Hugo Neuman
Hugo Neuman (19. helmikuuta 1847 Oulu − 1. heinäkuuta 1906) oli suomalainen ratainsinööri, tehtailija ja arkkitehti.
Hugo Alexander Neuman syntyi Oulussa 1847. Isä Lars Neuman oli merikapteeni, joka kuoli Gibraltarilla, kun Hugo oli vasta 5-vuotias. Kansainvälinen ympäristö oli kuitenkin perheelle siis tuttu. Tekniikkaa Neuman opiskeli ensin Vaasan teknillisessä reaalikoulussa. Insinööriksi hän valmistui Zürichin polyteknillisestä korkeakoulusta. Zürichissä Neuman sai todennäköisesti ajatuksen puuhiomon perustamisesta tutustuttuaan siellä uuteen keksintöön, hiomakoneeseen.[1]
Neuman palasi Suomeen ja värväytyi töihin Riihimäen-Pietarin rautatielle, mutta pian hän löysi Verlankosken tuolloisen Iitin (myöhemmin Jaalan) ja Valkealan kuntien rajalta, ja osti sen ääreltä tontin, myllyn ja koskiosuuden puuhiomoa varten. Neuman perusti Verlan ensimmäinen puuhiomon vain 24-vuotiaana vuonna 1871. Pääomaa uudelle hiomolle lainattiin opiskelutoveri Alexander Lagerborgilta ja kirjanpitäjäksi tuli toinen opiskelutoveri, Waldemar Conradi. Toiminta hiomolla alkoi 1872. [2]
Hiomon toimintaa haittasivat alusta asti kuljetusvaikeudet sekä hiokkeen vähäinen tuotanto. Massan hintojen romahdus keväällä 1874 pakotti Neumanin palaamaan rautateille ja jättämään yrityksensä Waldemar Conradin huostaan. Verlan hiomo jatkoi toimintaansa vielä pari vuotta, kunnes tulipalo tuhosi rakennukset vuonna 1876 ja lopetti ensimmäisen hiomon toiminnan. UNESCOn maailmanperintöluetteloon päässyt Verlan puuhiomo ja pahvitehdas ympäristöineen on siis Neumanin hiomon seuraaja, eikä Neuman toiminut sen suunnittelijana, vaan sen arkkitehti oli Eduard Dippell.[3]
Vuonna 1874 Neuman muutti Helsinkiin, jonne suunnitteli asuinhuvilan omaan käyttöönsä. Jo samana vuonna hän muutti Turkuun päästyään sinne Valtionrautateiden ratainsinöörin virkaan. [4]. Turussa hän jatkoi arkkitehdin uraansa suunnittelemalla rakennuksia Turun rautatieaseman tarpeisiin.
Kun Oulua vuoden 1882 tulipalon jälkeen alettiin rakentaa jälleen, oli Hugo Neuman arkkitehtina jo tunnettu ja hän sai suunniteltavakseen useita uusia rakennuksia vanhaan kotikaupunkiinsa. Suuri osa Neumanin Ouluun suunnittelemista rakennuksista on edelleen olemassa. Teräksen talo kunnostettiin vuonna 2001 ravintola Uudeksi Seurahuoneeksi.
Hugo Neumanin suunnittelemia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oma asuinhuvila, Puistokatu 2, Helsinki (1876) [5]
- Turun päärautatieaseman ympäristössä Ratapihankatu 41 (1876) ja veturitalli (1876) [6]
- Huviloita Turun Hirvensalossa mm. Villa Gustafsberg
- Villa Petreliuksena tunnettu huvila Turun Ruissalossa
- asuinrakennus Turun Kristiinankatu 5:ssä
- Byströmin talot, Aleksanterinkatu 7 (1883), Ojakatu 3 (1882) ja Hallituskatu 5 (1883) [7]
- Teräksen talo (Uusi Seurahuone), Rantakatu 4, Oulu (1884) [8]
- Svendelinin talo, Rantakatu 3, Oulu (1884)
- Naantalin raatihuone, Mannerheiminkatu 14, Naantali (1887)[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ahvenisto, Inkeri: Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. SKS Bibliotheca Historica 118, 60-65, 104-105.
- ↑ Ilmonen, T.M.A.: Anteckningar angående A/B Werla Träsliperi och Pappfabrik, 1882-1932. Julkaisematon käsikirjoitus, Kymin keskusarkisto. 1933.
- ↑ Verla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pasi Kovalainen ja Weikko Kotila: Uuden seurahuoneen rakennushistoria. (Oulu 2002). ISBN 952-91-4307-9 s. 32
- ↑ Helsingin niemen puutalot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Turun keskustan suojeltavat ympäristökokonaisuudet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet I. Julkaisu A:115. (Oulu 1993). ISBN 951-9328-53-X s. 34 ja 36
- ↑ Pasi Kovalainen ja Weikko Kotila: Uuden seurahuoneen rakennushistoria. (Oulu 2002). ISBN 952-91-4307-9
- ↑ Lokakuun esine 2010 naantali.fi. 17.5.2016. Naantali: Naantalin museo. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 3.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hugo Neuman Wikimedia Commonsissa
