Luettelo Helsingin vanhimmista rakennuksista

Tämä on epätäydellinen luettelo Helsingin vanhimmista rakennuksista. Helsingin kaupungin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun puoliväliltä. Seurasaaressa on tätäkin vanhempia rakennuksia, mutta nämä eivät sijaitse alkuperäisillä paikoillaan. Helsingin vanhin muualta tuotu rakennus on 1680-luvulta peräisin oleva Karunan vanha kirkko, ja Kantakaupungin vanhin on vuonna 1757 valmistunut Sederholmin talo. Helsingin kantakaupunki rakennettiin pitkälti toiseen maailmansotaan mennessä, ja osittain sen jälkeenkin. Tällä sivulla olevassa luettelossa näkyvät pääosin ainoastaan Kaartinkaupungissa, Kampissa, Katajanokalla, Kluuvissa, Kruununhaassa, Punavuoressa, Ullanlinnassa ja Suomenlinnassa sijaitsevat, ja ennen vuotta 1890 valmistuneet rakennukset.

Rakennukset valmistumisjärjestyksessä

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Arkkitehti	Tietoa rakennuksesta	Lähde
Rödje-Fantsin tilan asuinrakennus		Itäsalmi	1723		Rödje-Fantsin tilan puinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1723. Nykyisen Jugend-tyylisen ulkoasunsa rakennus sai vuonna 1923.
Kusaksen tilan päärakennus		Susiraja	1749		Kusaksen tilan päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1749 - nykyasu pääosin vuodelta 1925. Rakennusta on kunnostettu ainakin 1950-luvulla.
Bastioni Carpelan		Suomenlinna A 5a, 60°8′24.56″N, 24°59′19.55″E	1748–1750	Ei tietoa	Bastioni Carpelan sijaitsee Suomenlinnassa.
Bastioni Gyllenborg		Suomenlinna A 5c, 60°8′23.84″N, 24°59′14.8″E	1748–1750	Ei tietoa	Bastioni Gyllenborg sijaitsee Suomenlinnan Kustaanmiekassa.
Bastioni Zander		Suomenlinna A 7a, 60°8′20.19″N, 24°59′19.99″E	1748–1750	Ei tietoa	Bastioni Zander on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Vuonna 1750 valmistuneen Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallionseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri.
Bastioni Liewen		Särkkä, 60°9′0.02″N, 24°58′0.48″E	1749-1751 (1774–1790-luku)	Ei tietoa	Bastioni Liewen sijaitsee Särkän saarella, jonka linnoittaminen aloitettiin vuonna 1749. Bastioni rakennettiin uudelleen vuoden 1774 suunnitelmien mukaan ja valleja korotettiin vielä uudestaan 1780- ja 1790-luvuilla.
Kurtiini Tessin – Gyllenborg		Suomenlinna E 7, 60°8′51.72″N, 24°58′31.05″E	1749-1751 ja 1755	Ei tietoa	Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja kurtiini niiden välissä rakennettiin 1749-1751 ja 1755. Bastionit jäivät myöhemmin venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiini yhdistää edelleen patterit 1 ja 2.
Kaponieeri Delwig (Ravintola Walhalla)		Suomenlinna A 10a, 60°8′20.62″N, 24°59′22.25″E	1750–1752	Ei tietoa	Kaponieeri Delwig on viisisivuinen tiilikasematti, jonka pomminkestävät holvit kaareutuvat ulkoseinien ja keskipilarin varassa. Ravintola Walhalla rakennettiin kaponieeriin vuosina 1949-1951. Rakennuksen sisäosat ovat säilyneet miltei alkuperäisinä.
Kaponieeri Coyet		Suomenlinna A6	1750-1752	Ei tietoa	Kaponieeri Coyet sijaitsee Suomenlinnan Kustaanmiekassa.
Kaponieeri von Törne		Suomenlinna F1	1750-1752	Ei tietoa	Kaponieeri von Törne sijaitsee Särkän saarella Suomenlinnassa.
Kaponieeri Gerdes		Suomenlinna F2	1750-1752	Ei tietoa	Kaponieeri Gerdes sijaitsee Suomenlinnassa Särkän saarella.
Bastioni Seth		Suomenlinna B17a	1750-1753		Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750-53.
Bastioni Wrede		Suomenlinna B 49, 60°8′38.22″N, 24°59′14.58″E	1750–1753	Ei tietoa	Bastioni Wrede on maapeitteitä lukuun ottamatta vuonna 1753 valmistunut Suomenlinnan bastioni.
Bastioni Scheffer		Suomenlinna D2	1751-1753	Ei tietoa	Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751-1753 suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti.
Bastioni Stromberg		Suomenlinna D3	1751-1753	Ei tietoa	Vuosina 1751-1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdalla vuosina 1773-1774.
Käsityöläisten Bastioni Hårleman		Suomenlinna B 31, 60°8′33.03″N, 24°59′2.65″E	1750–1753	Ei tietoa	Susisaarella bastioni Hårlemanissa sijaitsee useita käsityöläisten työtiloja, joista osa on avoinna yleisölle kesäaikaan. Bastionin rakentaminen aloitettiin vuonna 1750, ja se valmistui pääosin vuonna 1753.
Östersundomin kappeli		Östersundom, 60°14′58.03″N, 25°11′15.61″E	1754	Ei tietoa	Alun perin Östersundomin kappeli on rakennettu 1600-luvun lopulla. Kappeli kärsi pahoja vaurioita 1700-luvun alun sodissa ja se korvattiin uudella kappelilla 1754. Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko.
Kuninkaanportti		Suomenlinna A 12, 60°08′22.6″N, 24°59′25.0″E	1754	Ei tietoa	Kuninkaanportti on Suomenlinnan alkuperäinen pääsisäänkäynti. Se rakennettiin vuonna 1753–1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä.
Bastioni Polhem		Suomenlinna B 51b, 60°8′35.88″N, 24°58′52.64″E	1752–1755	Ei tietoa	Rakennustyöt alkoivat louhinnalla 1752. Seuraavana vuonna harmaakiviosa oli lähes valmis, mutta kasemattien ja muurinharjojen vesieristykset valmistuivat vasta 1755.
Apteekkitalo		Suomenlinna D11	1752-1756	Ei tietoa	Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752-56. Vuosina 1849-1850 apteekkitaloa korotettiin yhdellä kerroksella. Apteekkitalon lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteydessä Bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa.
Bastioni Stiernroos		Suomenlinna D7	1753-1756	Ei tietoa	Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753-1756, mutta rakennustyöt viimeisteltiin vielä vuosina 1770-1773.
Ehrensvärd-museo (Ekebladin paviljonki)		Suomenlinna B 40, 60°8′39.4″N, 24°59′8.33″E	1751–1756	Ei tietoa	Ekenbladin paviljonki rakennettiin alun perin 1751–1756. Se vaurioitui pahoin Krimin sodassa ja siihen on tehty useita muutostöitä. Rakennuksessa ollut Viaporin komendanttien asuntoja ja työhuoneita. Rakennus toimii nykyään Ehrensvärd-museona.
Paikallismajurin talo		Suomenlinna B 37, 60°8′39.69″N, 24°59′3.77″E	1756	Carl Wijnblad (?)	Paikallismajurin talo sijaitsee Helsingissä Suomenlinnan Susisaaren linnanpihassa. Se rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 upseeriasunnoiksi.
Kapioneeri Boije (Ravintola Walhalla)		Suomenlinna A 10b, 60°8′19.73″N, 24°59′21.23″E	1755–1756	Ei tietoa
Bastioni Kunnia		Suomenlinna B 46, 60°8′33.19″N, 24°59′10.64″E	1754–1757.	Ei tietoa	Bastioni Kunnia kuuluu Susisaaren bastionien muodostamaan linnoitusketjuun. Bastioni oli vielä 1757 keskeneräinen muurinharjoiltaan ja ampumatasoiltaan, jotka viimeisteltiin 1770-luvun alussa.
Sederholmin talo		Aleksanterinkatu 18 / Katariinankatu 5, 60°10′8.3″N, 24°57′13.2″E	1757	Samuel Berner	Sederholmin talo on kauppias Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorin kaakkoisnurkassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.
Pakin talo		Etupellontie 2	1700-luvun puoliväli		Pakin talo on Helsingin Pakilassa sijaitseva 1700-luvun puolivälin tienoilla rakennettu puinen tupa.
Herttoniemen kartano		Herttoniemen kartanonpuisto, 60°11′24.57″N, 25°02′31.09″E	1760-luku	Pehr Granstedt	Herttoniemen kartano sijaitsee Helsingin Herttoniemessä Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan välissä. Aiemmin posliinitehtaana toiminut rakennus muutettiin vuonna 1815 nykyiseen tyyliinsä. Tilan historia ulottuu 1400-luvulle asti.
Rakennus E3		Suomenlinna E3	1757-1760	Ei tietoa	Rakennus E3 on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757-60.
Asuinrakennus E4		Suomenlinna E4	1759-1761	Ei tietoa	Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E3 ja E5. Se rakennettiin v. 1759-61 upseerien asuinrakennukseksi.
Kasarmi E5		Suomenlinna E5	1756-1761	Ei tietoa	Kasarmi E5 rakennettiin käyttökuntoon vuosina 1756-1761, mutta sen väliaikainen puukatto korvattiin kunnollisella vasta vuonna 1798.
E12 Leipomo/asuinrakennus		Suomenlinna E12	1762		E12 on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1762. Rakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu.
Kurtiinitalo ja bastioni Bielke		Suomenlinna C 52, 60°8′51.93″N, 24°59′20.22″E	1761–1762, 1762–1847	Augustin Ehrensvärd, J. M. Sprengtporten	Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo muodostavat rakennuksen C 52 Suomenlinnan Isolla Mustasaarella. Pohjoinen, suora Kurtiinitalo rakennettiin 1761–1762. Bastioni Bielken vasen siipi rakennettiin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1762–1772 ja oikea siipi 1772–1775 J. M. Sprengtportenin suuunnitelmien mukaan. Venäläisellä kaudella rakennuksiin tehtiin muutoksia, suurimpana korottaminen kolmekerroksiseksi vuosina 1845–47.
Bockin talo		Aleksanterinkatu 20, 60°10′08.2″N, 24°57′11″E	1763	C.L. Engel (nykyasu)	Bockin talo (myös Vanha Raatihuone) on yksi Helsingin Senaatintoria vierustavista uusklassisista rakennuksista. Se sijaitsee Leijona-korttelissa, osoitteessa Aleksanterinkatu 20, ja on sen vanhin rakennus. Se valmistui vuonna 1763 kauppias Gustav Johan Bockin rakennuttamana.
Sunnin talo		Sofiankatu 8 - Aleksanterinkatu 26, 60°10′8.29″N, 24°57′6.58″E	1763	Ei tiedossa	Kauppias P. H. Sunn rakennutti torin varrelle 1763–1770 kolmikerroksisen rakennuksen. Se muutettiin empiretyyliseksi vuosina 1833-1844.
Amiraalintalo/vartiotupa		Suomenlinna B23	1764		Rakennus valmistui vuonna 1764 pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi.
Vanha tulli- ja pakkahuone		Mariankatu 3 / Aleksanterinkatu 1, 60°10′9.6″N, 24°57′26.28″E	1765	Ei tietoa	Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun. Nykyisen rakennuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1758.
Bastioni Palmstiernan talli		Suomenlinna B41	1770		Susisaaren sisimpään puolustusvyöhykkeeseen kuuluvan Bastioni Palmstiernan sisäpihalle rakennettiin vuonna 1770 tallirakennus. Rakennus on tämän jälkeen toiminut useassa eri käyttötarkoituksessa, kuten esim. upseerien asuinrakennuksena ja vankilana
Helleniuksen talo		Aleksanterinkatu 24, 60°10′8.37″N, 24°57′8.09″E	1770	Jean Wik (nykyasu)	Lääninsihteeri Helleniuksen talo valmistui vuonna 1770. Rakennuksen julkisivu muutettiin empiretyyliseksi 1835 Jean Wikin suunnitelman mukaan.
Traverssi Adlerfelt		Suomenlinna B 1, 60°8′40.47″N, 24°59′11.15″E	1770	Ei tietoa	Rakennustyöt alkoivat 1756–1757, mutta ne jäivät kesken ja rakennus valmistui vuonna 1770.
Bastioni Taube		Suomenlinna B 12, 60°8′44.93″N, 24°58′59.33″E	1753-1773	Ei tietoa	Bastioni Taubea alettiin rakentaa vuonna 1753 ja puolustusmuurit valmistuivat vuonna 1757. Pommerin sota lykkäsi lopullista valmistumista vuoteen 1773.
Bastioni Hyve		Suomenlinna B 48, 60°8′35.59″N, 24°59′17.54″E	1754–1774	Ei tietoa	Bastioni Hyve on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Japanilainen teehuone Tokuyûan ijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa.
Raveliini Hyvä Omatunto		Suomenlinna B 47, 60°8′34.06″N, 24°59′15.37″E	1754–1774	Ei tietoa	Raveliini Hyvä Omatunto kuuluu Susisaaren bastioineiden muodostamaan linnoitusketjuun. Rakennuksessa on toiminut Suomenlinnan kesäteatteri vuodesta 1968.
Bastioni Horn		Suomenlinna C59	1775		Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774-1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan.
Bastioni Löwenhielm		Suomenlinna D8	1753-1756, 1773-1775		Ensimmäisessa rakennusvaiheessa vuosina 1753-1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773-1775.
Suuri Palmstierna		Suomenlinna B42a	1749-1752, 1770-1775		Bastioni Palmstierna ja kaponieri Blomcreutz ovat osa Susisaaren sisempää linnoitusvyöhykettä. Suuri Palmstierna rakennettiin useassa eri vaiheessa, pääosin vuosina 1749-1752 sekä vuodesta 1770 eteenpäin.
Burtzin talo		Aleksanterinkatu 22, 60°10′8.56″N, 24°57′10.33″E	1775	Jean Wik (nykyasu)	Burtzin talo sijaitsee Senaatintorin etelälaidalla, leijonan korttelissa. Talo valmistui vuonna 1775, ja se muutettiin empiretyyliseksi Jean Wikin suunnitelmien mukaan vuonna 1836.
Puolibastioni Hjärne		Suomenlinna B 17b, 60°8′42.34″N, 24°58′56.02″E	1773–1776	Ei tietoa	Puolibastioni Hjärne sijaitsee Suomenlinnassa
Tenalji von Fersen		Suomenlinna B 17c, 60°8′41.24″N, 24°59′0.27″E	1773–1776	Ei tietoa	Tenalji von Fersen sijaitsee Suomenlinnan Susisaarella kuivatelakan etelälaidalla. Tenalji valmistui vuonna 1776 armeijan laivaston leipomoksi ahtaalle, vanhempien linnoituslaitteiden ja telakan rajaamalle alueelle.
Kaponieeri de Carnal		Suomenlinna B43	1775-1777		Kaponieeri de Carnal esiintyy ensimmäisen kerran bastioni Palmstiernan aukioehdotuksen yhteydessä J. M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelmassa vuodelta 1774. Suunnitelmasta toteutui ainoastaan kaponieeri de Carnal, joka rakennettiin vuosina 1775-77.
Sarvilinna Hessenstein		Suomenlinna C93	1775-1777		Rakennus sijaitsee Suomenlinnassa
Kurtiini Hamilton-Polhem (Tullimuseo)		Suomenlinna B 20, 60°8′39.99″N, 24°58′53.3″E	1753–1777	Ei tietoa	Museo sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa, kurtiini Hamilton-Polhemissa. 1770-luvulla rakennettu kurtiinirakennus on toiminut linnoituksen kasarmina ja vankilana.
Kiseleffin talo		Unioninkatu 27 / Aleksanterinkatu 28, 60°10′8″N, 24°57′04.5″E	1778	Ei tietoa	Kiseleffin talo sijaitsee Senaatintorin etelälaidassa. Rakennus kuuluu Sarvikuonon kortteliin. Rakennuksen Senaatintorin-puoleisen osan rakennutti Johan Sederholm v. 1772–1778, mutta nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1818.
Susisaaren ruutikellarit		Suomenlinna B	1778	Ei tietoa	Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia. Vuosina 1776-1778 rakennettu Susisaaren ruutikellari on näistä toisena säilynyt tähän päivään.
Noakin arkki		Suomenlinna C 54, 60°8′49.36″N, 24°59′17.17″E	1764–1780-luku	(Carl Hårleman), Jean Eric Rehn, ja A. E. Gete	Noakin arkki on Suomenlinnan suurin asuinrakennus ruotsalaiselta kaudelta ja se on myös Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo. Rakennuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa vaikutteita Carl Hårlemanilta ja suunnitteluun ovat osallistuneet Jean Eric Rehn ja A. E. Gete. Rakennus korotettiin nelikerroksiseksi 1780-luvulla.
Inventaariokamari		Suomenlinna B 74, 60°8′41.43″N, 24°59′17.25″E	1778–1783	todennäköisesti Fredrik af Chapman	Tykistölahden rannalla sijaitseva inventaariokamari ja siihen liittyvä mastovaja rakennettiin vuosina 1778-83. Inventaariokamari vaurioitui Krimin sodan pommituksissa vuonna 1855. Mastovaja tuhoutui täysin.
Kruunulinna Ehrensvärd, puolustusrintamaosa		Suomenlinna C 31, 60°8′50.39″N, 24°59′8.83″E	1775–		Isolla Mustasaarella sijaitseva pitkä kruunun mallinen linnoitus, joka päättyy molemmissa päissä suuriin siipirakennuksiin.
Östersundomin kartanon kivinavetta		Östersundomin kartanoalue	1785		Östersundomin kartanon alueella sijaitseva kivinavetta rakennettiin vuonna 1785. Rakennusta laajennettiin vuonna 1887.
Kruununlinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus, Pirunkirkko		Suomenlinna C 28, 60°8′50.13″N, 24°58′58.9″E	1776–1786	kenraali Arbin	Pirunkirkko on kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus.
Kruununlinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus		Suomenlinna C 40, 60°8′46.86″N, 24°59′14.58″E	1776–1786	kenraali Arbin	Kruununlinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus valmistui vuonna 1786.
Kaponieeri 1		Suomenlinna C44	1788		Rakennus sijaitsee Suomenlinnan Ison Mustasaaren pohjoisrannalla.
Kaivostyönjohtajan asuinrakennus		Koirasaarentie	1780-luku		Kaivostyönjohtajan asuinrakennus. Kaivostoiminta alkoi vastapäisillä kallioilla 1760-luvulla.
Fallbackan tilan aitta		Itäväylä / Kallvikintie	1790-luku		Fallbackan ratsutilan aitta.
Tuomarinkylän kartano		Tuomarinkylä, 60°15′18.66″N, 24°58′13.21″E	1790-luku	Ei tietoa	Tuomarinkylän kartano sijaitsee Vantaanjoen varrella Tuomarinkylässä. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennukset rakennettiin 1700-luvulla.
Tuomarinkylän ravintola		Tuomarinkylä	1790-luku	Ei tietoa	Tuomarinkylän ravintola on Tuomarinkylän kartanon yksi sivurakennuksista. Rakennus oli alunperin kartanon tanssisali, mutta on sittemmin muutettu ravintolaksi.
Tuomarinkylän kartanon sivurakennus		Tuomarinkylä	1790-luku	Ei tietoa	Tuomarinkylän kartanon vanhoista 1790-luvun sivurakennuksista kolme on säilynyt tähän päivään.
Tuomarinkylän kartanon toinen sivurakennus		Tuomarinkylä	1790-luku	Ei tietoa	Yksi Tuomarinkylän kartanon kolmesta 1790-luvun sivurakennuksesta.
Malminkartano		Malminkartano, 60°14′57.71″N, 24°52′8.29″E	1790	Ei tietoa	Malminkartanon tilan historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Kartanon nykyisen päärakennuksen vanha osa on vuodelta 1790 ja sitä ympäröivä puutarha on 1800-luvun alkupuolelta.
Punainen Huvila		Lauttasaari, 60°9′34.51″N, 24°52′45.06″E	1792	Ei tietoa	Lauttasaaren vanhin rakennus, vuonna 1792 valmistunut Punainen Huvila on Lauttasaaren kartanon vanha päärakennus.
Pehtorin tupa		Herttoniemen kartanonpuisto	1700-luku	Ei tietoa	Pehtorin tupa on Herttoniemen kartanon mailla sijaitseva 1700-luvun puurakennus, jossa toimii nykyään Ravintola Wanha Mylly
Talin kartanon viljamakasiini		Talin kartanon piha	1790-luku	Ei tietoa	Talin kartanon vanha viljamakasiini on rakennettu 1790-luvulla, ilmeisesti vuonna 1795.
Viikin latokartanon aitta		Viikin latokartanon pihapiiri	1700-luku	Ei tietoa
Kulosaaren kartanon pehtorin talo		Kivinokka	1700-luku tai 1800-luvun alku		Yksikerroksinen ja satulakattoinen Pehtorin talo sijaitsee Kulosaaren kartanon pihamaan länsilaidassa. Rakennuksen iästä ei ole säilynyt dokumentteja, mutta arkkitehtuurin perusteella sen voisi karkeasti arvioida olevan 1700-1800-luvun taitteen tienoolta.
Pappila (Suomenlinna)		Suomenlinna B24	1700-luku tai 1800-l. alku		Rakennuksen runko-osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkka rakennusaika ei ole tiedossa. Venäläisen kauden kartoissa se esiintyy vuodesta 1816 lähtien ja venäläisessä asiakirjamateriaalissa mainitaan, että se on ostettu ruotsalaisilta omistajilta.
Viikin latokartanon asuinrakennus		Viikin latokartanon pihapiiri	1700-luku	Ei tietoa	Asuinrakennuksen sisustus on uusittu vuosina 1930 ja 1972.
Stansvikin kartanon entinen aitta- ja vajarakennus		Stansvikintie	1800-luvun alku		Entisen aitta- ja vajarakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakenteita on kunnostettu 1990-luvulla.
Björntorpin päärakennus		Itäsalmi	1800		Vuodelta 1800 olevan torpan 11:sta piharakennuksesta osa lienee 1700-luvulta.
Fallbackan tilan päärakennus		Itäväylä / Kallvikintie	n. 1800	Ei tietoa	Jo 1600-luvulla toimineen Fallbackan ratsutilan päärakennuksen vanhin osa on rakennettu noin vuonna 1800. Fallbackassa ei ole jäljellä yhtään rakennusta niistä, jotka on piirretty vuoden 1770–1772 isonjaon yhteydessä tehtyyn karttaan.
Degerön kartano		60°10′23.4″N, 25°03′28.8″E	1800-luku	Ei tietoa	Degerön kartano on kartano Helsingissä, Laajasalon itärannalla. Kartano perustettiin 1600-luvulla, mutta sen nykyinen päärakennus ja maisemapuisto ovat peräisin 1800-luvulta.
Meilahden kartano		Meilahti, 60°11′30.2″N, 24°53′2.25″E	1800-luvun alku	Ei tietoa	Meilahden kartano sijaitsee puistomaisella huvila-alueella Saunalahden rannassa. Kartanon historia ulottuu 1400-luvun lopulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennus valmistuivat 1800-luvun alkupuolella.
Puotilan kartano		Puotila, 60°12′43″N, 25°06′26″E	1800-luvun alku	Ei tietoa	Puotilan kartano sijaitsee pitkän lehmuskujan, Rantakartanontien päätteenä Vartiokylänlahden länsirannalla. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennus rakennettiin 1800-luvun alussa.
Rastilan kartano		Vartiokylänlahti, 60°12′30.46″N, 25°7′12.01″E	1800-luvun alku	Ei tietoa	Rastilan ratsutilan historia ulottuu 1600-luvulle. Nykyinen päärakennus ja aitta rakennettiin 1800-luvun alussa.
Stansvikin kartano		Laajasalo, 60°09′49″N, 25°01′49″E	1804	Ei tietoa	Stansvikin kartano on kartano Helsingissä, Laajasalossa, Tahvonlahden rannalla. Kartanon päärakennus on rakennettu vuosina 1803-1804.
Ravintola Savu		Tervasaari, 60°10′25.22″N, 24°58′7.07″E	1805	Ei tietoa	Ravintola Savu on Helsingin Tervasaaressa sijaitseva vanha terva-aitta, joka valmistui vuonna 1805. Aitta on saaren ainoa säilynyt rakennus, ja se on toiminut ravintolana vuodesta 1967 alkeaen.
Ylistalo		Muurahaisenpolku 4	tod.näk. 1805	Ei tietoa	Tilan kirjoitettu historia ulottuu 1500-luvulle, jolloin tilalla asui kruunun luotsi. Tilan rakennuskannasta on säilynyt 1800-luvun alussa, todennäköisesti vuosina 1804-1805 rakennettu nykyinen Ylistalo.
Kulosaaren kartano		Kivinokka, 60°11′35″N, 25°00′52″E	todennäköisti osittain 1760-luku, nykyasu 1810-luvulta	Carl Ludvig Engel	Kulosaaren kartanon historia ulottuu 1500-luvulle asti. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1800-luvun alussa, mutta todennäköisesti rakennus on rungoltaan osittain Augustin Ehrensvärdin aikakaudelta, eli 1750-1760-luvulta. Tähän viittaisi muunmuassa se, että rakennuksen alakerta on huonekorkeudeltaan selvästi yläkertaa matalampi.
Katariinankatu 3		Katariinankatu 3, 60°10′7.14″N, 24°57′13.54″E	1810-luku	Ei tietoa	Sederholmin talon lisärakennus.
Balderin talo		Aleksanterinkatu 12, 60°10′8.39″N, 24°57′17.3″E	1813	Pehr Granstedt	Arkkitehti Pehr Granstedt piirsi rakennuksen, joka rakennettiin sen ajan yksinkertaisen ranskalaiseen barokkityyliin. Rakennuksen osti Bolder-loosi, joka ajoi raittiusasiaa. Aleksanterinkadun puolelle rakennettiin kolmas kerros vuonna 1931.
Remanderin talo		Aleksanterinkatu 16, 60°10′8.43″N, 24°57′14.89″E	1814	Ei tietoa	Alunperin kaksikerroksista Friedrich Remanderin kauppiastaloa korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1873. Tontilla sijainneet piharakennukset purettiin 1920-luvulla, ja pihalle rakennettiin suuri piharakennus, Valkoinen sali, joka valmistui vuonna 1925.
Goviniuksen talo		Pohjoisesplanadi 9, 60°10′5.14″N, 24°57′13.84″E	1815	Pehr Granstedt	Goviniuksen talo sijaitsee Elefantin korttelissa Kruununhaassa. Rakennuksessa sijaitsi Louis Kleinehin hotelli
Munkkiniemen kartano		Kartanontie 1, 60°11′39.61″N, 24°52′52.36″E	1815	Carl Ludvig Engel	Munkkiniemen kartano muodostettiin kartanoksi vuonna 1624. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1815. Kartanoa ympäröi englantilaistyyppinen puisto 1830-luvulta. Carl Ludvig Engelin rakennukseen suunnittelemat muutostyöt tulivat päätökseen vuonna 1839.
Kluuvin galleria		Unioninkatu 28, 60°10′6.1″N, 24°57′3.03″E	1816	Ei tietoa	Kluuvin galleria on Helsingin kaupungin taidemuseon hoitama näyttelytila, joka on profiloitunut ajankohtaisen kuvataiteen esittelyyn.
Korkein oikeus		Pohjoisesplanadi 3, 60°10′5.22″N, 24°57′19.91″E	1816	Pehr Granstedt	Korkein oikeus muutti Helsingin Kauppatorin laidalle Presidentinlinnan naapuriin vuonna 1934.
Uschakoffin talo		Pohjoisesplanadi 19, 60°10′4.85″N, 24°57′2.68″E	1816	Lars Sonck (nykyasu)	Entinen Privatbanken, nykyinen Jugendsali (1904). Talo sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 19.
Fennia-Patrian talo		Unioninkatu 25, 60°10′6.39″N, 24°57′4.57″E	1817-1818	Ei tiedossa	Vuosien 1817-1818 välillä valmistunut Fennia-patrian talo sijaitsee Kruununhaassa, osoitteessa Unioninkatu 25.
Lampan talo		Pohjoisesplanadi 5, 60°10′5.29″N, 24°57′17.78″E	1817		Lampan talo on saanut nimensä siitä, että sen rakennutti vv. 1814 - 1817 Selma Europaeuksen isä, kauppias ja raatimies Johan Lampa, liike- ja asuintalokseen Pohjoisesplanadin ja Helenankadun kulmaan. G.F. Stockmann aloitti liikkeensä tässä talossa.
Ruiskumestarin talo		Kristianinkatu 12, 60°10′31.8″N, 24°57′22.52″E	1818		Ruiskumestarin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin puutalo, joka on valmistunut vuoden 1818 tienoilla. Museo sijaitsee Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa.
Talin kartano		Tali, 60°12′43.34″N, 24°51′34.82″E	1820-luku	Ei tietoa	Talin kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1820-luvulta, ja arkkitehtuuri edustaa empiretyyliä.
Huvila Engel		Stansvikintie	1820	mahdollisesti Carl Ludvig Engel	Huvila vuoden rakennettiin vuoden 1820 vaiheilla kesävieraiden majoitusta varten. Yksikerroksinen empiretyylinen sivurakennus tehtiin päärakennuksen kaakkoispuolelle, rantaan vievän polun reunalle. Huvilan suunnittelijasta ei ole varmuutta, mutta Carl Ludvig Engeliä on esitetty rakennuksen suunnitelmien laatijaksi.
Presidentinlinna		Pohjoisesplanadi 1 / Mariankatu 2, 60°10′06″N, 24°57′22.5″E	1820	Pehr Granstedt	Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingissä Kauppatorin laidalla. Talo edustaa enimmäkseen empiretyyliä.
Stansvikin kartanon venevaja		Stansvikintie	1820	mahdollisesti Carl Ludvig Engel	Empiretyylinen venevaja rakennettiin vuonna 1820.
Merikasarmi		Laivastokatu 20, 60°10′5.18″N, 24°58′19.66″E	1820	Carl Ludvig Engel	Merikasarmi, alkujaan Katajanokan kasarmi, on Suomen meriekipaasin käyttöön 1816–1820 rakennettu kasarmialue. Kasarmirakennukset suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel.
Pohjoisesplanadi 21		Pohjoisesplanadi 21, 60°10′4.76″N, 24°57′0.79″E	1820	Carl Ludvig Engel	Pohjoisesplanadi sijaitsee Kluuvissa, Dromedaarin korttelissa.
Meritullintori 4		Meritullintori 4 / Aleksanterinkatu 1, 60°10′9.87″N, 24°57′28.91″E	1820	Ei tiedossa	Talo sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa.
Valtioneuvoston linna		Snellmaninkatu 1-3, 60°10′10″N, 024°57′16″E	1822	Carl Ludvig Engel	Eteläinen ja itäinen sivurakennus valmistuivat muutama vuosi myöhemmin kuin senaatintorinpuoleinen päärakennus. 1850-luvun alussa valmistuneen pohjoisen sivurakennuksen suunnittelivat loppuun A. W. Arppe ja A. F. Granstedt.
Kaartin kasarmi		Eteläinen Makasiinikatu 10, 60°09′52.6″N, 24°56′55″E	1822	Carl Ludvig Engel	Sijaitsee Kasarmitorin laidalla, nykyään Suomen puolustusministeriön päärakennus.
Smolna		Eteläesplanadi 6, 60°10′1.5″N, 24°56′59.5″E	1822	Carl Ludvig Engel	Smolna on valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva empiretalo Helsingissä Eteläesplanadin varrella. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel vuonna 1820 ja se valmistui vuonna 1822.
Brummerin talo		Aleksanterinkatu 14, 60°10′8.4″N, 24°57′15.6″E	1823	Jean Wiik	Talo rakennettiin vuonna 1823 Jean Wiikin suunnitelmien mukaan. Talon kellari on osin perua 1600-luvulta.
Puutalo Bulevardi 40		Bulevardi 40	1823	Ei tietoa	Sinebrychoffin puiston laidalla sijaitseva puurakennus on yksi Bulevardi 40:llä sijaitsevista puurakennuksista.
Vanha kirkko		Lönnrotinkatu 6, 60°09′59″N, 24°56′21″E	1826	Carl Ludvig Engel	Helsingin vanha kirkko on nimensä mukaisesti Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön vuonna 1826 ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel.
Pyhän kolminaisuuden kirkko		Unioninkatu 31, 60°10′16.1″N, 24°57′04″E	1826	Carl Ludvig Engel ja Jegor Uschakoff	Pyhän Kolminaisuuden kirkko on Helsingin Unioninkadun varrella sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema vuonna 1826 valmistunut ja vuonna 1827 vihitty ortodoksinen kirkko.
Kaartin lasaretti		Lönnrotinkatu 37	1827	Carl Ludvig Engel	Kaartin lasaretin korttelissa oli jo 1822 sotaväen sairaala. Sairaala-alue laajeni vähitellen koko kortteliin.
Ravintola Kaisaniemi		Kaisaniementie 6	1827	Carl Ludvig Engel	Vuonna 1827 perustettu ravintola sijaitsee Kluuvissa, Kaisaniemen puistossa.
Johann Sederholmin hautakappeli		Vanha kirkkopuisto, 60°10′0.45″N, 24°56′24.52″E	1828	Carl Ludvig Engel	Kauppias Johan Sederholmille pyhitetty kappeli sijaitsee Vanhassa kirkkopuistossa. Hautakappeli valmistui vuonna 1828.
Stansvikintien vanha saunarakennus		Stansvikintie	1820-luku		Entinen saunarakennus on oletettavasti 1820-luvulta. Nykyisin se on kesäasuntokäytössä. Rakennus on peruskorjattu 1990-luvulla.
Topelia (Kantonistikoulun päärakennus ja kaksi sivurakennusta)		Unioninkatu 38, 60°10′17″N, 24°56′59″E	1821-1830	Carl Ludvig Engel	Kantonistikoulun päärakennus ja kaksi sivurakennusta valmistuivat Unioninkadun varrelle vuosina 1821–1830.
Brofeldtin talo		Pohjoisesplanadi 15 - Sofiankatu 2, 60°10′4.99″N, 24°57′7.18″E	1830	Carl Ludvig Engel	Rakennus valmistui vuonna 1830, ja se korotettiin kolmikerroksiseksi jo seuraavana vuonna. Vuonna 1895 talon ulkoasu muutettiin uusrenessanssityyliseksi Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan.
Mariankatu 5		Mariankatu 5, 60°10′11″N, 24°57′25.08″E	1830	Ei tietoa
Eteläranta 16		Eteläranta 16, 60°9′59.63″N, 24°57′7.61″E	1830	Carl Ludvig Engel	Eteläranta sijaitsee Kaartinkaupungissa, Valaan korttelissa.
Viikin Latokartano		Viikintien ja Lahdenväylän risteys Viikin tiedepuiston kupeessa	1832	Ei tietoa	Tila perustettiin vuonna 1555. Vanha päärakennus paloi vuonna 1830 ja nykyinen rakennettiin sen tilalle 1832. Se sai nykyisen asunsa vuonna 1932. Vuonna 1988 kartano muutettiin tiedepuistotoimistoksi ja vuodesta 2000 siinä on toiminut ravintola.
Villa Anneberg		Vanhakaupunki	1832	Ei tietoa	Annalan kartano valmistui 1832, ja se on yksi Suomen vanhimpia kesähuviloita. Kartanoa ovat ympäröineet kauniit puutarhat. Rakennus sijaitsee mäen päällä Vanhassakaupungissa Helsingissä.
Helsingin yliopiston päärakennus		Unioninkatu 34, 60°10′10″N, 024°57′00″E	1832	Carl Ludvig Engel	Helsingin yliopiston päärakennus on vuonna 1832 valmistunut empiretyylinen rakennus senaatintorilla. Se laajennettiin 1930-luvulla korttelin kokoiseksi arkkitehti J. S. Sirénin suunnitelmien mukaan.
Helsingin yliopiston Observatorio		Kopernikuksentie 1, 60°9′42.91″N, 24°57′5.97″E	1832	Carl Ludvig Engel	Yliopiston vanha tähtitorni, josta ympäröivä Tähtitorninmäki on saanut nimensä
Sinebrychoffin vanha tehdasrakennus		Hietalahdenranta 9a	1832	Anton Wilhelm Arppe	Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Haahkan korttelissa.
Synnytyshuone		Snellmaninkatu 14	1833	Carl Ludvig Engel	Rakennettiin vuonna 1833 opetussairaalan erilliseksi synnytyshuoneeksi. Talosta ovat säilyneet Carl Ludvig Engelin signeeraamat piirustukset.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellinen tiedekunta		Unioninkatu 37	1833	Carl Ludvig Engel	Vanha klinikka (Unioninkatu 37) valmistui vuonna 1833 Suomen ensimmäiseksi opetussairaalaksi. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa
Kasvitieteellisen puutarhan entinen päärakennus		Unioninkatu 44	1833	Carl Ludvig Engel	Empiretyylinen rakennus valmistui Kasvitieteellisen puutarhan päärakennukseksi vuonna 1833.
Helsingin kaupungintalo		Pohjoisesplanadi 11-13, 60°10′05″N, 024°57′10″E	1833	Carl Ludvig Engel	Helsingin kaupungintalo on osa kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä. PEruskorjauksessa vuosina 1965–1970 talon sisäosat purettiin ja rakennettiin uudestaan Aarno Ruusuvuoren piirustusten mukaan.
Kaartin lasaretin leivintupa		Lönnrotinkatu 37, Hietalahdenkatu 1	1835	Carl Ludvig Engel	Kaarin lasarettiin leivintupa, rakennus sijaitsee Kampissa, Kaartin lasaretin korttelissa.
Lauttasaaren kartano		60°9′32.7″N, 24°52′44.6″E	1837	Todennäköisesti C. L. Engelin arkkitehtitoimisto	Lauttasaaren kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1624 lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1837. Kartano on kaupungin omistuksessa.
Helsingin lääninvankilan vanha osa ja kirkko		Vyökatu 1 - 3	1837	A. F. Granstedt	Vankilan vanhin osa. Toimi vankilana 1837-2002, nykyään hotelli.
Ravintola Kaivohuone		Iso Puistotie 1	1838	Carl Ludvig Engel	Vuodesta 1838 toiminut ravintola sijaitsee Kaivopuistossa.
Ent. varuskuntasairaala		Merikasarminkatu	1838	A. F. Granstedt	Merikasarmiin liittyvä entinen varuskuntasairaala, nykyään osa Ulkoasiainministeriön rakennusryhmää
Pohjoisranta 12			1839	Ei tietoa	Puinen empirerakennus sijaitsee Kruununhaassa.
Ruotsin Helsingin-suurlähetystö		Pohjoisesplanadi 7, 60°10′05.2″N, 24°57′15.5″E	1839	Anders Fredrik Granstedt	Ruotsin Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Pohjoisesplanadilla. Suurlähetystörakennus on valmistunut vuonna 1839. Rakennuksen suunnittelusta on alun perin vastannut arkkitehti A. F. Granstedt. Myöhemmin Torben Grut suunnitteli sen muistuttamaan Tukholman kuninkaallista linnaa	.
Turun kasarmin talousrakennus		Simonkatu 3	1830-luvulla	Ei tietoa	Kasarmin päärakennus tuhoutui Suomen sisällissodassa 1918, jäljelle jäi vieressä sijainnut talousrakennus. Toimi linja-autoasemana 1935-2005. Nykyään kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laituri.
Nissaksen tilan päärakennus		Nissaksentie	1840		Nissaksen tilan historia ulottuu 1600-luvulle. Pietari Suuren joukot polttivat tilan kartanon vuonna 1710, mutta se jälleenrakennettiin 1721. Venäläiset kuitenkin polttivat talon uudestaan Suomen sodan aikana 1808. Karl Gustaf Åberg rakensi samalle paikalle isomman päärakennuksen vuonna 1840.
Kansalliskirjaston päärakennus		Unioninkatu 36, 60°10′13.27″N, 24°57′1.37″E	1840	Carl Ludvig Engel	Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä Helsingin yliopiston suurin erillislaitos.
Kasarmi C84		Suomenlinna C84	1839-1840		Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839-40. Sotavankileirin aikaan 1918-19 rakennuksessa toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Rakennuksen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla.
Kleinehin huvila		Itäinen Puistotie 7	1840	C. A. Edelfelt	Itä-Kaivopuistossa sijaitseva rakennus on vuosilta 1839-1840
Munkkiniemen viljamakasiini		Solnantie 7	1840		Nelikerroksinen viljamakasiini valmistui vuonna 1840 A. E. Ramsayn johdolla. Viljatorni oli mahdollisesti pelkkä peitenimi sotilaalliseen käyttöön tarkoitetulle näkötornille.
Puutarhurin talo		Annalan huvila-alue, Vanhakaupunki	1840, 1920	K. J. Alhskog	Rakennusta laajennettiin 1920-luvun alussa K. J. Alhskogin suunnitelmien mukaan. 1840-luvun ensimmäisestä rakennusvaiheesta on säilynyt ainakin kivijalka ja osa talon puurakenteista.
Kumpulan kartano		60°12′07″N, 24°57′26″E	1841	Ei tietoa	Ensimmäinen kirjallinen maininta Kumpulan kartanosta (ruots. Gumtäkt gård) on peräisin 1460-luvulta.
Lapinlahden sairaala		Lapinlahti, 60°10′04″N, 24°54′46″E	1841	Carl Ludvig Engel	Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala. Se sijaitsee Helsingissä Lapinlahden osa-alueella meren rannalla Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä.
Soittokunnantalo		Suomenlinna C76	1841		Soittokunnantalo valmistui vuonna 1841. Rakennus paloi Krimin sodassa, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Vuonna 1902 rakennuksessa sattui jälleen tulipalo, jonka jälkeen suojakatto poistettiin ja tilalle laitettiin tavallinen peltikatto.
Sotilaskeittiö/Työsiirtolan toimisto C86		Suomenlinna C86	1841		C86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennus on toiminut muunmuassa sotilaskeittiönä, pesulana ja työsiirtolan toimistona.
Suomalainen Tiedeakatemia		Mariankatu 5	1841	Jean Wik, Theodor Decker	Suomalaisen Tiedeakatemian rakennus sijaitsee Kruununhaan Pantterin korttelissa
Sinebrychoffin taidemuseo		Bulevardi 40, 60°09′45″N, 024°55′57″E	1842	Nikolai Sinebrychoff	Talon rakennutti liikemies Nikolai Sinebrychoff, ja se on valmistunut 1842.
Sotilaskeittiö C82		Suomenlinna C82	1842		Rakennus sijaitsee Suomenlinnassa Isolla Mustasaarella.
Helsingin päävartio		Päävartiontori	1843	Carl Ludvig Engel	Päävartio on Carl Ludwig Engelin suunnittelema ja valmistui 1843 huolehtimaan kadun toisella puolella olevan kerisarillisen palatsin (nykyinen Presidentin linna) vartioinnista. Nykyään päävartio on Helsingin varuskunnan käytössä.
Hakasalmen huvila		Mannerheimintie 13, 60°10′28.8″N, 24°56′02.4″E	1843	Ernst Bernhard Lohrmann	Hakasalmen huvila on Helsingissä Etu-Töölössä sijaitseva rakennus. Se rakennettiin vuosina 1843–1846 prokuraattori Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi. Suunnittelijana toimi Ernst Bernhard Lohrmann.
Korkeavuorenkatu 19			1843	Ei tietoa	Puurakennus kuuluu kuuluu tontin vanhimpaan rakennuskantaan.
Kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvä asuinrakennus		Unioninkatu 44	1843	Jean Wiik	Rakennettiin alun perin Kaisaniemenrantaan, mutta siirrettiin vuonna 1991 nykyiselle paikalleen.
Kalliolinna		Kalliolinnantie 12	1843	Ernst Bernhard Lohrmann	Huvilarakennus Itä-Kaivopuistossa
Annalan huvilan orangeria		Annalan huvila-alue, Vanhakaupunki	1844	Ei tietoa	Harmaakivestä rakennettu kasvihuone on rakennettu viimeistään vuonna 1844, vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1830-luvulta.
Mäyrälän talo		Snellmaninkatu 7 / Kirkkokatu 14	1842–1844	Abraham Möller	Ns. Mäyrälän talon rakennutti leipurimestari Abraham Möller 1842–1844. Kruununhakaan 1860 perustettu apteekki toimi pitkään talossa. Samalle tontille valmistui 1905 nelikerroksinen, Gustaf Estlanderin suunnittelema jugendvaikutteinen asuintalo. Rakennuksissa on nyt sosiaali- ja terveysministeriön tiloja.	Snellmaninkatu 7 korttelit.fi -sivustolla
Pihlflycktin-Willebrandtin talo		Hallituskatu 3	1843–1844	mahd. Jean Wiik	Talon rakennutti Fredrik Pihlflyckt 1843–1844, ja siirtyi Felix von Willebrandtin omistukseen 1880-luvulla. Talon siirryttyä yliopiston omistukseen 1910-luvulla sitä korotettiin kerroksella Gripenbergin piirustusten mukaan. Peruskorjauksen 1972–1973 suunnitteli Osmo Lappo. Nykyisin maa- ja metsätalousministeriön käytössä.
Suomenlinna D24		Suomenlinna D24	1844	Ei tietoa	Yksikerroksinen hirsitalo rakennettiin vuosina 1844-45 meriviraston verstaaksi.
Pohjoisranta 18		Pohjoisranta 18 / Maneesikatu 2b	1845	Albert Mellin	Vuonna 1845 valmistunut talo sijaitsee Kruununhaassa, Puhvelin korttelissa.
Fabianinkatu 35		Fabianinkatu 35	1846	E. B. Lohrman	Helsingin yliopistolle kuuluva rakennus Kansalliskirjaston korttelissa
Pikku-Mustasaaren ruumishuone		Suomenlinna D9	1846		Ruumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845-46. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin.
Venevajat C60 ja C61		Suomenlinna C60 ja C61	1846-1851		Suomenlinnan Ison Mustasaaren itärannan pieneen satamaan rakennettiin vuosina 1846-1851 yhteensä kahdeksan tiilipilarein vahvistettua puuvajaa. Vajoista 4 paloi Krimin sodan pommituksissa, ja vuonna 1920 yhdessä vajoista sattui tulipalo, jonka seurauksena yksi purettavaksi määrätyistä kranaateista räjähti sytyttäen myös viereiset ammukset. Vajoista 2 paloi perustuksiaan myöten, ja kaksi muuta rakennusta kärsivät pahoin. Vajoista kaksi on säilynyt tähän päivään.
Domus Litonii		Aleksanterinkatu 50	1847	G.P. Leander	Verhoilijamestari Jonas Litonius rakennutti Aleksanterinkadulle kivitalon, joka kohosi kallioperustalle aivan Kluuvinlahden rannan tuntumaan. Talon piirsi G. P. Leander 1845, ja talo valmistui vuonna 1847.
Hakasalmen huvilan siipirakennus		Mannerheimintie 13	1847	Ernst Bernhard Lohrmann	Hakasalmen huvilan molemmin puolin rakennettiin vuonna 1847 erilliset siipirakennukset||
Hakasalmen huvilan toinen siipirakennus		Mannerheimintie 13	1847	Ernst Bernhard Lohrmann	Toinen Hakasalmen huvilan vieressä sijaitsevista siipirakennuksista.
Uusi klinikka, nyk. Aleksanteri-instituutti		Unioninkatu 33	1848	Ernst Bernhard Lohrmann	Uuden klinikan suunnitteli Ernst Bernhard Lohrmann 1842, ja se valmistui 1848. Tilat olivat välillä pitkään Suomen Pankin edustuskäytössä, mutta palautuivat 2005 yliopistolle.
Borgsin tilan päärakennus		Linnanherrantie	1800-luvun puoliväli		Kartanon alueella oli myös viinan kotipolttimo ja siihen kuulunut kivirakennus. Lisäksi alueella oli tuulimylly. Tilan rakennuksista on päärakennuksen lisäksi jäljellä aitta ja työväen asuinrakennus.
Stansvikin kartanon piikojen talo		Stansvikintie	ennen 1850-lukua		Rakennus on hyvin säilynyt esimerkki kartanoiden vaatimattomasta työväen asuntorakentamisesta.
Helsingin tuomiokirkko		Unioninkatu 29 / Hallituskatu 7, 60°10′13″N, 024°57′08″E	1852	Carl Ludvig Engel	Helsingin tuomiokirkko, myöhemmin Suurkirkko, on Helsingin hiippa­kunnan tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kotikirkko. Kirkko sijaitsee Senaatintorin laidalla Helsingissä.
Rahoitustarkastus (nyk. Finanssivalvonta		Snellmaninkatu 6	1853	Ernst Lohrmann	E.B. Lohrmannin suunnittelema, vuonna 1853 valmistunut rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Tuomikirkon korttelissa.
Tykistökasarmi/Vaasan kasarmi		Suomenlinna C83	1849-1853		Kolmikerroksinen kasarmirakennus sijaitsee Suomenlinnan Isolla Mustasaarella
Koffin torni		Sinebrychoffin puisto	N. 1854	Ei tietoa	Torni on toiminut ainakin vartiotornina, ja se on myös ollut osa olutpanimoa. Tornista ei tiedetä paljoa.
Suomenlinnan kirkko		Suomenlinna C, 60°08′52.5″N, 024°59′10″E	1854	Konstantin Thon, Einar Sjöström, Jarl Eklund	Suomenlinnan kirkko on Helsingin Suomenlinnassa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkko, joka valmistio vuonna 1854. Kirkko oli alun perin ortodoksinen, muutettiin myöhemmin luterilaiseksi.
Puotilan kappeli		Puotilan kartanon vieressä	1859	Ei tietoa	Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos rakennutti nykyisen kappelin viljamakasiiniksi vuonna 1859. Se vihittiin kappeliksi pääsiäisenä 1963.
Kalevankatu 34		Kalevankatu 34 - Albertinkatu 31, 60°9′54.74″N, 24°55′56.52″E	1860	K. J. Grönstrand	Vuonna 1860 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Käen korttelissa.
Pyhän Henrikin katedraali		Pyhän Henrikin Aukio 1, 60°09′33.2″N, 24°57′15″E	1860	Ernst Bernhard Lohrmann.	Pyhän Henrikin katedraali on Helsingissä, Ullanlinnassa ja Mustekalan korttelissa sijaitseva katolinen kirkkorakennus. Se on rakennettu vuosina 1858–1860, ja se edustaa uusgotiikkaa. Kirkon suunnitteli Ernst Bernhard Lohrmann.
Villingin kartano		Villinki	1860-luku	Ei tietoa	Villingin kartanon päärakennus on 1860-luvulta. Lähellä on vanha 1700-luvun sotilasvirkatalo. Saarella on n. 40 vanhaa huvilaa kaudelta 1880-1930.
Mariankatu 7		Mariankatu 7	1861	Georg Theodor Policron Chiewitz	Vuonna 1861 valmistunut, Georg Chiewitz:in suunnittelema rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa.
Korkeavuorenkatu 25		Korkeavuorenkatu 25 - Ullanlinnankatu 5	1861	Ulrik Grönstrand	Vuonna 1861 valmistunut, Ulrik Grönstrandin suunnittelema rakennus sijaitsee Kaarinkaupungissa, ja Ruutanan korttelissa.
Ritarihuone		Hallituskatu 2	1862	Georg Theodor Policron Chiewitz	Suomen Ritarihuone on uusgoottilainen valtiopäivärakennus, jonka suunnitteli ruotsalainen G. T. Chiewitz. Tontille piti alun perin tulla Säätytalo, mutta valtiopäivien koollekutsuminen pitkittyi ja aatelisto sai tontin.
Karsseri		Suomenlinna B18	1864		Karsseri valmistui vuonna 1864
Saksalainen kirkko		Unioninkatu 1, 60°09′48″N, 24°57′6.6″E	1864	Harald Bosse ja C.J. von Heideken	Saksalainen kirkko on Helsingissä, Kaartinkaupungissa Unioninkadun varrella sijaitseva kirkko, joka rakennettiin vuonna 1864. Sen suunnittelivat Harald Bosse ja C.J. von Heideken.
Rahapaja		Kanavakatu 4 / Katajanokanlaituri 3	1864	Ernst Bernhard Lohrmann	Entinen rahapaja. Rakennus sijaitsee Katajanokalla, Pihjalan korttelissa. Nykyään rakennuksessa toimii Ulkoasiainministeriön Aasian ja Oseanian yksikkö
Uudenmaankatu 38		60°9′46.71″N, 24°56′12.24″E	1865	Ei tietoa	Yksikerroksinen puurakennus kuuluu Punavuoren vanhimpaan rakennuskantaan
Ruotsalainen teatteri		Pohjoisesplanadi 2, 60°10′02″N, 24°56′36″E	1866	Carl Ludvig Engel.	Ruotsalainen teatteri (ruots. Svenska Teatern) on Helsingissä toimiva ruotsinkielinen teatteri. Teatterin rakennus sijaitsee Erottajalla Esplanadin puiston länsipäässä, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-katujen välissä. Nykyinen, alkuperäisestä huomattavasti poikkeava ulkoasu 1930-luvulta.
Esplanadikappeli		Esplanadin puisto, Kappeliesplanadi	1867	Axel Hampus Dalström	Vuonna 1867 avattu rakennus toimii edelleen ravintolana.
Tykistöpatterin ammusvarasto		Suomenlinna B 66	1867	Ei tietoa	Toinen Susisaaren tykistöpatterin ruutikellareista.
Uspenskin katedraali		60°10′06″N, 024°57′36″E	1868	Aleksei M. Gornostajev	Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko.
Vaja B 35		Suomenlinna B 35, 60°8′37.91″N, 24°59′4.02″E	1868	Ei tietoa	Vajalla on historiaa vuodesta 1811, mutta muutoksien vuoksi sen rakennusvuotena pidetään vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiseen paikkaansa.
Arppeanum		Snellmaninkatu 3-5	1866–1869	Carl Albert Edelfelt	Helsingin yliopistomuseo Arppeanum on Helsingin yliopiston ylläpitämä museo Helsingissä. Museo sijaitsee vuonna 1869 valmistuneessa Arppeanumissa Senaatintorin kulmassa.
Itäinen puistotie 8			1869	nyk. Jarl Eklund	Alun perin kaksikerroksinen puuhuvila on valmistunut vuonna 1869, mutta nykyinen muoto on vuodelta 1922 (Jarl Eklund)
Pursimiehenkatu 21			1869	Ei tietoa	Rakennus sijaitsee kerrostalojen sisäpihalla, Punavuoressa.
Satamakatu 9		Satamakatu 9	1869	A. Boman	Katajanokalla sijaitseva rakennus, jossa aikoinaan toimi Helsingin Diakonissalaitos
Villa Wuorio		Vuorilahdenniemi	1860-luku		Rakennuksen on arveltu olevan alkujaan kalastajien käyttöön rakennettu torppa ja peräisin 1860-luvulta. Torppaa laajennettiin vuosisadan vaihteessa ja se muutettiin vierastaloksi. Vuonna 1964 Bergvikin huvila-alueen rakennukset myytiin Helsingin kaupungille 20 000 markalla.
Mannerheimintie 6			1870	Frans Anatolius Sjöström	Frans Sjöströmin suunnittelema, vuonna 1870 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Riikinkukon korttelissa.
Vanha ylioppilastalo		Aleksanterinkatu 23 / Mannerheimintie 3, 60°10′08.5″N, 24°56′26″E	1870	Axel Hampus Dalström	Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.
Rantakasarmi		Suomenlinna C	1870	Ei tietoa	Galleria Rantakasarmi sijaitsee Suomenlinnassa aivan lauttalaiturin tuntumassa. Kivinen kasarmirakennus valmistui vuosina 1868–1870. Tilassa on aikaisemmin toiminut Pohjoismainen taidekeskus.
Metsänvartijan maja	Ei kuvaa	Ensi linja 6	1870-luvulla	Ei tietoa	Metsänvartijan maja Eläintarhan huvila 8:n pihalla
Ent. Borgströmin tupakkatehdas		Pohjoisranta 2		Ei tietoa	Entinen tupakkatehdas, Kruununhaan ainoa teollisuusrakennus
Pauligin huvila		Sibeliuksen puisto	1873	Frans Anatolius Sjöström	Pauligin huvila Sibeliuksen puiston laidalla Kesäkadun pohjoispuolella. Nykyisin huvila toimii kaupungin nuorisoasiankeskuksen luontokeskuksena.
Hietaniemen hautausmaan Vanha kappeli			1873	Theodor Höijer
Asunto Oy Riddarborg		Ritarikatu 7 - Kirkkokatu 9	1873	Theodor Höijer	Talo sijaitsee Kruununhaassa, Ilveksen korttelissa.
Kesäranta		Kesärannantie, 60.18468°N, 24.90600°E	1873	Frans Ludvig Calonius	Alkuperäinen nimi Bjälbo, nykyään pääministerin virka-asunto
Kahvila Piper		Suomenlinna B 56	1928	A. W. Rancken	Rakennettu 1928 lukuuottamatta kellaria, joka on säilynyt 1800-luvulla rakennetusta huvimajasta.
Mannerheim-museo		Kalliolinnantie, 60°09′32″N, 24°57′37″E	1874	Ei tietoa	Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim (1867—1951) asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924—51. Huvila on vuodesta 1951 toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona.
Meritullinkatu 6		Meritullinkatu 6	1874	Ludvig Isak Lindqvist	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa.
Schaumanin huvila		Koirasaarentie 23	1874	Ei tietoa	Schaumanin huvila sijaitsee Laajasalossa, ja edustaa tyyliltään uusrenessanssia.
Eerikinkatu 4			1875	Ei tietoa	Puinen sisäpiharakennus on valmistunut vuonna 1875
Sotaoikeuden talo		Suomenlinna E11	1875	Petr Petrovits Benard	Sotaoikeuden talo rakennettiin vuonna 1875 linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten
Deckerin huvila		Tullisaari	1876	Theodor Decker	Deckerin huvilana tunnetun rakennuksen rakennutti Tullisaaren kartanon omistaja kauppaneuvos Henrik Borgström tyttärelleen Adéle Deckerille kesähuvilaksi. Rakennuksen suunnitteli Adéle Deckerin puoliso arkkitehti Theodor Decker. Huvila valmistui vuonna 1876.
Puistokatu 2			1876	Hugo Neuman	Vuonna 1876 valmistunutta puurakennusta on aikojen saatossa muuteltu paljon. Toinen kahdesta Länsi-Kaivopuiston jäljellä olevasta huvilasta.
Aleksanterin teatteri		Bulevardi 23 - Albertinkatu 32, 60°09′48″N, 24°55′59″E	1876	Koshperoff(?)	Alun perin venäläinen varuskuntateatteri sijaitsee Kampissa, Kurjen korttelissa. Toimi oopperatalona 1918-1993.
Suomenlinnan Upseerikerho		Suomenlinna C 52, 60°8′48.66″N, 24°59′20.57″E	1875–1876	Ei tietoa	Suomenlinnan upseerikerho on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti samoissa tiloissa toiminut upseerikerho.
Museokauppa		Suomenlinna B 34, 60°8′37.24″N, 24°59′4.79″E	1876	Petr Petrovits Benard	Ehrensvärd-seuran perustama ja ylläpitämä museokauppa sijaitsee Susisaarella lähellä Suomenlinnan historiallista keskusaukiota, Suurta Linnanpihaa. Vuonna 1876 valmistuneessa rakennuksessa on venäläisellä kaudella säilytetty mm. linnoitustykistön taloustarvikkeita. Rakennus on rakennettu vuonna 1876, jolloin insinöörieversti P.P. Benard oli insinöörihallinnon päällikkö.
Vesilinna		Linnanmäki	1876–1929	Endre Lekve, Emil Holmberg (laajennus)	Helsingin ensimmäinen ja vanhin vesisäiliö otettiin käyttöön 1876. Vesilinnaa on muutettu useaan otteeseen.
Aino Acktén huvila		Tullisaari	1877	Theodor Decker	Huvila oli alun perin nimeltään Villa Lindfors ja se on yksi kolmesta huvilasta, jotka Theodor Decker suunnitteli kauppaneuvos Henrik Borgströmin jälkikasvua varten (huviloista kaksi on säilynyt). Vuonna 1877 valmistunut kaksikerroksinen ja koristeelliseen uusrenessanssityyliin rakennettu puuhuvila sijaitsee Tullisaarenpuistossa.
Dementjevin sauna		Suomenlinna B10	1877	Ei tietoa	Kauppias Dementjev rakennutti varuskunnalle noin vuonna 1877 telakka-altaan reunalle kivisen kaksikerroksisen saunan. Rakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu ja koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä. Itsenäisyyden aikana rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä.
Kalevankatu 18		60°9′59.13″N, 24°56′8.84″E	1877	Fl. Granholm	Rakennus sijaitsee Kampissa, Papukaijan korttelissa.
Mariankatu 11		Mariankatu 11, 60°10′14.17″N, 24°57′24.93″E	1877	Axel Hampus Dahlström	Koulurakennus, alkujaan ruotsinkielinen reaalilyseo, nykyään Helsingin yliopiston käytössä. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa.
Kaartin maneesi		Kasarmikatu 15, 60°9′46.41″N, 24°56′55.34″E	1877	Axel Hampus Dahlström	Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877.
Entinen Teknillinen korkeakoulu		Abrahaminkatu 1-5, 60°9′47.19″N, 24°55′52.66″E	1877	F.A. Sjöström	Vuonna 1877 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa Hietalahden torin laidalla, Kurjen korttelissa. Nykyään Metropolian käytössä.	.
Helsingin normaalilyseo		Ratakatu 2, 60°9′47.12″N, 24°56′40.63″E	1878	Frans Sjöström	Helsingin normaalilyseon rakennus valmistui vuonna 1878, rakennus sijaitsee Ullanlinnassa.
Svenska social- och kommunalhögskolan		Snellmanninkatu 12, 60°10′21.78″N, 24°57′8.28″E	1878	J.E. Söderlund	Rakennus on valmistunut vuonna 1878. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa
Vaja B 2		Suomenlinna B 2, 60°8′41.36″N, 24°59′10.26″E	1878	Ei tietoa	Hirsirunkoinen laudoitettu vaja on valmistunut vuonna 1878.
Östersundomin kartano		Östersundom, 60°15′31″N, 25°11′35″E	1878	Theodor Decker	Östersundomin kartano on kartano Helsingin Östersundomissa. Kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanoon kuuluu myös joitakin 1700-luvun rakennuksia.
Rahapajankatu 3		Rahapajankatu 3	1879	Evert Lagerspetz, J. Ahrenberg, S. Schjerfbäck, Alfred Rosenbröijer	Asuinrakennus Katajanokalla
Kalevankadun puutalot		Kalevankatu 39-43, 60°9′53.84″N, 24°55′50.73″E	1800-luku	Ei tietoa	Kalevankadun varrella on säilynyt 2000-luvulle kolme matalaa puutaloa. Niiden suunnittelijat ja tarkat valmistumisvuodet eivät ole tiedossa. Nykyinen puutalo kuin myös 41:n talo on 1880-luvulta.
Bulevardin Mallasmakasiini, Sinebrychoffin entinen tehdasrakennus)		Bulevardi 46, 60°9′43.52″N, 24°55′52.27″E	1880	Sebastian Gripenberg	Sinebrychoffin panimokorttelin Bulevardin-puoleinen rakennus. Punainen tiilirakennus sijaitsee Punavuoressa, Haahkan korttelissa. Nykyisin toimistokäytössä, panimo muutti 1990-luvula Keravalle.
Kanavaranta 5–7			1880	Ei tietoa	Punainen tiilirakennus sijaitsee Katajanokalla, Kuusen korttelissa.
Kasarmikatu 28		Kasarmikatu 28 / Pieni Roobertinkatu 2	1880	Theodor Höijer	Talo sijaitsee Kaartinkaupungissa, Ruutanan korttelissa.
Helsingin kirurginen sairaala		Kasarmikatu 13	Frans Sjöström	1880	Helsingin Kirurginen sairaala on Helsingin Ullanlinnassa Tähtitorninmäen puistoalueen reunassa, Kasarmikadun varrella sijaitseva sairaala.
Niskalan tila		Kuninkaantammentie	1880	Ei tietoa	Niskalan tila sijaitsee historiallisen Kuninkaantammentien varrella Vantaanjoen lähellä. Tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja viljamakasiini rakennettiin 1800-luvun lopulla.
Ressun lukio		Kalevankatu 8-10/Lönnrotinpuistikko 1–3	1880	Sebastian Gripenberg	Sebastian Gripenbergin suunnittelemassa, ja vuonna 1880 valmistuneessa rakennuksessa on toiminut vuodesta 1891 asti Ressun lukio.
Svenska Normallyceum		Unioninkatu 2	1880	Axel Hampus Dalström	Koulurakennus Tähtitorninmäen puistoalueen laidalla
Rahapajankatu 1		Rahapajankatu 1 / Pormestarinrinne 1	1880	Constantin Kiseleff	Asuinrakennus Katajanokalla lähellä Uspenskin katedraalia, Katajan korttelissa
Eerikinkatu 5		Eerikinkatu 5 - Annankatu 28	1881	Kiseleff & Heikel	Kampissa sijaitsevassa, vuonna 1881 valmistuneessa rakennuksessa toimii useampia kivijalkakauppoja
Fredrikinkatu 45			1881 tai 1865	Ei tietoa	Rakennus sijaitsee Kampissa, Papukaijan korttelissa. Rakennus on valmistunut lähteestä riippuen joko vuonna 1881 tai 1865.
Kurikomppania		Suomenlinna A3	1881	Petr Petrovits Benard	Rakennuksen suunnitteli sotilasinsinöörieversti Petr Petrovits Benard tykistölabo­ratorioksi ja se rakennettiin vuosina 1880-1881. Kurikomppania rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun Suomenlinnan paikal­liskomppanian yhteyteen muodostet­tiin kurikomppania, johon siirrettiin muiden osasto­jen sotilaskuriin sopeutumattomat ase­velvolliset. Vuodesta 1972 kurikomppania on toiminut asuinrakennuksena.
Puistokatu 4			1881	C.H. Nummelin	Puinen huvilarakennus on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa hyvin.
Ruoholahden villat		Lastenkodinkatu 2-10, 60°9′56.53″N, 24°55′31.99″E	1881	Konstantin Kiseleff	Myös "Sadan markan villoina" tunnettu puutaloryhmä sijaitsee Kampissa, Kanarialinnun korttelissa. Korttelissa on 12 vuonna 1879 suunniteltua, ja 1890-luvun alussa rakennettua yksikerroksista puutaloa.
Vaja B 33		Suomenlinna B 33, 60°8′35.92″N, 24°59′5.39″E	1881	Ei tietoa
Vaja B 52 / Kesäteatterin varasto		Suomenlinna B 52, 60°8′33.67″N, 24°59′18.6″E	1881	Ei tietoa	1700-luvun lopulla paikalla sijaitsi tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa. Uusi vaja rakennettiin puretun vajan perustuksille vuonna 1881.
Viaporin linnoitustykistön maneesi		Suomenlinna C 77, 60°8′45.18″N, 24°59′21.61″E	1881	Ei tietoa	Viaporin linnoitustykistön maneesi rakennettiin vuosina 1880-81. Se toimi venäläisen linnoitustykistön raskaan tykistökaluston varastona. Rakennus peruskorjattiin Sotamuseon näyttelyhalliksi vuonna 1987.
Rikhardinkadun kirjasto		Rikhardinkatu 3, 60°09′58.4″N, 24°56′46″E	1881	Theodor Höijer	Rikhardinkadun kirjasto on kirjasto Helsingin Kaartinkaupungissa. Uusrenessanssia edustavan kirjastorakennuksen on suunnitellut Theodor Höijer, ja se valmistui vuonna 1881. Myöhemmin, 1920-luvulla, kirjastoon rakennettiin yksi lisäkerros.
Kaartin kasarmin lisärakennus		Kasarmikatu 17 / Kaartinkuja 1	1881	Ei tietoa	Talo sijaitsee Kaartinkaupungissa, Kaartin kasarmin korttelissa.
Bäckin talo		Pohjoisranta 6 60°10′16.62″N, 24°57′36.17″E	1882	Theodor Höijer	Valmistunut vuonna 1882, suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Julkisivu on tiiliverhoiltu. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Saukon korttelissa.
Cygnaeuksen galleria		Kalliolinnantie	1882	Johan Wilhelm Friedrich Mieritz	Cygnaeuksen galleria on Museoviraston alaisuudessa toimiva Suomen kansallismuseoon kuuluva taidemuseo. Museo sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa.
Kalevankatu 48		Kalevankatu 48/Hietalahdenkatu 1 60°09′49.78″N, 24°55′43.40″E	1882	Evert Lagerspetz	Kaksi vuonna 1882 valmistunutta puutaloa ovat osa entisen Kaartin lasaretin sairaalamiljöötä.
Liisankatu 8			1882	Evert Lagerspetz	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Karhun korttelissa.
Lönnrotinkatu 22		60°09′52.90″N, 24°56′02.24″E	1882	A.A. Siren, M. Stigell	Rakennus sijaitsee Kampissa, Haikaran korttelissa.
Maneesikatu 7		60°10′24.31″N, 24°57′25.41″E	1882	Evert Lagerspetz	Rakennus sijaitsee Karhun korttelissa, Kruununhaassa.
Mariankatu 23		60°10′25.54″N, 24°57′24.86″E	1882	Evert Lagerspetz	Entinen upseeikasarmi, nykyisin virastotalo. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Karhun korttelissa.
Sotamuseo		Maurinkatu 1, 60°10′30″N, 24°57′36″E	1882	Evert Lagerspetz	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Peuran korttelissa.
Sininen talo		Suomenlinna B 39, 60°8′38.76″N, 24°59′5.39″E	1882	Petr Petrovits Benard	Sininen talo sijaitsee Suomenlinnan Linnanpihalla. Rakennus on säilyttänyt nimensä huolimatta siitä, että se on vuodesta 1925 lähtien ollut keltainen. Se rakennettiin vuosina 1881-1882 yliupseerien asuinrakennukseksi.
Halkovajat ja sauna		Suomenlinna B 36 ja B38, 60°8′39.01″N, 24°59′3.23″E	1882	Ei tietoa	Vajat B 36 ja B 38 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo.
Erottajankatu 4		60°9′57.99″N, 24°56′35.84″E	1883	Frans Anatolius Sjöström	Frans Sjöströmin suunnittelema, vuonna 1883 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Kotkan korttelissa.
Grönqvistin talo		Pohjoisesplanadi 25-27, 60°10′04.7″N, 24°56′56.7″E	1883	Theodor Höijer	Grönqvistin talo on Helsingin Pohjoisesplanadilla, Kluuvissa sijaitseva rakennus. Vuosina 1882-1883 rakennetun talon suunnitteli Theodor Höijer. Sen julkisivun koristeet laati kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright.
Kalliolinnantie 7		60°09′28.97″N, 24°57′33.50″E	1883	Theodor Decker	Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Aikoinaan huvilarakennuksessa on toiminut mm. elintarvikeliike.
Uimarannan vaja A1		Suomenlinna A1	1883		Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia. Rakennus sijaitsee Kustaanmiekassa, Suomenlinnassa.
Villa Hällebo (Pihjalasaaren ravintola)		Läntinen Pihlajasaari	1883	Frans Sjöström	Alun perin yksityinen huvila, vuodesta 1929 lähtien kesäravintola
Kalevankatu 48		60°9′49.84″N, 24°55′42.5″E	1884	Evert Lagerspetz	Rakennus sijaitsee Kampissa, Kaartin lasaretin korttelissa.
Kasarmikatu 11-13			1884	Ludvig Isak Lindqvist	Kirurgisen sairaalan alueelle alun perin eristysosastoksi rakennettu sairaalarakennus. Rakennuksen pääjulkisivu katsoo puistoon, pihan puolella on kaksi avointakuistia. Myöhemmin Lääketieteen historian museona toiminut rakennus on nykyisin tyhjillään.
Kulmakatu 3a		60°10′29.48″N, 24°57′26.22″E	1884	K.Th. Nyberg	Vuonna 1884 valmistunut Kulmakatu 3a:n rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuorivuohen korttelissa.
Villa Furuvik		Furuvikintie 5	1884	Karl August Wrede	Huvila sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja nimettiin Degerön kartanoksi. Vuonna 1884 vuori-intendentti Enok Hjalmar Furuhjelm vuokrasi huvilapalstan Degerön kartanolta ja rakennutti Villa Furuvikin.
Villa Furuvikin tilanhoitajan rakennus		Furuvikintie 5	ennen vuotta 1886		Tilanhoitajan rakennus lienee samanikäinen kuin huvilarakennus eli se lienee rakennettu 1880-luvulla. Portinvartijan rakennus on merkitty vuonna 1886 tarkistettuun venäläiseen topografikarttaan.
Vironkatu 1		Vironkatu 1 - Meritullinkatu 14, 60°10′20.99″N, 24°57′29.06″E	1884	Konstantin Kiseleff	Konstantin Kiseleffin suunnittelema ja vuonna 1884 valmistunut rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Näädän korttelissa.
Ravintola Pukki		Korkeasaari	1884	Theodor Höijer	Alkujaan Suomen Anniskeluyhdistyksen perustama kesäravintola, vanhempi kuin ympärillä oleva eläintarha
Annantalo		Annankatu 30 - Kansakoulukatu 2, 60°10′4.08″N, 24°56′4.71″E	1885	Gustaf Nyström	Rakennus on valmistunut vuonna 1885. Alkujaan kansakoulu, nykyään kulttuurikeskus. Sijaitsee Kampissa Keltanokan korttelissa.
Ent. Ruotsalainen tyttölyseo		Bulevardi 18-20, 60°9′52.34″N, 24°56′18.34″E	1885	Ludvig Isak Lindqvist	Kolmikerroksisen koulurakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1885. Rakennus laajennettiin nykyiseen asuunsa vuonna 1915 Johan Jacob Ahrenberg:in toimesta. Rakennus sijaitsee osoitteessa Bulevardi 18-20, Kampissa ja Haarahaukan korttelissa.
Hietalahdenkatu 4		Hietalahdenkatu 4 - Lönnrotinkatu 36, 60°9′45.5″N, 24°55′42.85″E	1885	Theodor Höijer	Rakennus sijaitsee Kampissa, Ankan korttelissa.
Iso Roobertinkatu 3–5–7		60°9′50.09″N, 24°56′34.72″E	1885	Kiseleff & Heikel	Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Fasaanin korttelissa.
Iso Roobertinkatu 39		60°9′42.88″N, 24°56′14.11″E	1885	Ei tietoa	Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Pelikaanin korttelissa.
Pohjoisranta 18		60°10′23.57″N, 24°57′39.16″E	1885	Albert Mellin	Talo on valmistunut vuonna 1885, ja sen on suunnitellut arkkitehti Albert Mellin. Edustaa uusrenessanssia.
Standertskjöldin talo		Pohjoisranta 4, 60°10′15.05″N, 24°57′34.66″E	1885	Theodor Höijer	Edustaa uusrenessanssin tyylisuuntaa. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vyötiäisen korttelissa.
Kluuvikatu 5		Kluuvikatu 5, 60°10′9.54″N, 24°56′51.13″E	1885	Theodor Höijer	Rakennus muodostaa nykyisin osan Kauppakeskus Kluuvia.
Annankatu 5		Annankatu 5 - Iso Roobertinkatu 11, 60°9′48.83″N, 24°56′30.74″E	1886	Theodor Höijer, ja Gustaf Nyström	Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Fasaanin korttelissa.
Annankatu 26		Annankatu 26 - Eerikinkatu 8, 60°10′2.28″N, 24°56′9.96″E	1886	Frans Anatolius Sjöström	Rakennus sijaitsee Kampissa, Leivosen korttelissa.
Eerikinkatu 14		60°10′0.49″N, 24°56′4.17″E	1886	Kiseleff & Heikel	Vuonna 1886 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa.
Kalevankatu 17		60°10′0.32″N, 24°56′9.46″E	1886	F.A. Sjöström	Rakennus sijaitsee Kampissa.
Liisankatu 25		60°10′27″N, 024°57′08.57″E	1886	Sebastian Gripenberg	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Hevosen korttelissa.
Merimiehenkatu 10		60°09′39.80″N, 024°56′25.61″E	1885–1886	E. Sihvola	Puurakennus sijaitsee kahden kivisen kerrostalon välissä, Punavuoressa.
Sota-arkisto, ent. Provianttimakasiini		Siltavuorenranta 16	1886	August Boman	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Provianttimakasiinin korttelissa.
Ritarikatu 3b		Ritarikatu 3b / Mariankatu 8b	1885–1886	A. Mellin	Olga Ärt sai tontin vuonna 1879 ja muurarimestari Alex. Ärt rakennutti siihen asuintalo.n
Erottajankatu 15-17		Erottajankatu 15-17 / Ludviginkatu 7 60°09′57.32″N, 024°56′38.94″E	1886	Saurén & Rancken
Hallituskatu 5			1884–1887	Gustaf Nyström	Rakennuksessa toimi aluksi Kemian laitos.
Bulevardi 29			1887	F.A. Sjöström	Rakennus sijaitsee Kampissa, Satakielen korttelissa.
Ent. Helsingin suomalainen tyttökoulu		Bulevardi 8 - Yrjönkatu 18	1887	Sebastian Gripenberg	Koulurakennuksen vanhin osa on rakennettu vuonna 1877. Sitä laajennettiin Bulevardin ja Yrjönkatujen puoleisilla siivillä vuonna 1904. Päärakennuksen keskiosaa on korotettu kahdella kerroksella vuosina 1926-28 (A.Lindgren).
Iso Roobertinkatu 9			1887 tai 1884	Kiseleff & Heikel	Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Fasaanin korttelissa.
Bernhardinkatu 1			1887	Sebastian Gripenberg	Rakennus sijaitsee Kaartinkaupungissa, Lahnan korttelissa.
Ateneum		Kaivokatu 2 - 4	1887	Theodor Höijer	Taidemuseo, rakennuksessa toimi ennen myös Taideteollinen korkeakoulu
Mannerheimintie 12		Mannerheimintie 12 - Kalevankatu 2	1887	Kiseleff ja Elia Heikel	Rakennus sijaitsee Kampissa, Pyyn korttelissa.
Uudenmaankatu 8-10			1887	Gustaf Hall	Puurakennus on valmistunut vuonna 1887
Wreden pasaasi		Pohjoisesplanadi 35 / Mikonkatu 2	1888	K. A. Wrede	Liikerakennus, jonka läpi kulkee myös Vanhana Kauppakujana tunnettu kauppakuja
Vanha kauppahalli		Eteläranta, 60°9′58.2″N, 24°57′9.83″E	1888	Gustaf Nyström	Helsingin vanhin kauppahalli
Liisankatu 19			1888	Konstantin Kiseleff	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pukin korttelissa.
"Makrilli"		Korkeavuorenkatu 1 - Vuorimiehenkatu 25	1888	H.E. Saurén	Rakennus sijaitsee Ullanlinnassa, Makrillin korttelissa.
Meritullinkatu 22			1888	Albert Mellin	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Karhun korttelissa.
Ohranan talo		Punanotkonkatu 4 - Korkeavuorenkatu 21	1888	Axel Högberg	Rakennus sijaitsee Ullanlinnassa, Kultakalan korttelissa.
Suojelupoliisin päämaja		Ratakatu 12 - Fredrikinkatu 21	1888	E. Sihvola	Punavuoressa sijaitseva rakennus toimii Suojelupoliisin päämajana.
Albertinkatu 33		Albertinkatu 33 - Kalevankatu 35	1888	Nils Salin	Rakennus sijaitsee Kampissa Rastaan korttelissa.
Bulevardi 6		Bulevardi 6 - Yrjönkatu 7	1888	Theodor Granstedt	Rakennus sijaitsee Kampissa, Kotkan korttelissa.
Liisankatu 20			1888	Georg Wallenius	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa.
Merimiehenkatu 13		Fredrikinkatu 21 - Merimiehenkatu 13	1888	E. Sihvola	Merimiehenkadun ja Fredrikinkadun kulmassa sijaitseva talo on tyypillinen esimerkki Punavuoren lähes kokonaan hävinneestä puutalokannasta.
Merimiehenkatu 14			1888	Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel	Kaksikerroksisen piharakennuksen pohjakerros on kiveä ja ylempi kerros puuta. Rakennus on yksi harvoja lajityyppinsä edustajia Helsingin keskustassa. Rakennus sijaitsee Punavuoressa.
Vuorikatu 4		Vuorikatu 4	1888	J. F. Pihlgren	Yksi Kluuvin kaupunginosan harvoista yhä asuinkäytössä olevista rakennuksista
Villa Blom (Eläintarhan huvila 14)		Eläintarhantie 14	1889	Ei tietoa	Vuonna 1889 rakennettu Eläintarhan huvila 14 on yksi jäljelle jääneistä Linnunlaulun puuhuviloista. Rakennus on museoviraston suojelema. Huvila 14 sijaitsee Tokoinrannassa, Eläintarhan lahden tuntumassa Helsingin kaupunginteatterin naapurissa.
Jääkärinkatu 6b			1889-1890	Elia Heikel & Selim A. Lindqvist	Puinen piharakennus edustaa Ullanlinnan rakennuskannan historiallista kerroksellisuutta. Nykyisin talossa on käsityöläisten työhuoneita ja asuntoja.
Annankatu 13		Annankatu 13–Uudenmaankatu 15	1889	Kiseleff & Heikel	Sijaitsee Kampissa Korppikotkan korttelissa.
Kalevankatu 19			1889	C.R. Cederberg, Karl August Tavastjerna	Rakennus sijaitsee Kampissa.
Siltavuorenpenger 6		Siltavuorenpenger 6 - Snellmaninkatu 29	1889	J. Westerlund	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Tiikerin korttelissa.
Snellmaninkatu 29		Snellmaninkatu 29 - Oikokatu 2	1889	J. Westerlund	Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Tiikerin korttelissa.
Ratakatu 1c-3			1889	Selim A. Lindqvist, Elia Heikel	Rakennus sijaitsee Punavuoressa, Harakan korttelissa.
Eläintarhan huvila 9		Linnunlauluntie 4	1889	J. Westerlund	Yksi Linnunlaulun huviloista. (Huviloilla on vanhat järjestysnumerot, jotka kuitenkin poikkeavat niiden nykyisistä osoitenumeroista.)
Villa Kivi (Eläintarhan huvila 10)		Linnunlauluntie 7	1889	Selim A. Lindqvist
Kasvitieteellisen puutarhan palmuhuone		Unioninkatu 44	1889	Gustaf Nyström	Palmuhuone on kasvihuoneryhmän vanhin osa.
Santahaminan puukasarmit		Hevossalmi	1880-luku		Hevossalmessa sijaitsevat puukasarmit ovat Santahaminen vanhimmat rakennukset.
Kumpulan kartanon sivurakennus			1800-luku	Ei tietoa	Kumpulan kartanon rakennukset ovat 1800-luvulta. Päärakennus valmistui 1841.
Kumpulan kartanon yläkartano			1800-luku	Ei tietoa	Kumpulan kartanon rakennukset ovat 1800-luvulta. Päärakennus valmistui 1841.
Viikin latokartanon hirsinen talli		Viikin latokartanon pihapiiri	1800-luku	Ei tietoa
Viikin latokartanon navetan maitohuone		Viikin latokartanon pihapiiri	1800-luku	Ei tietoa	1800-luvulla rakennettu navetta tuhoutui tulipalossa toukokuussa 1935, mutta kivinen maitohuone on säilynyt. Maitohuoneessa toimii nykyään sepän paja.

Puretut rakennukset

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Arkkitehti	Tietoa rakennuksesta	Lähde
Vanhankaupungin kirkon rauniot		Vanhakaupunki	1553	Ei tietoa	Helsingin kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1553 alueelle, joka nykyisin tunnetaan Vanhanakaupunkina. Puukirkko oli kirkkokäytössä 1640-luvulle asti, ja toimi kaupungin hospitaalina 1670-luvulle saakka, kunnes se paloi tai lahosi käyttökelvottomaksi. Rakennuksen kivijalka on jätetty esille vuosien 1930-1931 arkeologisten kaivausten jäljiltä.
Burgmanin talon rauniot		Aleksanterinkadun ja Ritarikadun kulma	1690-luku	Ei tietoa	Talo tuhoutui Suomen sodan aikana 1808, ja nykyisin siitä on jäljellä enää maanalaiset rauniot

Uudelleenrakennetut

Rakennus	Kuva	Osoite/Sijainti	Rakennettu	Arkkitehti	Tietoa rakennuksesta	Lähde
Kontregardi Hoppe (Ravintola Walhalla)		Suomenlinna A 10c, 60°8′19.51″N, 24°59′19.12″E	1751–1756, 1980–1983	Ei tietoa	Kontregardi Hoppe puettiin perustuksiaan myöten ja peitettiin maalla vuonna 1877, koska se oli huonokuntoinen ja sortunut. Vuosina 1980–1983 jäännökset kaivettiin esiin ja Hoppe rakennettiin uudelleen ruotsalaisaikaisten piirustusten mukaan, mikä on ainoa täysmittainen rekonstruointi Suomenlinnassa.
Aschanin talo		Unioninkatu 23 - Pohjoisesplanadi 17	1833 ja 1971	Gabriel Andstén & Aarno Ruusuvuori	Apteekkari Carl Aschan rakennutti kolmikerroksisen talon Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmaan vuonna 1833. Talo purettiin ja rakennettiin 1870-luvun aikaiseen asuun uudestaan vuosien 1968-1971 aikana.

Lähteet

Kirjallisuuslähteet

• Suomenlinnan rakennusten historia. Jyväskylä: Museoviraston rakennushistorian osasto & Suomenlinnan hoitokunta, 1997. ISBN 951-9075-91-7.

• toim. Kailari, Kyllikki: Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2005. ISBN 952-91-9537-0.

• Ollila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, kuudes painos. Sanoma Oy, 1986. ISBN 951-9134-69-7.

Tärkeimmät verkkolähteet

• Korttelit.fi -sivusto
• Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto: Kartanopuistot