Ääntenlaskenta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ääntenlaskenta on äänestyksen jälkeen tehtävä toimenpide, jossa selvitetään äänestyksessä yhden tai kaikkien osanottajien äänimäärä. Sen jälkeen vaalitapa määrittää, kuka tai ketkä voittavat tai tulevat valituiksi.

Suomen eduskunta-, presidentin-, kunta- ja europarlamenttivaaleissa sovelletaan vaalilakia, jonka mukaan ääntenlaskenta alkaa välittömästi äänestyksen päätyttyä. Ensimmäiseksi lasketaan sekä äänestyslippujen että luetteloon merkittyjen äänestäneiden lukumäärä. Lautakunta lajittelee eri pinoihin kullekin ehdokkaalle annetut hyväksyttävät äänet, ja hylättävät äänet omaksi pinokseen. Jos ääniä on annettu vähemmän kuin 50, lasketaan ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdessä, tai jos tämäkään ei riitä, useiden alueiden äänet lasketaan yhdessä. Tämä tehdään vaalisalaisuuden turvaamiseksi.[1]

Ennakkoääniä aletaan laskea jo ennen äänestyksen päättymistä, mutta niistä ei saa antaa mitään tietoja ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista.[2]

Lippuäänestyksessä äänestysliput voidaan epäselvissä tapauksissa laskea uudelleen, sähköinen äänestys ei välttämättä tätä tue.[3]

Esimerkki äänenlaskennan tuloksesta:

  • Pekka 2 ääntä
  • Maija 1 ääntä
  • Kirsi 4 ääntä
  • Liisa 6 ääntä

Yllä on esimerkki äänestyksen tuloksesta. Esimerkkiäänestyksen tuloksen voitti Liisa kuudella äänellä.

Äänenlaskentaa hyödynnetään mm. vaaleissa tai gaaloissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”1 ja 78 pykälä”, Vaalilaki. Suomi, 1998. Finlex (viitattu 25.2.2018).
  2. Eduskuntavaalien tuloksen laskenta Vaalit.fi. Viitattu 25.2.2018.
  3. Matti Keränen: Sähköinen äänestys haluttiin Suomeen, mutta asiantuntijat toppuuttelevat: "Lisää hybridisodan uhkaa" Tekniikka & Talous. 2016. Viitattu 25.2.2018.