Ennakkoäänestys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lippu ennakkoäänestyspaikalla Västra Frölundassa, Göteborgissa.

Ennakkoäänestys tarkoittaa äänestämistä ennen varsinaista vaalipäivää. Ennakkoäänestys voi tapahtua etäisesti, kuten postiäänestyksessä tai käymällä henkilökohtaisesti ennakkoäänestyspaikalla. Saatavuus ja aikavälit ennakkoäänestyksessä vaihtelevat valtioittain ja vaalityypistä riippuen. Ennakkoäänestyksen tavoitteina on tavallisesti lisätä vaaleihin osallistumista ja helpottaa ruuhkaa vaalihuoneistoilla vaalipäivänä.

Ennakkoäänestys Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa ennakkoäänestys alkaa noin kolme viikkoa ennen vaalipäivää ja jatkuu vaalipäivään asti.[1]

Ulkomailla asuvat Ruotsin vaaleissa äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse tai käymällä jossakin Ruotsin suurlähetystössä tai konsulaatissa. Kirjeäänestys edellyttää erityismateriaalien tilaamista vaaliviranomaiselta. Kirjeitse voi äänestää aikaisintaan 45 päivää ja suurlähetystöissä ja konsulaateissa aikaisintaan 24 päivää ennen vaalipäivää.[1]

Ennakkoäänet lasketaan vasta varsinaisella äänestyspaikalla.[1]

Ennakkoäänestys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ennakkoäänestyspaikoilla vaalilippu suljetaan kirjekuoreen äänestäjän vaalisalaisuutta koskevan vakuutuksen kanssa.[2] Ennakkoäänestyspaikkoina voivat toimia muun muassa postit, kaupat, kirjastot, äänestysautot tai koulut.

Valtiollisten ja kunnallisten vaalien äänestystä valvoo valtion puolesta oikeusministeriö ja kuntien puolesta sitä varten asetetut vaalilautakunnat.

Ennakkoäänestyksen sisältävä uusi vaalilaki tuli voimaan vuonna 1970. Aluksi ennakkoäänestyksen järjestäminen oli säädöksissä määrätty postilaitoksen tehtäväksi (äänestyspaikkoina valikoidut postitoimipaikat), kunnes 1990-luvulla tehtävä siirtyi kunnille ja paikkoina voivat olla myös esimerkiksi virastotalot, kirjastot ja kauppakeskukset. Ensimmäisinä vuosina ennakkoäänestys oli sallittu ainoastaan, mikäli ”todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty”. Tällöin ennakkoäänestyksen yhteydessä lähetekirjeeseen tuli sisällyttää myös ilmoitus syystä, joka oikeutti ennakkoäänestykseen.[3] 1990-luvun jälkeen ennakkoäänestys ja äänestäminen vaalipäivänä ovat olleet tasaveroisia vaihtoehtoja, eikä ennakkoäänestäjiltä ole kysytty enää perustelua valintaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Näin äänestät (pdf) Valmyndigheten (Ruotsin Vaaliviranomainen). Viitattu 3.11.2018.
  2. Vaalilaki 714/1998
  3. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1969/19690391

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ennakkoäänestys.

Ennakkoäänestyspaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en: Early voting
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.