanotkonkatu 4 – Korkeavuorenkatu 21 1888 Axel Högberg Rakennus sijaitsee Ullanlinnassa, Kultakalan korttelissa. [321]
Suojelupoliisin päämaja House of Supo.jpg Ratakatu 12 – Fredrikinkatu 21 1888 E. Sihvola Punavuoressa sijaitseva rakennus toimii Suojelupoliisin päämajana. [322]
Albertinkatu 33 Albertinkatu 33.jpg Albertinkatu 33 – Kalevankatu 35 1888 Nils Salin Rakennus sijaitsee Kampissa Rastaan korttelissa. [323]
Bulevardi 6 Bulevardi 6.jpg Bulevardi 6 – Yrjönkatu 7 1888 Theodor Granstedt Rakennus sijaitsee Kampissa, Kotkan korttelissa. [324]
Liisankatu 20 1888 Georg Wallenius Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa. [325]
Merimiehenkatu 13 Merimiehenkatu 13.jpg Fredrikinkatu 21 – Merimiehenkatu 13 1888 E. Sihvola Merimiehenkadun ja Fredrikinkadun kulmassa sijaitseva talo on tyypillinen esimerkki Punavuoren lähes kokonaan hävinneestä puutalokannasta. [126]
Merimiehenkatu 14 Merimiehenkatu 14 Helsinki.jpg 1888 Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel Kaksikerroksisen piharakennuksen pohjakerros on kiveä ja ylempi kerros puuta. Rakennus on yksi harvoja lajityyppinsä edustajia Helsingin keskustassa. Rakennus sijaitsee Punavuoressa. [126]
Vuorikatu 4 Vuorikatu 4 Helsinki.jpg Vuorikatu 4 1888 J. F. Pihlgren Yksi Kluuvin kaupunginosan harvoista yhä asuinkäytössä olevista rakennuksista. [136]
Villa Blom
(Eläintarhan huvila 14)
Villa Blom.jpg Eläintarhantie 14 1889 Ei tietoa Vuonna 1889 rakennettu Eläintarhan huvila 14 on yksi jäljelle jääneistä Linnunlaulun puuhuviloista. Rakennus on museoviraston suojelema. Huvila 14 sijaitsee Tokoinrannassa, Eläintarhan lahden tuntumassa Helsingin kaupunginteatterin naapurissa. [326]
Jääkärinkatu 6b Jääkärikatu 6b.jpg 1889–1890 Elia Heikel & Selim A. Lindqvist Puinen piharakennus edustaa Ullanlinnan rakennuskannan historiallista kerroksellisuutta. Nykyisin talossa on käsityöläisten työhuoneita ja asuntoja. [126]
Annankatu 13 Annankatu 13–Uudenmaankatu 15 1889 Kiseleff & Heikel Sijaitsee Kampissa Korppikotkan korttelissa. [327]
Kalevankatu 19 Kalevankatu 19.jpg 1889 C.R. Cederberg, Karl August Tavastjerna Rakennus sijaitsee Kampissa. [328][329]
Siltavuorenpenger 6 Siltavuorenpenger 6 Helsinki.jpg Siltavuorenpenger 6 – Snellmaninkatu 29 1889 J. Westerlund Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Tiikerin korttelissa. [330]
Ratakatu 1c–3 Ratakatu 1c–3.jpg 1889 Selim A. Lindqvist, Elia Heikel Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Harakan korttelissa. [331]
Eläintarhan huvila 9 Linnunlauluntie 4 1889 J. Westerlund Yksi Linnunlaulun huviloista. (Huviloilla on vanhat järjestysnumerot, jotka kuitenkin poikkeavat niiden nykyisistä osoitenumeroista.) [213]
Villa Kivi (Eläintarhan huvila 10) VillaKivi Helsinki.jpg Linnunlauluntie 7 1889 Selim A. Lindqvist [213]
Kasvitieteellisen puutarhan palmuhuone Botanic garden Kaisaniemi 2008-002.jpg Unioninkatu 44 1889 Gustaf Nyström Palmuhuone on kasvihuoneryhmän vanhin osa. [332]
Santahaminan puukasarmit Hevossalmi 1880-luku Hevossalmessa sijaitsevat puukasarmit ovat Santahaminan vanhimmat rakennukset. [333]
Kumpulan kartanon sivurakennus Kumpulan kartanon sivurakennus.jpg 1800-luku Ei tietoa Kumpulan kartanon rakennukset ovat 1800-luvulta. Päärakennus valmistui 1841. [159]
Kumpulan kartanon yläkartano Kumpulan yläkartano.jpg 1800-luku Ei tietoa Kumpulan kartanon rakennukset ovat 1800-luvulta. Päärakennus valmistui 1841. [159]
Viikin latokartanon hirsinen talli Viikki manor barn.jpg Viikin latokartanon pihapiiri 1800-luku Ei tietoa [87]
Viikin latokartanon navetan maitohuone Viikin latokartanon pihapiiri 1800-luku Ei tietoa 1800-luvulla rakennettu navetta tuhoutui tulipalossa toukokuussa 1935, mutta kivinen maitohuone on säilynyt. Maitohuoneessa toimii nykyään sepän paja. [87]

Puretut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Arkkitehti Tietoa rakennuksesta Lähde
Vanhankaupungin kirkon rauniot Vanhakaupunki 1553 Ei tietoa Helsingin kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1553 alueelle, joka nykyisin tunnetaan Vanhanakaupunkina. Puukirkko oli kirkkokäytössä 1640-luvulle asti, ja toimi kaupungin hospitaalina 1670-luvulle saakka, kunnes se paloi tai lahosi käyttökelvottomaksi. Rakennuksen kivijalka on jätetty esille vuosien 1930–1931 arkeologisten kaivausten jäljiltä. [334]
Burgmanin talon rauniot Burgmanin talo.jpeg Aleksanterinkadun ja Ritarikadun kulma 1690-luku Ei tietoa Talo tuhoutui Suomen sodan aikana 1808, ja nykyisin siitä on jäljellä enää maanalaiset rauniot. [335]

Uudelleenrakennetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus Kuva Osoite/Sijainti Rakennettu Arkkitehti Tietoa rakennuksesta Lähde
Kontregardi Hoppe (Ravintola Walhalla) Suomenlinna A 10c, 60°08′19.51″N, 024°59′19.12″E 1751–1756, 1980–1983 Ei tietoa Kontregardi Hoppe puettiin perustuksiaan myöten ja peitettiin maalla vuonna 1877, koska se oli huonokuntoinen ja sortunut. Vuosina 1980–1983 jäännökset kaivettiin esiin ja Hoppe rakennettiin uudelleen ruotsalaisaikaisten piirustusten mukaan, mikä on ainoa täysmittainen rekonstruointi Suomenlinnassa. [336]
Aschanin talo Aschan's house.jpg Unioninkatu 23 – Pohjoisesplanadi 17 1833 ja 1971 Gabriel Andstén & Aarno Ruusuvuori Apteekkari Carl Aschan rakennutti kolmikerroksisen talon Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmaan vuonna 1833. Talo purettiin ja rakennettiin 1870-luvun aikaiseen asuun uudestaan vuosien 1968–1971 aikana. [43][337]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuuslähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenlinnan rakennusten historia. Jyväskylä: Museoviraston rakennushistorian osasto & Suomenlinnan hoitokunta, 1997. ISBN 951-9075-91-7.
  • toim. Kailari, Kyllikki: Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2005. ISBN 952-91-9537-0.
  • Ollila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, kuudes painos. Sanoma Oy, 1986. ISBN 951-9134-69-7.

Tärkeimmät verkkolähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2008-3.pdf
  2. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2008-3.pdf
  3. Suomenlinnan rakennusten historia s. 16
  4. Suomenlinnan rakennusten historia s. 18
  5. Suomenlinnan rakennusten historia s. 22
  6. Bastioni Zander suomenlinna.fi. Viitattu 16.7.2011.
  7. a b c Suomenlinna ja ympäröivät linnoitussaaret nba.fi. 1993. Museovirasto.
  8. Suomenlinnan rakennusten historia s. 250
  9. Suomenlinnan rakennusten historia s. 233
  10. Ravintolan synty Ravintola Walhalla. Viitattu 16.7.2011.
  11. Suomenlinnan rakennusten historia s. 25
  12. Rakennusten historia -kartta (A6 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 4.10.2011.
  13. Rakennusten historia -kartta (F1 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 4.10.2011.
  14. Rakennusten historia -kartta (F2 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 4.10.2011.
  15. http://herba.suomenlinna.fi/map/ B17a Rakennusten historia- kartassa
  16. Suomenlinnan rakennusten historia s. 94
  17. Rakennusten historia -kartta (D2 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.7.2011.
  18. Rakennusten historia -kartta (D3 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.7.2011.
  19. Taidetta ja taidekäsityötä suomenlinna.fi. Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 29.7.2011.
  20. Suomenlinnan rakennusten historia s. 71
  21. Seuri, Ville: Östersundomin kirkosta on tulossa suosittu vihkikirkko Helsingin Sanomat. 16.8.2009. Viitattu 28.7.2011.
  22. Sauri, Ville: Kappelin ikkunoista näkyi meri Helsingin Sanomat. 16.8.2009. Viitattu 28.7.2011.
  23. Kuninkaanportti suomenlinna.fi. Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 28.7.2011.
  24. Suomenlinnan rakennusten historia s. 98
  25. Rakennusten historia -kartta (D11 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 28.7.2011.
  26. Rakennusten historia -kartta (D7 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 28.7.2011.
  27. Ehrensvärd-museo Viitattu 16.7.2011.
  28. Suomenlinnan rakennusten historia s. 82
  29. Rakennusten historia -kartta (B37 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 28.7.2011.
  30. Suomenlinnan rakennusten historia s. 27
  31. a b c d Sininen pääreitti suomenlinna.fi. Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 29.7.2011.
  32. Suomenlinnan rakennusten historia s. 90
  33. Sederholmin talo – Museorakennuksen historiaa hel.fi. Helsingin kaupungin kaupunkimuseo. Viitattu 29..7.2011.
  34. a b c d e f g h Ollila 1986, s.14–15
  35. Pakin talo kaupunginosat.net. Viitattu 29.7.2011.
  36. Herttoniemi Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  37. Rakennusten historia -kartta (E3 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.7.2011.
  38. Rakennusten historia -kartta (E4 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.7.2011.
  39. Rakennusten historia -kartta (E5 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.7.2011.
  40. http://herba.suomenlinna.fi/map/ E12 Rakennusten historia -kartassa
  41. Suomenlinnan rakennusten historia s. 52
  42. http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/bock.html
  43. a b c d http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/36_3.html
  44. Rakennusten historia -kartta (B23 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 30.9.2011.
  45. http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vn/pakkahuone.htm
  46. Rakennusten historia -kartta (B41kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  47. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/35_3.html
  48. Suomenlinnan rakennusten historia s. 40
  49. Suomenlinnan rakennusten historia s. 48
  50. Teehuone Tokuyûan urasenke-finland.org. Viitattu 29.7.2011.
  51. Suomenlinnan rakennusten historia s. 93
  52. http://www.suomenlinna.fi/matkailijan_suomenlinna/kayntikohteet/suomenlinnan_kesateatteri
  53. Rakennusten historia -kartta (C59 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  54. Rakennusten historia -kartta (D8 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  55. Rakennusten historia -kartta (B42a kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  56. http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/burtz.html
  57. a b http://licitaciones.dgmarket.com/tenders/np-notice.do~3344576
  58. Suomenlinnan rakennusten historia s. 55
  59. http://www.ark.fi/ark5_98/fersen.html
  60. Suomenlinnan rakennusten historia s. 56
  61. Rakennusten historia -kartta (B43 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  62. Rakennusten historia -kartta (C93 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 11.6.2012.
  63. http://www.suomenlinna.fi/matkailijan_suomenlinna/kayntikohteet/museot/tullimuseo/
  64. http://www.kiseleffintalo.fi/palvelut.html
  65. http://www.suomenlinna.fi/kokous-_ja_juhlatilat/juhlatilat/ruutikellari
  66. a b c Suomenlinnan rakennusten historia s. 161
  67. a b Kivelä, Reijo: Noakin arkki (1764–76) Viitattu 11.7.2011.
  68. Suomenlinnan rakennusten historia s. 174
  69. http://hyl.edu.hel.fi/sivut/jarmo/suomenlinna/kruunulinna.html
  70. Suomenlinnan rakennusten historia s. 139
  71. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2008-3.pdf
  72. http://www.erat.com/rc.php?action=view&id=18&rcid=23&sitelang=1&lid=58&active=4
  73. http://www.suomenlinna.fi/kokous-_ja_juhlatilat/kokoustilat/tynnyrintekijan_huone
  74. Suomenlinnan rakennusten historia s. 136
  75. Suomenlinnan rakennusten historia s. 140
  76. http://herba.suomenlinna.fi/map/ C44 Rakennusten historia -kartassa
  77. Kailari 2005, s. 266
  78. Kailari 2005, s. 77–78
  79. http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Tuomarinkyl_n+museo
  80. http://www.tuomarinkylankartanoravintola.com/
  81. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=55
  82. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=55
  83. Malminkartano Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  84. http://www.lauttasaari.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=107&Itemid=264
  85. http://www.vanhamylly.fi/
  86. http://www.talinkartano.fi/talinkartano/talinkartano.php?id=236
  87. a b c d e toim. Luoto, Ritva: Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004. ISBN 952-473-359-5. Teoksen verkkoversio.
  88. http://hyj.jhlyhdistys.fi/kulosaaren-kartano/
  89. Rakennusten historia -kartta (B24 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 30.9.2011.
  90. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  91. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2009-2.pdf
  92. Kailari 2005, s. 78
  93. Degerö Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  94. Meilahti Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  95. Puotila Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  96. Rastila Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  97. Stansvik Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  98. http://www.asrestaurants.com/FI/ravintolat/savu/esittely.html/
  99. http://www.laajasalo.net/ylistalo/
  100. http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/k/3/manor_k3_fi.html
  101. http://hyj.jhlyhdistys.fi/kulosaaren-kartano/
  102. Katariinankatu 3 korttelit.fi -sivustolla
  103. http://www.elisanet.fi/balder/Historiikki.html
  104. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/05_4.html
  105. Remanderin talo korttelit.fi -sivustolla
  106. Goviniuksen talo korttelit.fi -sivustolla
  107. http://www.nba.fi/rky1993/kohde160.htm
  108. Munkkiniemi Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  109. Kluuvin galleria korttelit.fi -sivustolla
  110. http://www.kko.fi/47467.htm
  111. http://www.nba.fi/rky1993/kohde161.htm
  112. Fennia-Patrian talo korttelit.fi -sivustolla
  113. http://www.europaeus.info/aje90.htm
  114. http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ruiskumestarin+talo
  115. Malminkartano Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  116. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  117. http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?nodeid=41449
  118. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  119. http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=41381
  120. Pohjoisesplanadi 21 korttelit.fi -sivustolla
  121. Meritullintori 4 korttelit.fi -sivustolla
  122. http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/linna/fi.jsp
  123. Ollilla 1986, s.8
  124. http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/smolna/fi.jsp
  125. Brummerin talo korttelit.fi -sivustolla
  126. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html
  127. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200933
  128. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200955
  129. a b [1]
  130. Ravintola Kaisaniemi korttelit.fi -sivustolla
  131. http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=11
  132. Vanha kirkkopuisto Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  133. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  134. http://www.helsinki.fi/hum/tdk/topelia/
  135. http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/465
  136. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, 6. painos Sanoma Oy 1986, ISBN 951-9134-69-7
  137. Eteläranta 16 korttelit.fi -sivustolla
  138. Viikin Latokartano Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  139. http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/a/manor_a_fi.html
  140. Sinebrychoffin vanha tehdasrakennus korttelit.fi -sivustolla
  141. Synnytyshuone korttelit.fi -sivustolla
  142. http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/snellmanink_14.html
  143. Valtiotieteellinen tiedekunta korttelit.fi -sivustolla
  144. http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/u37t.htm
  145. http://www.hel2.fi/kkansl/julkaisut/Leijona2001_FIN_net.pdf
  146. Historiakierros Helsingin keskustassa: Helsingin kaupungintalo Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto. Viitattu 29.7.2011.
  147. Kaartin lasaretti korttelit.fi -sivustolla
  148. http://www.korttelit.fi/kortteli.php/id/100
  149. http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/l/manor_l_fi.html
  150. Nokan majoitustoiminnalla on pitkät perinteet Best Western Premier Hotel Katajanokka. Viitattu 15.4.2010.
  151. http://www.swedenabroad.com/Start____8735.aspx
  152. http://www.lasipalatsi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=45
  153. Kailari 2005, s. 83
  154. http://www.kansalliskirjasto.fi/
  155. Rakennusten historia -kartta (C84 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  156. http://asunnot.oikotie.fi/talo/43998/It%C3%A4inen+Puistotie+7+Helsinki
  157. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/munkka/jakelu/rakennukset/09103000040007001.htm
  158. http://www.arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content&view=article&id=75:annalan-huvila-29&catid=42:uudet-kohteet
  159. a b c Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan historiaa luomus.fi. Kasvitieteellinen puutarha ja Kasvimuseo. Viitattu 14.7.2011.
  160. http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2007/fi_FI/prolapinlahti/
  161. Rakennusten historia -kartta (C76 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  162. Rakennusten historia -kartta (C86 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  163. Suomalainen Tiedeakatemia korttelit.fi -sivustolla
  164. http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/
  165. Rakennusten historia -kartta (C82 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 28.9.2011.
  166. http://www.visithelsinki.fi/Suomeksi/Matkailija/Nae/Kaikki_kohteet.iw3?showmodul=162&Matko_pid=687
  167. http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/hakasalmenhuvila.html
  168. http://www.arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content&view=article&id=75:annalan-huvila-29&catid=42:uudet-kohteet
  169. a b c d Ollilla 1986, s. 10
  170. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/02_3.html
  171. Yhteystiedot, palvelunumerot ja osoitteet mmm.fi. Viitattu 16.7.2011.
  172. Rakennusten historia -kartta (D9 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  173. Rakennusten historia -kartta (C60 ja 61 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  174. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/41_3.html
  175. http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Hakasalmen+huvila/Hakasalmen+huvila+-+Museorakennuksen+historiaa
  176. http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Hakasalmen+huvila/Hakasalmen+huvila+-+Museorakennuksen+historiaa
  177. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/33_3.html
  178. Uusi klinikka korttelit.fi -sivustolla
  179. http://www.union.fi/
  180. Kairali 2005, s. 81–82
  181. Toim. Huttunen, Lea et al.: Lahtipolku. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, 2004. Teoksen verkkoversio.
  182. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  183. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200931
  184. Rahoitustarkistus korttelit.fi -sivustolla
  185. Rakennusten historia -kartta (C83 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  186. http://www.kirjastokaista.fi/sv/koffin_torni/
  187. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200922
  188. http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2008-3.pdf
  189. http://www.visithelsinki.fi/Suomeksi/Matkailija/Nae/Kirkkoja.iw3?showmodul=162&Matko_pid=1398
  190. Kalevankatu 34 korttelit.fi -sivustolla
  191. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+VPK+rakensi+uuden+talonsa+Filadelfiakirkonnaapuriin/HS20081026SI1KA02j7l
  192. http://henrik.catholic.fi/
  193. http://www.nba.fi/rky1993/kohde206.htm
  194. Mariankatu 7 korttelit.fi -sivustolla
  195. Korkeavuorenkatu 25 korttelit.fi -sivustolla
  196. a b Ollila 1986, s. 12–13
  197. Hallituskatu 2 korttelit.fi -sivustolla
  198. Rakennusten historia -kartta (B18 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 30.9.2011.
  199. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200505/
  200. Rahapaja korttelit.fi -sivustolla
  201. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15922&contentlan=1&culture=fi-FI
  202. http://www.svenskateatern.fi/start/
  203. Suomenlinnan rakennusten historia s. 108
  204. http://www.ortodoksi.net/index.php/Uspenskin_katedraali
  205. Suomenlinnan rakennusten historia s. 77
  206. http://www.museo.helsinki.fi/
  207. http://www.juvainvest.fi/tulevatpursari.html
  208. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  209. Mannerheimintie 6 korttelit.fi -sivustolla
  210. a b http://plaza.fi/matkalaukku/kotimaa/uusimaa/helsinki/loisteliasta-luksusta-helsingin-yossa
  211. http://www.juhlaravintolat.fi/
  212. http://www.helsingintaiteilijaseura.fi/hts/?q=node/28
  213. a b c Kaija Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 110–115. Helsingin sanomat, 1983. ISBN 951-9135-03-0.
  214. http://www.albumit.lasipalatsi.fi/search/photo.html?photo_id=12368&restype=&formtype=
  215. http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:x9utPyfJHowJ:www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/kotiseutureitit/1Kivikaup.pdf+Huvila+nro+14&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESipE8-NH6wlnYTJaUH5Qu5M7ZHfQguMIcrR41nn1p0t8-t4KIckkR8UHJJpM91DumjxQTUbqAkLQDyEkA9LqsyoKSbD3jHMupF9tJp1JYVLpho6qsR2jsC1TgRVAUnUTqmclieJ&sig=AHIEtbSLjuASQIsfNh8iHIKpkPxEg21eBw
  216. Hietaniemen hautausmaa Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 3.6.2011.
  217. Asunto Oy Riddarborg korttelit.fi -sivustolla
  218. http://www.vnk.fi/paaministeri/kesaranta/fi.jsp
  219. Suomenlinna – Piperin puisto – Selvitys, Suomenlinnan hoitokunta
  220. http://www.mannerheim-museo.fi/mm.php?page=mannerheimmuseo
  221. Meritullinkatu 6 korttelit.fi -sivustolla
  222. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  223. http://herba.suomenlinna.fi/map/ Sotaoikeuden talo E11 Rakennusten historia -kartassa
  224. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  225. Aleksanterin teatteri korttelit.fi -sivustolla
  226. http://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157594198085499/comments/
  227. http://www.ark-jn.fi/renovation/irenovation.htm
  228. Suomenlinnan rakennusten historia s. 159
  229. http://www.suomenlinnatours.com/museo-kauppa
  230. Suomenlinnan rakennusten historia s. 76
  231. Vanhin vesisäiliö 1800-luvulta (maksullinen linkki) 28.9.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.12.2011.
  232. http://www.ainoacktenhuvila.fi/
  233. Rakennusten historia -kartta (B10 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 4.10.2011.
  234. Kalevankatu 18 korttelit.fi -sivustolla
  235. Mariankatu 11 korttelit.fi -sivustolla
  236. Kaartin maneesi korttelit.fi -sivustolla
  237. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_historia_list.aspx?RAKE_ID=303517
  238. Entinen Tekninen korkeakoulu korttelit.fi -sivustolla
  239. Helsingin normaalilyseo korttelit.fi -sivustolla
  240. Svenska social- och kommunalhögskolan korttelit.fi -sivustolla
  241. Suomenlinnan rakennusten historia, s. 42
  242. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1544
  243. Kalevankatu 39–43 korttelit.fi -sivustolla
  244. http://www.tarkala.fi/en-kohdetiedot?tunnus=Kiinteist%F6%20Oy%20Bulevardin%20Mallasmakasiini
  245. Bulevardin Mallasmakasiini korttelit.fi -sivustolla
  246. Kanavaranta 5–7 korttelit.fi -sivustolla
  247. Kasarmikatu 28 korttelit.fi -sivustolla
  248. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,622
  249. Niskala Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 11.7.2011.
  250. Ressun lukio korttelit.fi -sivustolla
  251. http://www.hel.fi/wps/portal/Koulut/Lukiot/Ressul?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ressul/fi/Etusivu
  252. Rahapajankatu 1 korttelit.fi -sivustolla
  253. Eerikinkatu 5 korttelit.fi -sivustolla
  254. Fredrikinkatu 45 korttelit.fi -sivustolla
  255. http://asunnot.oikotie.fi/talo/41578/Fredrikinkatu+45+Helsinki
  256. Rakennusten historia -kartta (A3 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  257. http://asunnot.oikotie.fi/card/42108
  258. Ruoholahden villat korttelit.fi -sivustolla
  259. Suomenlinnan rakennusten historia s. 75
  260. Suomenlinnan rakennusten historia s. 101
  261. http://www.suomenlinna.fi/matkailijan_suomenlinna/kayntikohteet/museot/sotamuseon_maneesi
  262. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoesittely_rikhardinkatu/
  263. Kaartin kasarmin lisärakennus korttelit.fi -sivustolla
  264. Bäckin talo korttelit.fi -sivustolla
  265. http://www.nba.fi/fi/cygnaeuksengalleria
  266. Kalevankatu 48 korttelit.fi -sivustolla
  267. Liisankatu 8 korttelit.fi -sivustolla
  268. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/18_2.html
  269. Lönnrotinkatu 22 korttelit.fi -sivustolla
  270. Maneesikatu 7 korttelit.fi -sivustolla
  271. Mariankatu 23 korttelit.fi -sivustolla
  272. http://www.nba.fi/rky1993/kohde162.htm
  273. Sotamuseo korttelit.fi -sivustolla
  274. http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo/yhteydet/
  275. http://www.suomenlinna.fi/matkailijan_suomenlinna/kayntikohteet/nahtavyyksia/suuri_linnanpiha/
  276. Suomenlinnan rakennusten historia s. 78–80
  277. Erottajankatu 4 korttelit.fi -sivustolla
  278. Grönqvistin talo korttelit.fi -sivustolla
  279. Rakennusten historia -kartta (A1 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
  280. http://www.pihlajasaari.net/historia.html
  281. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaartin+lasaretti+t%C3%A4ytti+koko+korttelin+Hietalahden+torinpohjoispuolella/HS20090322SI1KA0216t
  282. Kalevankatu 48 korttelit.fi -sivustolla
  283. Kulmakatu 3a korttelit.fi -sivustolla
  284. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  285. http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  286. Vironkatu 1 korttelit.fi -sivustolla
  287. http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1094008&NewsItem=6227
  288. Annantalo korttelit.fi -sivustolla
  289. a b http://www.nba.fi/rky1993/kohde164.htm
  290. Ent. ruotsalainen tyttölyseo korttelit.fi -sivustolla
  291. http://www.housetek.fi/2007-uutisotsikot/
  292. Hietalahdenkatu 4 korttelit.fi -sivustolla
  293. Iso Roobertinkatu 3–5–7 korttelit.fi -sivustolla
  294. Iso Roobertinkatu 39 korttelit.fi -sivustolla
  295. http://www.korttelit.fi/katu.php/id/82
  296. Strandertskjöldin talo korttelit.fi -sivustolla
  297. Annankatu 5 korttelit.fi -sivustolla
  298. http://asunnot.oikotie.fi/card/42324
  299. Annankatu 26 korttelit.fi -sivustolla
  300. Eerikinkatu 14 korttelit.fi -sivustolla
  301. http://www.helmi.net/yhteystiedot.htm
  302. Kalevankatu 17 korttelit.fi -sivustolla
  303. http://www.saffroncuisine.fi/
  304. Liisankatu 25 korttelit.fi -sivustolla
  305. http://www.hautaus-mononen.fi/
  306. Sota-arkisto korttelit.fi -sivustolla
  307. Ritarikatu 3b korttelit.fi -sivustolla
  308. Hallituskatu 5 korttelit.fi -sivustolla
  309. http://www.hs.fi/tulosta/HS20081207SI1KA02ccn
  310. Bulevardi 29 korttelit.fi -sivustolla
  311. Ent. Helsingin suomalainen tyttökoulu korttelit.fi -sivustolla
  312. Iso Roobertinkatu 9 korttelit.fi -sivustolla
  313. http://asunnot.oikotie.fi/talo/42318/Iso+Roobertinkatu+9+Helsinki
  314. Bernhardinkatu 1 korttelit.fi -sivustolla
  315. Mannerheimintie 12 korttelit.fi -sivustolla
  316. Liisankatu 19 korttelit.fi -sivustolla
  317. http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/23_3.html
  318. Makrilli korttelit.fi -sivustolla
  319. http://asunnot.oikotie.fi/talo/40379/Meritullinkatu+22+Helsinki
  320. Meritullinkatu 22 korttelit.fi -sivustolla
  321. Ohranan talo korttelit.fi -sivustolla
  322. Suojelupoliisin päämaja korttelit.fi -sivustolla
  323. Albertinkatu 33 korttelit.fi -sivustolla
  324. Bulevardi 6 korttelit.fi -sivustolla
  325. Liisankatu 20 korttelit.fi -sivustolla
  326. http://www.elaintarhanhuvila.fi/
  327. Annankatu 13 korttelit.fi -sivustolla
  328. Kalevankatu 19 korttelit.fi -sivustolla
  329. http://www.yritystele.fi/i/888800564044
  330. Siltavuorenpenger 6 korttelit.fi -sivustolla
  331. Ratakatu 1c–3 korttelit.fi -sivustolla
  332. http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/historia.htm
  333. Nieminen, Marko: Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko, s. 142. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2008. ISBN 978-951-25-1799-2.
  334. http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vk/kirkko.htm
  335. Valtioneuvoston linna – Museovirasto
  336. Suomenlinnan rakennusten historia s. 28
  337. Aschanin talo korttelit.fi -sivustolla