Ero sivun ”Suomen hallinto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Hallinnon tasot== |
==Hallinnon tasot== |
||
[[Tiedosto:Finnish Parliament.jpg|thumb|left|Eduskunnan istuntosali.]] |
|||
===Ylin hallinto=== |
===Ylin hallinto=== |
||
{{pääartikkeli|[[Eduskunta]]|[[Suomen valtioneuvosto]]|[[Suomen tasavallan presidentti]]}} |
{{pääartikkeli|[[Eduskunta]]|[[Suomen valtioneuvosto]]|[[Suomen tasavallan presidentti]]}} |
||
Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Presidentti on myös [[puolustusvoimain ylipäällikkö]].<ref name="PL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 | Nimeke = Suomen Perustuslaki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> |
Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Presidentti on myös [[puolustusvoimain ylipäällikkö]].<ref name="PL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 | Nimeke = Suomen Perustuslaki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> |
||
| Rivi 15: | Rivi 17: | ||
=== Valtion aluehallinto === |
=== Valtion aluehallinto === |
||
{{Pääartikkeli|[[Aluehallintovirasto]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Aluehallintovirasto]]}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:Aluehallintovirastot.2010.svg|thumb|Suomen [[aluehallintovirasto]]jen toimialueet.]] |
||
[[Kuva:Finland 1996 CIA map.jpg|160px|thumb|Suomen yksityiskohtaisempi kartta.]] |
|||
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen [[aluehallintovirasto]]on sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090896 | Nimeke = Laki aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090906 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> |
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen [[aluehallintovirasto]]on sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090896 | Nimeke = Laki aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090906 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> |
||
| Rivi 30: | Rivi 31: | ||
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] (ELY-keskukset).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/aluehallinto/index.html|Nimeke=Aluehallinto|Julkaisu=Suomi.fi|Viitattu=10.12.2013}}</ref> |
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] (ELY-keskukset).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/aluehallinto/index.html|Nimeke=Aluehallinto|Julkaisu=Suomi.fi|Viitattu=10.12.2013}}</ref> |
||
==== |
====Historia==== |
||
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta |
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. |
||
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä |
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset [[maistraatti]]en toimialueista (2011)<ref name="maistraatit">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110217 Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)]</ref> ja [[poliisi|poliisihallinnon]] aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.<ref name="poliisilaitokset 2014">[http://www.intermin.fi/download/44620_vn_asetus_poliisilaitosten_toimialueista_13062013.pdf Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)]</ref> |
||
=== Paikallishallinto === |
=== Paikallishallinto === |
||
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}} |
||
[[Tiedosto:Suomi.karttapohja.2015.svg|thumb|Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.]] |
|||
| ⚫ | Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kunnat perustettiin |
||
| ⚫ | Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat [[kirkkopitäjä]]t. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen. |
||
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä. |
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä. |
||
| Rivi 45: | Rivi 48: | ||
=== Paikallinen aluehallinto === |
=== Paikallinen aluehallinto === |
||
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}} |
||
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä |
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein. |
||
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä. |
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä. |
||
Versio 23. joulukuuta 2015 kello 17.49
Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon tasavaltaan.
Hallinnon hoitajat jakautuvat työsuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.
Hallinnon tasot
Ylin hallinto
Suomen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentti on myös puolustusvoimain ylipäällikkö.[1]
Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja oikeuskansleri. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan Suomen hallitukseksi. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.[1]
Hallitus on vastuuvelvollinen eduskunnalle. Perustuslain mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan eduskuntavaaleissa valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.[1]
Valtion aluehallinto
- Pääartikkeli: Aluehallintovirasto
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen aluehallintovirastoon sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.[2][3]
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto
- Itä-Suomen aluehallintovirasto
- Lapin aluehallintovirasto
- Lounais-Suomen aluehallintovirasto
- Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
- Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
- Ahvenanmaan valtionvirasto
Lisäksi keskeisiä aluehallinnollisia toimijoita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).[4]
Historia
Ennen vuotta 2010 oli käytössä lääninhallitus. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti lääninhallituksen johtajan, maaherran. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta läänejä oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 kihlakuntaan. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetukset maistraattien toimialueista (2011)[5] ja poliisihallinnon aluejaosta (2013) nojaavat yhä kihlakuntajakoon.[6]
Paikallishallinto
- Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on vuonna 2015 yhteensä 317.[7] Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden tekeminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Kuntien lukumäärä on pienentynyt kuntaliitosten myötä varsinkin 2000-luvulla.[7][8]
Paikallinen aluehallinto
- Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin ohjein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää asemaa, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, ja sitä kautta näille itsehallinnollisille yksiköille on tullut runsaasti uusia tehtäviä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Suomen Perustuslaki Finlex. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Laki aluehallintovirastoista Finlex. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista 2009. Finlex. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Aluehallinto Suomi.fi. Viitattu 10.12.2013.
- ↑ Finlex: Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (17.2.2011)
- ↑ Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (13.6.2013, pdf)
- ↑ a b Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset Valtiovarainministeriö. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Kaupunkien ja kuntien lukumäärä Kunnat.net. Viitattu 13.8.2015.