Ero sivun ”Vaala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehnyt 46.132.37.70) ja palautettiin versio 18930190, jonka on tehnyt Jmk |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| maakunta = Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| maakunta = Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
||
| seutukunta = Oulunkaaren seutukunta |
| seutukunta = Oulunkaaren seutukunta |
||
Paras asukas:Tuomas Rasinkangas |
|||
| hallinnollinen_keskus = [[Säräisniemi]] (–1954)<br>[[Vaalan kirkonkylä]] (1954–) |
| hallinnollinen_keskus = [[Säräisniemi]] (–1954)<br>[[Vaalan kirkonkylä]] (1954–) |
||
| pitäjä = [[Paltamo]] |
| pitäjä = [[Paltamo]] |
||
Versio 5. kesäkuuta 2020 kello 19.20
| Vaala | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta |
[[Oulunkaaren seutukunta Paras asukas:Tuomas Rasinkangas]] |
| Kuntanumero | 785 |
| Hallinnollinen keskus |
Säräisniemi (–1954) Vaalan kirkonkylä (1954–) |
| Perustettu |
1865 (Säräisniemi) 1954 (Vaala) |
| Kokonaispinta-ala |
1 763,57 km² 56:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 302,38 km² |
| – sisävesi | 461,19 km² |
| Väkiluku |
2 590 232:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 1,99 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,1 % |
| – 15–64-v. | 51,4 % |
| – yli 64-v. | 37,4 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,6 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero |
8,30 % 231:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 18,0 % (2013) [6] |
| Kunnanjohtaja | Miira Raiskila |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2017–2021[7] • Kesk. • Vas. • Ps. |
10 4 3 |
| www.vaala.fi | |
Vaala (vuoteen 1954 Säräisniemi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 2 590 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 763,57 km², josta 461,19 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,99 asukasta/km². Vaalan naapurikunnat ovat Kajaani, Liminka, Muhos, Paltamo, Puolanka, Siikalatva ja Utajärvi. Kunnan suurimpia työnantajia on Pelson vankila, jossa on 140–145lähde? työpaikkaa.
Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan viidenneksi suurimmasta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa. Entisestä kuntakeskuksesta Säräisniemeltä löytyvät vanha Säräisniemen kirkko ja Säräisniemen kotiseutumuseo.
Historia
Vaalan seutu on Kainuun vanhimpia asuinalueita. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Järvikylän ja Nimisjärven alueelta. Säräisniemen Sillankorvan asuinpaikan löydöt ovat antaneet nimen eräälle kampakeramiikan ryhmälle, Säräisniemen keramiikalle.[8]
Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvun puolimaissa. Asutuksen etenemistä hidastivat 1500-luvun lopun sodat ja kylät alkoivat kasvaa vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. Maanviljelys edistyi 1600-luvulla nopeasti ja vähitellen myös tervanpoltto alkoi yleistyä. 1700- ja 1800-luvulla taloudellinen kehitys oli vakaata. Uutta viljelyalaa saatiin mm. soita kuivaamalla. Karjatalouden kehitystä nopeutti 1904 perustettu Veneheiton osuusmeijeri.[8]
Seutu kuului aluksi Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1779 Säräisniemi perustettiin Paltamon kappeliksi ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1864. Säräisnimen puukirkon rakensi Jaakko Suonperä 1779–1781. Vuonna 1865 perustettiin Säräisniemen pitäjä. Vuonna 1907 Säräisniemeen kuuluneet Saaresmäki ja Vuolijoki muodostivat yhdessä Vuottolahden kylän kanssa Vuolijoen seurakunnan. Vuonna 1954 liitettiin Niskan kylä Utajärveltä. Samana vuonna Vaalan kylä tuli uuden kunnan keskukseksi, jolloin myös kunnan ja seurakunnan viralliseksi nimeksi tuli Vaala. Seurakunnan pääkirkko valmistui kunnan keskustaan 1961.[8]
Vaalan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuolella nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 3 495 ja 1960 jo 7 493. 1960-luvulla väestönkehitys kääntyi laskuun, ja se pysähtyi hetkeksi vasta 1980-luvulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 4 725. Kunnan asukasluku kääntyi laskusuuntaan uudelleen 1990-luvulla ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 360.[8]
Aiemmin Kainuun maakuntaan kuulunut Vaalan kunta siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2016 alusta lukien kunnan hakemuksesta 5. helmikuuta 2015 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä.[9]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Vaalassa oli 2 941 asukasta, joista 1 233 asui taajamissa, 1 687 haja-asutusalueilla ja 21 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vaalan taajama-aste on 42,2 %.[11] Vaalan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Vaalan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 233 asukasta.[12]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Luonto
Vaala on maisemiltaan loivasti kumpuilevaa metsää ja suomaata, jolle antavat vaihtelua Oulujärvi ja Oulujoki.[8]
Kallioperä on pääasiassa graniittia ja graniittigneissiä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja hiekka, jotka ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Kunnan länsiosaa hallitsee Rokua, joka jäätikköjokien, aallokon ja tuulen toiminnan tuloksena syntynyt muodostumakompleksi. Oulujoen eteläpuolelta saapuva harjujakso kaartuu Rokuan kautta Säräisniemelle ja edelleen Manamansalon saarelle. Korkeuserot ovat Vaalan alueella vähäiset, sillä maanpinnan keskimääräinen korkeus on vain 100–150 metriä. Rokuan korkeimmat kohoumat kunnan puolella yltävät runsaaseen 180 metriin. Suot peittävät noin puolet kunnan maa-alasta. Soista on laajin naapurikuntienkin alueelle ulottuva Pelson suo. Rumalan ja Kuvajan suoalue kuuluu Siikalatvan puolelle ulottuvaan soidensuojelualueeseen.[8]
Kunnan kaakkois- ja itäosien maisemaa hallitsee Oulujärvi, jonka suurimpia Vaalan alueelle jääviä selkiä ovat Niskanselkä, Haiskinselkä, Ykspistonselkä ja Laiskanselkä. Suurimpia saaria Manamansalo ja Kuostonsaari. Tärkein joki Vaalankurkusta alkava Oulujoki. Oulujokeen yhtyy koillisesta Kutujoki, jonka suurimpia latvajärviä ovat Otermanjärvi ja Paatinjärvi. Rokuanjärven vedet virtaavat Rokuanojaa myöten Siikajoen sivujokeen Neittävänjokeen.[8]
Liikenneyhteydet
Vaalan kirkonkylä sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella ja valtatien 22 välittömässä läheisyydessä. Puolangalle ja Kestilään johtava seututie 800 risteää valtatien kanssa keskustaajaman koillispuolella, ja jatkuu luoteeseen ja lounaaseen aluksi pitkin Oulujärven länsirantaa. Toisin kuin muissa valtatien 22 varrella sijaitsevissa kuntakeskuksissa, valtatien liikenne ei kulje Vaalassa keskustaajaman lävitse.
Valtatietä 22 kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät valtatien varressa Matkahuolto-pisteenä toimivalla ABC-huoltoasemalla sekä keskustaajamassa linja-autoasemalla. Pikavuoroyhteyksiä on Ouluun, Kajaanin kautta Joensuuhun ja Kajaanin sekä Kuopion kautta Helsinkiin.
Vaalan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Iisalmi–Oulu-reittiä kulkevat VR:n henkilöjunat. Junat kulkevat Oulun kautta Rovaniemelle sekä Kajaanin ja Pieksämäen kautta Kouvolaan, josta on yhteys Helsinkiin.
Aiemmin myös Oulujärvi sekä Oulujoki olivat merkittäviä liikenneväyliä. Koskenlaskijasuvun omistaman Lamminahon talon pihapiiri 1800-luvun alkupuolen päärakennuksineen, monine muine rakennuksineen ja irtaimistoineen kuvastaa Oulujokea tervaveneiden ja matkailijoidenkin reittinä.
Palvelut
Koulutus
Vaalassa toimii kolme koulua, Vaalan yhtenäiskoulu ala- ja yläasteineen, Veneheiton koulu jossa on 22 oppilasta ja Vaalan lukio. Monet vaalalaiset opiskelevat Oulujärven kansallisopistossa.
Terveys ja -sosiaalipalvelut
Vaalan terveydestä hoitaa Oulunkaaren Kuntayhtymä.
Turvallisuus
Vaala saa Oulusta poliiseja ja Kainuusta palokunnan, jos hätätilanne iskee.
Vapaa-ajan palvelut
Vaalassa toimii nuortentila Amppari, Koulujen tiloissa toimivat urheilupaikat, urheilutalo ja kirjasto.
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vaalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]
- Vaalan seurakunta (ent. Säräisniemen seurakunta)
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Vaalan rauhanyhdistys.[14][15] Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Vaalan helluntaiseurakunta.[16] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaalan alueella toimii Kajaanin ortodoksinen seurakunta.[17]
Tunnettuja vaalalaisia
- Kassu Halonen, lauluntekijä
- Anne Huotari, poliitikko
- Eero Kemilä, luontovalokuvaaja ja -kirjailija
- Paavo Leinonen, kuvataiteilija
- Maustetytöt, yhtye
- Jarmo Moilanen, camelopardalidien meteoriparven löytäjä
- Tytti Määttä, poliitikko ja kunnanjohtaja
- Matti Nissinen, juristi ja entinen valtakunnansyyttäjä
- Niilo Rikula, kuvanveistäjä
- Olli Seppänen, kuvataiteilija
- Tauno Seppänen, kuvanveistäjä
- Kalervo Väänänen, professori
Katso myös
Lähteet
- http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/lukio/
- http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/liikuntapaikat_ja_ulkoalueet/
- http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/sosiaali-_ja_terveyspalvelut/
- http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/kela_poliisi_ja_te-toimisto/
- http://www.vaala.fi/sivu/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/perusopetus/
Viitteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Vaala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b c d e f g Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- ↑ Vaala siirtyy Kainuusta Pohjois-Pohjanmaahan vuoden 2016 alusta. 5.2.2015. Valtiovarainministeriö. Viitattu 12.4.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
- ↑ Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
- ↑ Vaalan helluntaiseurakunta Netmission, helluntaiherätyksen evankelioiva portaali. Viitattu 24.6.2011.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kajaanin-ortodoksinen-seurakunta
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaala Wikimedia Commonsissa
| Kylät ja alueet | |
|---|---|
| Muuta Vaalaan liittyvää | |
| Järvet ja joet |
| ||||||||||