Henri Bergson
Henri Bergson  |
|
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 18. lokakuuta 1859 Pariisi, Ranska |
| Kuollut | 4. tammikuuta 1941 (81 vuotta) Pariisi, Ranska |
 |
|
Henri-Louis Bergson (18. lokakuuta 1859 - 4. tammikuuta 1941) oli ranskalainen filosofi, joka oli vaikutusvaltainen ainakin kotimaassaan Ranskassa, vaikka liikkuikin valtavirran suuntausten ulkopuolella. Bergson oli yksi aikansa ”muotifilosofeista”.[1]
Sisällysluettelo |
Elämä [muokkaa]
Bergsonin äiti oli englantilainen, ja englantilaiset Herbert Spencer, J. S. Mill ja Charles Darwin vaikuttivat paljon hänen ajattelunsa nuorena. Hänen oma filosofiansa kääntyi kuitenkin nuoruuden esikuvien rationalismia vastaan.[2]
Bergson opiskeli filosofiaa École Normale Supérieuressa ja opetti sitä eri oppikouluissa, kunnes hänet kutsuttiin opettajaksi École Normale Supérieureen. Sieltä hän siirtyi Collège de Francen filosofian laitoksen esimieheksi. Vuosina 1921–1926 Bergson oli Kansainyhteisön komitean puheenjohtaja. Vähän ennen kuolemaansa 1941 hän ehti ilmaista paheksuntansa Vichyn hallitusta kohtaan.[2]
Bergson kuuluu eittämättä niihin filosofeihin, jotka olivat omana aikanaan erittäin suosittuja, mutta joita kohtaan tunnettu kiinnostus on sittemmin jyrkästi laskenut. Ennen toista maailmansotaa Bergsonin ajattelu oli vielä filosofisen keskustelun keskeisimpiä aiheita, mutta nykyään häntä ei usein edes esitellä yliopiston filosofian kursseilla.lähde?
Teokset [muokkaa]
Bergsonin pääteokset ovat Essai sur les données immédiates de la conscience (1889), Matiere et Memoire ('Materia ja muisti', 1896) ja L'Evolution créatrice ('Luova evoluutio', 1907) julkaisut.
Bergsonilta on suomennettu teos Henkinen tarmo, joka esittelee vitalistista idealismia, sekä teos Nauru: Tutkimus komiikan merkityksestä.
Bergson sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1927.[3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lagerspetz, Kari: ”Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina”. Teoksessa Hartikainen, Erkki, Kyösti Kiiskinen & Jussi Rastas (toim.): Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia, s. 37. Helsinki: Luonnonfilosofian seura, 2005. ISBN 951-98191-1-8.
- ↑ a b Frenz, Horst (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1927 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 22.9.2009. (englanniksi)
Kirjallisuutta [muokkaa]
Yleistä [muokkaa]
- Nygård, Stefan: Henri Bergson i Finland: Reception, rekonstextualisering, politisering. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 745. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2011. ISSN 0039-6842. ISBN 978-951-583-215-3.
Suomennetut teokset [muokkaa]
- Bergson, Henri: Henkinen tarmo: Tutkielmia ja esitelmiä. (Alkuteos: L’énergie spirituelle: Essais et conférences, 1919.) Näköispainos. Suomentanut J. Hollo. Helsinki: Lasipalatsi, 1999. ISBN 951-884-192-6 (1. painos: Sivistys ja tiede 34. Porvoo: WSOY, 1923. 2. painos: Humanitas 8. Porvoo: WSOY, 1958. Lisäpainos 1963.).
- Bergson, Henri: Nauru : tutkimus komiikan merkityksestä. Suom. Sanna Isto ja Marko Pasanen. Loki-kirjat, 2000.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Project Gutenbergin e-teksti Nauru - essee komiikan tarkoituksesta (englanniksi)
- Nautis-projekti (englanniksi)
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
