Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Vaalit Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
parempi versio
Rivi 1: Rivi 1:
{{lupaava}}
{{lupaava}}
{{Vaalit Suomessa}}
{{Vaalit Suomessa}}
'''[[Suomi|Suomessa]]''' valitaan suorilla '''[[Vaali|vaaleilla]]''' 200-jäseninen [[eduskunta]], kunnan väkilukuun kooltaan suhteutetut [[kunnanvaltuusto]]t, [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] sekä tietty etukäteen päätetty määrä jäseniä [[Euroopan parlamentti]]in. Vaalit ovat välittömiä, niissä äänestetään suoraan äänestäjän itse valitsemaa ehdokasta. Eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaalit järjestetään [[suhteellinen vaalitapa|suhteellisena]], avoimena [[listavaali]]na. Perustuslaki määrittelee vaalit yleisesti, lisäksi määräyksiä valtiollisista vaaleista on vaalilaissa, kuntalaissa ja rikoslaissa. Myös seurakunnat, yhdistykset ja muut vastaavat tahot järjestävät omia vaalejaan.
'''Vaalit Suomessa''' järjestetään valittaessa suorilla [[vaali|vaaleilla]] [[valtuutettu|valtuutetut]] alueiden väkiluvuista johtuen erikokoisiin [[Suomi|Suomen]] [[kuntavaltuusto|kunta-]] ja [[maakuntavaltuusto]]ihin, 200 [[Suomen kansanedustaja|kansanedustaja]]a [[eduskunta]]an, tietty määrä [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] [[Euroopan parlamentin jäsen|jäsen]]iä Suomesta sekä [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]]. Vaalit ovat välittömät, niissä äänestetään suoraan äänestäjän itse valitsemaa ehdokasta. Kunta-, maakunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaalit järjestetään [[suhteellinen vaalitapa|suhteellisena]], avoimena [[listavaali]]na. Perustuslaki määrittelee vaalit yleisesti, lisäksi määräyksiä valtiollisista vaaleista on vaalilaissa, kuntalaissa ja rikoslaissa. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[seurakunta#Suomen evankelis-luterilaiset|seurakunnat]] järjestävät [[seurakuntavaalit]] joka neljäs vuosi sekä myös monet [[yhdistys|yhdistykset]], [[osuuskunta|osuuskunnat]] ja muut yhteenliittymät pitävät omia vaalejaan.


[[Vaalikelpoisuus]] on jokaisella äänioikeutetulla paitsi vajaavaltaisilla tai holhouksen alaisilla. Ennen varsinaista vaalipäivää järjestetään [[ennakkoäänestys]], ja vaalipäivänä jokaisessa kunnassa äänestyksen järjestämisestä huolehtii [[vaalilautakunta]]. Äänistysaktiivisuus on 2010-luvun eduskuntavaaleissa ollut noin 70 prosenttia, kun kunnallisvaaleissa se on laskenut alle 60 prosentin.
[[Vaalikelpoisuus]] on jokaisella äänioikeutetulla paitsi vajaavaltaisilla tai holhouksen alaisilla. Ennen varsinaista vaalipäivää järjestetään [[ennakkoäänestys]], ja vaalipäivänä jokaisessa kunnassa äänestyksen järjestämisestä huolehtii [[vaalilautakunta]]. Äänistysaktiivisuus on 2010-luvun eduskuntavaaleissa ollut noin 70 prosenttia, kun kunnallisvaaleissa se on laskenut alle 60 prosentin.

Versio 9. huhtikuuta 2017 kello 13.41

Vaalit Suomessa järjestetään valittaessa suorilla vaaleilla valtuutetut alueiden väkiluvuista johtuen erikokoisiin Suomen kunta- ja maakuntavaltuustoihin, 200 kansanedustajaa eduskuntaan, tietty määrä Euroopan parlamentin jäseniä Suomesta sekä tasavallan presidentti. Vaalit ovat välittömät, niissä äänestetään suoraan äänestäjän itse valitsemaa ehdokasta. Kunta-, maakunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaalit järjestetään suhteellisena, avoimena listavaalina. Perustuslaki määrittelee vaalit yleisesti, lisäksi määräyksiä valtiollisista vaaleista on vaalilaissa, kuntalaissa ja rikoslaissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat järjestävät seurakuntavaalit joka neljäs vuosi sekä myös monet yhdistykset, osuuskunnat ja muut yhteenliittymät pitävät omia vaalejaan.

Vaalikelpoisuus on jokaisella äänioikeutetulla paitsi vajaavaltaisilla tai holhouksen alaisilla. Ennen varsinaista vaalipäivää järjestetään ennakkoäänestys, ja vaalipäivänä jokaisessa kunnassa äänestyksen järjestämisestä huolehtii vaalilautakunta. Äänistysaktiivisuus on 2010-luvun eduskuntavaaleissa ollut noin 70 prosenttia, kun kunnallisvaaleissa se on laskenut alle 60 prosentin.

Vaalijärjestelmä

Suomen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ääntenlaskua vuonna 2012.
Vuoden 2011 parlamenttivaalien äänestyslippu.

Vaalimenetelmä

Eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa tuloksen määräämiseen käytetään d’Hondtin menetelmää. Menetelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa äänestetään sekä henkilöä että puoluetta.[1]

  • 1. vaiheessa lasketaan ryhmittymien (yleensä puolueita) kokonaisäänet
  • 2. vaiheessa ehdokkaat asetetaan ryhmittymän sisällä paremmuusjärjestykseen äänimäärien perusteella
  • 3. vaiheessa ehdokkaille lasketaan vertailuluvut ryhmittymän sisällä: suosituin ehdokas saa vertailuluvukseen ryhmittymän kaikki äänet, seuraava puolet ryhmittymän äänistä, seuraava kolmasosan, seuraava neljäsosan, seuraava viidesosan jne.
  • 4. vaiheessa kaikkien ryhmittymien ehdokkaat asetetaan vertailulukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan vaalipiirin edellyttämä määrä edustajia.

Vaaleissa käytetään lippuäänestystä. Lipun koko on aina 148 x 210 millimetriä; jos samalla kertaa äänestetään useissa vaaleissa, eri vaalien liput ovat eri värisiä.[2] Vaalilaki on sallinut sähköisen äänestyksen vuodesta 2006.[3] Sähköistä äänestystä on kokeiltu vuoden 2008 kunnallisvaaleissa muutamilla paikkakunnilla.[4]

Vaalikelpoisuus eli oikeus asettua ehdokkaaksi on yleensä kaikilla kyseisessä vaalissa äänioikeutetuilla paitsi vajaavaltaisilla tai holhouksen alaisilla. Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia ovat vain kyseisen kunnan asukkaat, presidentinvaaliehdokkaan on puolestaan oltava syntyperäinen Suomen kansalainen.[5]

Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestyspaikka Turun yliopistolla.

Ennakkoäänestys toimitetaan erikseen määrättävissä paikoissa ja jokainen äänioikeutettu voi päättää, äänestääkö ennakkoon vai varsinaisena vaalipäivänä.[6]

Äänioikeutettu voi äänestää missä hyvänsä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Tämän lisäksi joissain kotimaassa sijaitsevissa laitoksissa (kuten sairaalat, vankilat), äänioikeutetun kotona tai suomalaisessa laivassa on tietyin edellytyksin mahdollista äänestää ennakkoon.[6]

Ennakkoäänestykseen osallistuu suhteessa enemmän äänestäjiä Itä- ja Pohjois-Suomesta kuin etelän suurista kaupungeista. Keskustapuolueen kannatus näyttää siksi ennakkoäänten perusteella yleensä lopullista vaalitulosta suuremmalta.[7]

Varsinainen äänestyspäivä

Vaalipäivän äänestys toimitetaan jokaisessa kunnassa yhtä aikaa. Kunnan pitää järjestää jokaiselle äänestysalueelle äänestyspaikka, jossa äänestyksen järjestämisestä huolehtii vaalilautakunta.[8] Kunnanhallitus nimittää kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä ainakin kolme varajäsentä, ja laitosäänestyksiä varten vaalitoimikunnan.[9]

Äänestysajan päätyttyä vaalilautakunta lajittelee liput ehdokkaittain ja laskee alustavan tuloksen. Lasketut liput ja pöytäkirja toimitetaan kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa vaalipiirilautakunnalle.[10]

Tilastokeskus julkaisee ennen vaaleja tilastoja ehdokkaiden taustoista ja vaalien jälkeen analyysiä tuloksista.[11]

Eri vaalit

Eduskuntavaalit

Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander ja rouva Signe Relander äänestämässä vuoden 1930 parlamenttivaaleissa.
Pääartikkeli: Eduskuntavaalit

Suomen eduskunnan jäsenet valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalit toimitetaan vaalipiireittäin, joita on nykyään 15. Edustaja-paikkojen (200) jaon vaalipiirien kesken suorittaa valtioneuvosto ennen kutakin vaalia piirien asukasluvun perusteella. Ahvenanmaalta valitaan vain yksi kansanedustaja, ja siten vaali toimitetaan siellä enemmistöperiaatteen mukaisesti.[12]

Rekisteröidyillä puolueilla on oikeus ehdokkaiden asettamiseen. Puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä yhtä monta ehdokasta kuin piiristä valitaan kansanedustajia. Jos piiristä valitaan vähemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi silti asettaa 14.[13] Ehdokkaiden asettamista varten puolueiden on toimitettava vaalipiireittäin salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon saavat ottaa osaa vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Jos kaikki nimetyt ehdokkaat mahtuvat puolueen ehdokaslistaan, jäsenäänestystä ei tarvita.[14]

Myös vähintään 100-jäseninen valitsijayhdistys samasta vaalipiiristä voi asettaa ehdokkaan. Ahvenanmaalla riittää 30 jäsentä valitsijayhdistyksessä.[15]

Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhdistelmälistoja.[16]

Maakuntavaalit

Pääartikkeli: Maakuntavaalit

Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot 18. maakunnalliselle itsehallitoalueelle. Ne päättävät maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Päätöksenteosta säädetään maakuntalaissa, jota valmistelee valtiovarainministeriö. Lainvalmistelua tehdään sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmässä ja maakuntalain valmisteluryhmässä.[17]

Kuntavaalit

Pääartikkeli: Kuntavaalit

Kunnanvaltuutettujen luku vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston pienin jäsenmäärä on 13 enintään 5 000 asukkaan kunnissa ja suurin määrä on 79 yli 500 000 asukkaan kunnissa.[18]

Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina.[19] Valtuuston toimikausi alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta.[20]

Kunnallisvaaleissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaiset, joiden kotikunta kyseinen kunta on. Kunnallinen äänioikeus on myös muulla täysi-ikäisellä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan.[21]

Kuntavaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskunnan vaalitkin. Vaalipiireinä ovat luonnollisesti kunnat ja valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen (ääritapauksissa jopa kolmen) äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja.[22]

Presidentinvaali

Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali

Nykyään oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka listalta on viimeksi toimitetussa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja. Lisäksi 20 000 äänioikeutetulla henkilön perustamalla valitsijayhdityksellä on oikeus asettaa oma puolueeton ehdokkaansa ehdolle.[23]

Presidentinvaali on tarvittaessa kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaali toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi ja hän astuu toimeensa kuudeksi vuodeksi seuraavan maaliskuun 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.[24]

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, toimitetaan kahden viikon kuluttua uusi vaali, jossa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.[24]

Tasavallan presidentin on perustuslain mukaan oltava syntyperäinen Suomen kansalainen.[24] Jos eduskunnan tai Euroopan parlamentin jäsen valitaan presidentiksi, hänen edustajantoimensa lakkaa.[25] Suomessa on ollut tapana, että presidentti luopuu valituksi tultuaan puolueen jäsenyydestä. Tämä on ennen kaikkea symbolinen ele: presidentin pitäisi olla puoluepolitiikan yläpuolella ja edustaa koko kansaa. Mikään laki ei tähän velvoita.[26]

Sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi (6+6=12 vuotta).[27]

Vaalilain mukaan puolueen ehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.[28]

Presidentinvaalien historiaa

Presidentin valitsijamiehet tarkistuttamassa valtakirjojaan 1940.

Ennen nykyistä vaalijärjestelmää presidentti valittiin eri tavalla: kansa valitsi ensin 300 (tai vuodesta 1981 lähtien 301) valitsijamiestä, jotka kokoontuivat kuukauden kuluttua toimittamaan lopullisen vaalin.[24]

Presidenttiehdokkaiden nimeämistä ei lainsäädännössä ollut järjestetty eli puolueet saivat hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla.[24] Valitsijamieskokouksessa oli aina mahdollisuus nostaa esiin ”mustia hevosia” viime hetken sovitteluihin.[29]

Valitsijamiehet valitsivat presidentit Martti Ahtisaaren presidentiksi astumiseen asti, poikkeuksena C. G. E. Mannerheim (1944–1946), joka valittiin presidentiksi poikkeuslailla. Vuosina 1919 (K. J. Ståhlberg) ja 1946 (J. K. Paasikivi) presidentin valitsi eduskunta. Myös Urho Kekkosen virka-aikaa jatkettiin 1974 poikkeuslailla ilman vaaleja. Martti Ahtisaarta (1994–2000) valittaessa käytiin ensimmäistä kertaa suora kaksivaiheinen kansanvaali.[24]

Europarlamenttivaalit

Pääartikkeli: Suomen europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaaleissa koko Suomi on yksi vaalipiiri, joten suomalainen äänestäjä voi äänestää ketä tahansa Suomen ehdokkaista asuinpaikastaan riippumatta. Äänet lasketaan kuitenkin aluksi 13 vaalipiirissä erikseen ja yhdistetään lopuksi valtakunnalliseksi tulokseksi.[30]

Vuonna 2019 Euroopan parlamenttiin valitaan Suomesta 13 jäsentä.[31]

Muut vaalit

Kirkkolain mukaan kirkolliskokous antaa kirkon vaalijärjestyksen, jossa määrätään tarkemmin seurakuntavaaleista, kirkollis-, hiippakunta- ja rovastikuntakokoukseen valittavien edustajien vaaleista sekä piispan, papin, pappisasessorin ja lääninrovastin vaaleista.[32]

Jollei yhdistysten säännöissä ole toisin määrätty, kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, mutta erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse toimitettavassa vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.[33]

Äänestysaktiivisuus

2010-luvun eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti on ollut noin 70 prosenttia.[11] Kunnallisvaalien äänestysprosentti on laskenut alle 60 prosentin.[34]

Huoli äänestäjien passiivisuudesta rohkaisi Yleisradiota kehittämään vaalikoneen vuoden 1996 Euroopan parlamenttivaaleihin. Vaalikone on tietokone-ohjelma, jonka avulla äänestäjä voi vertailla omia ja ehdokkaiden mielipiteitä. Vuonna 2003 jo neljännes äänestäjistä käytti vaalikonetta.[35]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Vaalien keskeiset periaatteet Vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 17.12.2015.
  2. ↑ Vaalilaki 51§
  3. ↑ Laki vaalilain muuttamisesta Valtion säädöstietopankki. 13.10.2006. Viitattu 11.12.2015.
  4. ↑ Sähköisen äänestyksen kokeilu vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Oikeusministeriö tiedottaa. 2006. Viitattu 11.12.2015.
  5. ↑ Vaalikelpoisuus vaalit.fi. Viitattu 11.12.2015.
  6. ↑ a b Vaalilaki, 46 §
  7. ↑ Yle julkaisee ennusteen ensimmäistä kertaa myös ennakkoäänistä Yle. 19.4.2015. Viitattu 6.12.2015.
  8. ↑ Vaalilaki 67§, 69§
  9. ↑ Vaalilaki 15§
  10. ↑ Vaalilaki 78§, 81§
  11. ↑ a b Vaaliosallistuminen edellisten eduskuntavaalien tasolla Tilastokeskus. Viitattu 9.12.2015.
  12. ↑ Vaalilaki 6 §
  13. ↑ Vaalilaki 108-109 §
  14. ↑ Vaalilaki 112 §
  15. ↑ Vaalilaki 110 ja 119 §
  16. ↑ Vaalilaki 108 §
  17. ↑ Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien yhteydessä Valtiovarainministeriö. 14.4.2016. Viitattu 16.2.2017.
  18. ↑ Kuntavaalit Vaalit.fi. Viitattu 6.12.2015.
  19. ↑ Vaalilaki, 144§
  20. ↑ Kuntalaki, 15§
  21. ↑ Äänioikeus ja äänioikeusrekisteri Vaalit.fi. Viitattu 6.12.2015.
  22. ↑ Vaalilaki, 150§
  23. ↑ Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu Vaalit.fi. Viitattu 14.8.2015.
  24. ↑ a b c d e f Presidentin valinta Suomen tasavallan presidentti. Viitattu 3.12.2015.
  25. ↑ Perustuslaki 27 §
  26. ↑ Miksi presidentin pitää erota valituksi tultuaan puolueesta? kysy.fi. Viitattu 6.12.2015.
  27. ↑ Presidentinvaali vaalit.fi. Viitattu 6.12.2015.
  28. ↑ Vaalilaki, 129 §
  29. ↑ Presidentti-instituution vaiheita Suomessa internetix. Viitattu 3.12.2015.
  30. ↑ Europarlamenttivaalit – Vaalipiirit Vaalit.fi. Viitattu 14.8.2015.
  31. ↑ Europarlamenttivaalit vaalit.fi. Viitattu 14.8.2015.
  32. ↑ Kirkkolaki 3§ Finlex. 1993. Viitattu 13.12.2015.
  33. ↑ Yhdistyslaki 28 § Finlex. Viitattu 13.12.2015.
  34. ↑ Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1972 – 2012, % Tilastokeskus. Viitattu 9.12.2015.
  35. ↑ Uutuusteos: Vaalikoneet valtaavat Internetin Jyväskylän yliopisto. 2007. Viitattu 11.12.2015.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaalit_Suomessa&oldid=16405217”