Romanivastaisuus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Romanivastaisuus tarkoittaa romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja rasismia.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanien asema on syrjäytetytty ja vaikea monessa Euroopan maassa, etenkin Itä-Euroopassa kuten Romaniassa ja Unkarissa.[1] Monien maiden lait syrjivät romaneita, ja heihin kohdistuu usein halveksuntaa ja väkivaltaa. Heitä syrjitään myös työ- ja asuntomarkkinoilla.[2] Romaneja syytetään usein rikollisuudesta ja haluttomuudesta parantaa omaa asemaansa, ja Euroopan äärioikeistolaiset puolueet pitävät romaneja uhkana yhteiskunnalle.[3]

Euroopan parlamentti vaati 15.4.2015 istunnossaan lisätoimia syrjinnän, viharikosten ja vihapuheen lopettamiseksi. Europarlamentaarikot ovat esittäneet huolensa romanivastaisuuden kasvusta Euroopassa ja kehottivat EU-maita noudattamaan rasismidirektiiviä syrjinnän poistamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italiassa ongelmana ovat 2010-luvulla olleet romanien häädöt ja syrjintä tuettujen asuntojen saamisessa.[4] Toukokuussa 2015 italialainen oikeusistuin antoi ennakkotapauksen, jossa se tuomitsi Rooman kaupungin syrjinnästä, koska se oli sijoittanut romaniperheitä etnisesti erottelevaan La Barbutan leiriin. Viranomaiset avasivat vuonna 2012 leirin Tor de' Cencin leiristä häädetyille 200 romanille, jotka olivat eläneet aiemmassa leirissä yli 16 vuotta.[5] Amnestyn tutkija raportoi huhtikuussa 2016, että tuomion jälkeenkään asukkaille ei ole tarjottu muita asiallisia asumisvaihtoehtoja.[6]

La Barbuta on aidattu leiri, joka sijaitsee aivan Ciampinon lentoaseman kiitotien vieressä ja jonka asukkaita valvotaan kameroilla. Paikalle ei kulje julkista liikennettä, ja lähimmät kaupat, koulut ja terveydenhuoltopalvelut ovat 2,5 kilometrin päässä. Lupa leirin rakentamiseen saatiin Italian hallituksen julistaman hätätilan perusteella vuonna 2008, mutta hätätila kuitenkin peruttiin vuonna 2011. Rooman kaupunki rakennutti leirin siitä huolimatta.[5]

Vuonna 2015 viranomaiset pakkohääsivät satoja ihmisiä Torinon Lungo Stura Lazion ja Milanon Via Idron leireiltä tarjoamatta tilalle muita vaihtoehtoja.[6]

Napolin kaupunki on rakentanut laitakaupungille kaatopaikan viereen vain romaneille tarkoitetun leirin, Giuglianon. Kaatopaikalla säilötään myrkyllistä jätettä. Oikeus määräsi keväällä 2016, että ihmiset on siirrettävä muualle vaarallisesta ympäristöstä. Viranomaiset suunnittelevat kuitenkin uuden eristetyn leirin perustamista.[6]

Kreikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikassa romanilapsia syrjitään koulujärjestelmässä erottelemalla heidät muista. Toisaalta Kreikka on pyrkinyt parannuksiin perustamalla vuonna 2012 rasisminvastaiseen poliisiyksikön, nimittämällä vuonna 2013 rasistiseen väkivaltaan keskittyviä syyttäjäviranomaisia, sekä uudistamalla rasisminvastaista lainsäädäntöään vuonna 2014.[7]

Ranska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Ranskan pääministeri Manuel Valls joutui vuonna 2013 poliisitutkintaan kiistanalaisista ja leimaavista puheistaan, joiden mukaan romanit ovat haluttomia sopeutumaan ranskalaiseen yhteiskuntaan ja heidän tulisi palata Romaniaan. Romanien leimaaminen on Ranskassa tavanomaista.[4]

Vuonna 2014 Ranska hääsi 13 483 romania, mikä on 80 prosenttia kaikista slummeissa asuvista romaneista. Häädettyjen romanien määrä on Euroopan suurin. Häädöistä 90 % tapahtui pohjois- ja koillis-Ranskassa. Häätäessään romaneja Ranska rikkoo sitovia kansainvälisiä sopimusia asianmukaisista asumisolosuhteista.[4]

Romaniyhteisöjä ei useimmiten asiaankuuluvasti informoida ja konsultoida häädöistä ja he jäävät asunnottomiksi, koska vaihtoehtoista asumista ei tarjota edes talvella. Asunnottomuus haittaa koulutusta, sosiaaliavun saamista, terveydenhoitoa ja työnhakua.[4]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 paljastui, että Ruotsissa Skånen poliisi oli pitänyt vuosia romaneista ja muista heidän kanssaan naimisissa olevista salaista ja laitonta rekisteriä. Siihen oli kirjattu yli tuhannen romanilapsen ja 3000 aikuisen osoitteet ja sukulaissuhteet. Monella kirjatulla ei ollut rikosrekisteriä. Rekisteri oli annettu nimi "Kringresande", suomeksi kiertolaiset. Rekisteristä seurasi rikostutkinta ja sekä oikeuskanslerin että syrjintäasiamiehen selvitys. Kunnat ja virastot alkoivat myös tarkistaa arkistojaan. Oikeusministeri Beatrice Ask pyysi Ruotsin romaneilta anteeksi. Rekisteri oli ensimmäinen, joka herätti kohua, vaikka muutkin viralliset instituutiot ovat syrjineet romaneja 1900-luvun lopulle saakka.[8]

Romania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaniassa romanien asuinalueita on hävitetty ja asukkaita häädetty sillä perusteella, että alueet ovat sotkuisia ja romanit varastelevat naapureiltaan.[3] Vuoden 2008 jälkeen kunnat ovat uhanneet häädöllä tai häätäneet romaneja Cluj-Napocassa, Piatra Neamtissa, Baia Maressa, Tulceassa, Eforiessa, Eforie Sudissa ja Caracalissa.[9] Romanian hallitus on myöntänyt pakkohäätöjen ongelmallisuuden ja luvannut uudistaa niihin liittyviä säännöksiä ja ohjeistuksia.[10]

Vuonna 2014 YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) oikeuksien komitea totesi, että Romania ei ole vastannut ratifioimansa TSS-oikeuksien yleissopimuksen velvoitteisiin. Komitean mukaan romanien syrjintä on laajaa. Romanien joutuminen asumaan ala-arvoisissa olosuhteissa ilman puhdasta vettä, vessaa, viemäröintiä, sähköä, lämmitystä, jätehuoltoa tai suojausta asunnon käyttöoikeudelle altistaa heidät riskille joutua häädetyksi.[10]

Kaakkois-Romaniassa sijaitseva Eforie uhkasi vuonna 2015 häätää jo kolmatta kertaa noin 30 romania, joista puolet lapsia. Kunta vaatii kaikkien maksamattomien velkojen takaisinmaksua ja nykyisen rakennuksen jättämistä, vaikka perheille ei ole annettu minkäänlaista lisätietoa maksettavista veloista, eikä heille ole taattu vaihtoehtoista asuntoa ennen häätöä. Kunnan mukaan se voi velkojen maksun jälkeen tarjota perheille hätämajoituksen sen asumiseen tarkoitetun budjetin rajoissa. Amnesty on vaatinut romanien kunnollista kuulemista ja kunnollisen vaihtoehtoisen asumisen takaamista, niin kuin kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö edellyttää. Sen mukaan kollektiivinen häätö ilman lainsäädännön noudattamista vaikuttaa rasistiselta.[9]

Serbia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 yli 100 romaniperhettä häädettiin laittomasti Belvilin slummista Belgradissa. EU-komissio rahoitti 3,6 miljoonalla eurolla asuntoprojektia, jonka avulla Belgradin kaupunki rakentaisi häädetyille kunnollisia asuntoja. Vuonna 2015 yksikään rakennuksista ei ollut valmistunut. Perheitä ei ole konsultoitu hankkeen aikana.[11]

Häädettyjen nykyinen asuminen ei täytä kansainvälisiä standardeja sopivasta asutuksesta. He ovat viettäneet vuosia ympäri Belgradia konttiasutuksessa kaukana kouluista, sosiaalipalveluista ja työllistymismahdollisuuksista. Kaksi konteista sijaitsee yli 20 kilometrin päässä keskustasta. Välimatkan vuoksi romanit, joista enemmistö on saanut elantonsa keskustassa, joutuvat turvautumaan valtion ruokajonoihin ja sosiaalietuuksiin. Edes tilapäisjärjestelynä eristetyt kontit eivät vastaa kriteereitä asianmukaisista asumisolosuhteista.[11]

Elokuussa 2015 Serbian hallitus pysäytti 53 romaniperheen kotien tuhoamisen Grmečin laittomalla asuinalueella Zemunin kunnassa. Kaikille perheille luvattiin uudet asuinpaikat ennen kuin mitään häätöjä toteutetaan.[12]

Slovakia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakiassa useat romanien asuinalueet on eristetty muurilla tai asuinalueita on purettu terveys- ja turvallisuussyistä.[3] Vuonna 2010 Slovakian hallitus sitoutui lopettamaan romanien syrjinnän, muttei ryhtynyt toimiin sen ehkäisemiseksi. YK:n vuoden 2012 kyselyn mukaan 43 % ei-erityisluokilla opiskelevista romaneista oli laitettu etnisesti eroteltuihin luokkiin.[13] Erottelua tapahtuu etenkin itä-Slovakiassa.[14] Vuonna 2013 arvioitiin, että erityisluokkien oppilaista jopa 88 prosenttia oli romaneja.[13] Hallitus perusteli hallitus perusteli romanilasten suhteettoman suurta määrää kehitysvammaisille suunnatuissa luokissa sillä, että romaneilla olisi muita enemmän geneettisiä sairauksia korkean sisäsiittoisuuden vuoksi.[15]

Vuonna 2012 oikeus tuomitsi Tatravuorten juurella Kežmarokin piirissä Šarišské Michaľanyn kylässä sijaitsevan koulun romanioppilaiden laittomasta erottelusta eri luokkiin kuin muut luokkatoverinsa. Vuonna 2015 Amnesty havaitsi, että kylässä opiskelevia romanioppilaita oli alettu erottaa muista siirtämällä heidät opiskelemaan konteista koostuviin kouluihin. Viranomaiset ovat itse esitelleet konttikoulut vuonna 2013 ratkaisuna tilan ahtauteen ja pääosin romaneista johtuvaan oppilasmäärien kasvuun.[14] Viranoamisten mukaan väestönkehitys on tehnyt erottelusta väistämätöntä. Stráne pod Tatramissa konttikoulu oli rakennettu suoraan romanien asuinalueen yhteyteen. Lasten vanhemmat ovat huolissaan, kuinka lapset pystyvät koskaan integroitumaan ei-romanien kanssa, jos heidät eristetään jo alakouluikäisestä saakka.[16] Muita ongelmia Slovakiassa ovat poliisin julma ja alentava tapa kohdella romaneja ja liiallinen voimankäyttö.[17]

Vuonna 2014 YK pyysi Slovakiaa toimimaan romanien syrjinnän ehkäisemiseksi. Hallitus tyrmäsi pyynnön väittämällä, että yhdenvertainen kohtelu oli jo taattu. Huhtikuussa 2015 EU kohdisti Slovakiaan rikkomusmenettelyn rasismidirektiivin perusteella. Rikkomusmenettely on oikeudenkäyntiä edeltävä menettely, johon kuuluu EU-komission lähettämä virallinen huomautus, johon tulee vastata määräaikaan mennessä, minkä jälkeen komissio tekee päätöksen siitä, onko maa jättänyt noudattamatta EU:n lainsäädäntöä. Jos on, asia voidaan viedä unionin tuomioistuimeen.[13]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanit kärsivät edelleen Suomessakin valtaväestön ennakkoluuloista, jotka perustuvat joidenkin romanien ongelmiin. Tiedotusvälineet pyrkivät nykyisin aiemmasta poiketen yleensä välttämään ennakkoluulojen lietsomista jättämällä etnisen taustan mainitsematta romaneihin liittyvissä kielteisissä uutisissa. Jotkut romanit ovat kuitenkin itse nostaneet esille ristiriitoja, jotka liittyvät romanien tapoihin ja ryhmänsisäisiin valtasuhteisiin.[18]

Vuonna 2016 eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle tehtiin kaksi kantelua, koska Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto kieltäytyi järjestämästä hätämajoitusta ulkomaalaisille romaneille. Virasto perusteli kieltäytymistä sillä, että hätämajoituskeskus tarjoaa majoitusta ainoastaan helsinkiläisille. Toiminnan seurauksena suurin osa hätämajoitusta tarvinneista joutui viettämään yönsä ulkona 25 asteen pakkasessa. Kaupunginhallituksen mukaan Hietaniemen palvelukeskuksen vuorokausiraporttiin ei ole kirjattu romanien yhteydenottoa.[19] Perustuslain mukaan kaikilla, jotka eivät kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.[20] Apulaisoikeusasiamies ei ole vielä ottanut tapaukseen kantaa.[19]

Tšekki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekissä harjoitetaan yhä romanilasten laajaa rotuerottelua valtaväestöstä. Lapsia sijoitetaan vain romaneille tarkoitettuihin kouluihin, luokille, joilla tarjotaan heikkotasoista opetusta tai lievästi kehitysvammaisille tarkoitettuihin kouluihin.[21] Yli kolmasosa näiden ryhmien oppilaista on romanilapsia.[17] Opettajien avoin ennakkoluuloisuus on yleistä. Syrjintä vähentää romanien työllistymismahdollisuuksia.[21]

Syyskuussa 2014 Euroopan komissio aloitti ensimmäisen rasismidirektiivin perusteella tehtävän virallisen rikkomusmenettelyn Tšekkiä vastaan romanilasten syrjinnän takia.[4]

Marraskuussa Tšekin hallitus myönsi, että romaneihin kohdistuu edelleen syrjintää etenkin asumisessa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja työmarkkinoilla. Se kuitenkin totesi, ettei EU-komissiolla ole toimivaltaa koulutukseen liittyvissä kysymyksissä ja ilmoitti, että jo olemassa olevat toimenpiteet ovat täysin riittävät ongelman ratkaisemiseksi.[4]

Unkari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miscolcin kaupunki päätti purkaa romanivaltaisen slummin vuokrasopimukset toukokuussa 2014. Siitä lähtien se on häätänyt asukkaita. Maaliskuussa 2015 noin 120 perhettä joutui kodittomaksi, eikä heille tarjottu uutta asianmukaista asuinpaikkaa tai korvauksia häädössä aiheutuneista menetyksistä. Toukokuussa 2015 Unkarin korkein oikeus tuomitsi kunnan toimet laittomiksi, koska kunta rikkoi yhdenvertaisuuslainsäädäntöä, romanien oikeuksia yksityiseen- ja perhe-elämään sekä vapaaseen liikkumiseen.[22]

Myös Euroopan unionin perusoikeuksien toimisto on kritisoinut Miscolcin toimia. Toimisto vaatii kesäkuussa 2015 kuntaa ehkäisemään pakkohäätöjä ja tekemään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta slummien lopettamiseksi löytyisi kokonaisvaltainen ratkaisu. Asukkaiden mukaan kunta ei kuitenkaan ole neuvotellut heidän kanssaan, vaan poistumisaikaa on vain pidennetty toistuvasti. Noin sadasta perheestä ainoastaan kahdeksalle on tarjottu vaihtoehtoista asuntoa.[22]

Syrjinnän poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnestyn romanien oikeudet -verkosto kampanjoi Euroopan unionin alueella romanien oikeuksien puolesta. Se vaikuttaa EU:n viranomaisiin romanipolitiikan vahvistamiseksi, vetoaa Romanian viranomaisiin pakkohäädetyn romaniyhteisön oikeuksien puolesta ja tiedottaa uutiskirjeessään romanien asemasta.[23]

Euroopan parlamentti vaati istunnossaan 15. huhtikuuta 2015 lisätoimia syrjinnän, viharikosten ja vihapuheen lopettamiseksi. Parlamentaarikot kehottivat EU-maita noudattamaan rasismidirektiiviä syrjinnän poistamiseksi ja ehkäisemiseksi.[24]

Syrjinnän historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valakialainen juliste vuodelta 1852 mainostaa romaniorjien huutokauppaa.

Kun romanit saapuivat Eurooppaan 1300-luvulta alkaen, heihin suhtauduttiin aluksi yleensä myönteisesti, sillä he olivat taitavia muusikkoja, hevosenhoitajia, käsityöläisiä, ennustajia ja sotilaita. Kun Länsi-Euroopan ylimysten kiistat loppuivat ja sitä myöten sodat, moni romaniammattisotilas ryhtyi ryöväriksi, mikä leimasi lopulta kaikki romanit, ja katolisen kirkon ja monen kuninkaan asenne romaneita kohtaan kääntyi kielteiseksi. Varsin pian romaneita alettiinkin vainota, vangita ja karkottaa. Syrjintä kirjattiin eri maiden lakiin ja sitä on jatkunut nykypäivään saakka.[1] Monessa maassa romanien läsnäolo kiellettiin hirttotuomioiden uhalla. Ranskassa romanimiehet pakotettiin usein kaleeriorjiksi, ja naiset ja lapset lähetettiin luostareiden kehruuhuoneisiin orjiksi. Romaniassa romanit olivat satojen vuosien ajan maaorjina[25].

Romanien vaino huipentui natsi-Saksassa, joka murhasi heitä toisen maailmansodan aikana tuhansittain.[1] Romanien joukkotuhossa eli porajmosissa surmattujen romanien lukumäärää on vaikea arvioida, mutta arviot ovat liikkuneet puolen miljoonan molemmin puolin.[26] 2.−3. elokuuta 1944 natsit murhasivat 2 897 romania Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä, minkä muistoksi 2. elokuuta on ehdotettu romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan muistopäiväksi.[24] Yhdysvalloissa ei koskaan ole esiintynyt romanien syrjintää.[27]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa romanimiehet lähetettiin keskiajalla helposti vankilaan tai linnoitustyöhön ja naiset kehruuhuoneisiin.[28] 1500-luvulla korostettiin Ruotsi-Suomen yhtenäisyyttä uskonnollisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti, mikä rajasi romanit ulkopuolelle lainsuojattomiksi. Heiltä kiellettiin kaikki kirkolliset toimitukset (kastaminen, sairaanhoito, avioliitto, kuolleiden hautaaminen kirkon hautausmaille).

Vuonna 1637 kuningatar Kristiina määräsi kaikki Ruotsissa asuvat miespuoliset romanit hirtettäväksi ja vaimot ja lapset karkotettaviksi. Laki oli todennäköisesti tarkoitettu pelotteeksi estämään romanimaahanmuuttajien maahantulo muualta Euroopasta, sillä asetuksen toimeenpanosta ei huolehdittu ja tiettävästi yhtään romania ei lain takia hirtetty. Muutaman vuoden kuluttua lakia lievennettiin niin, että vain rikoksiin syyllistyneet romanit voitiin hirttää.[29]

Kustaa III:n aikana 1700-luvun lopulla kaikki Ruotsissa asuvat romanit karkotettiin Suomeen.[8]

1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi rekisteröi järjestelmällisesti romaneita 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla. Romanit saivat Ruotsin kansalaisuuden vasta vuonna 1952. Ruotsin evankelisluterilainen kirkko vastasi 1950-luvulle asti väestötiedoista ja papit jättivät joskus merkitsemättä romaneita kirkonkirjoihin, jolloin he eivät olleet missään kirjoilla. Kirkko käytti T-tunnusta merkitessään romaneja kirkonkirjoihin. T tuli sanasta tattare, kulkuri.[8]

Muutkin keskeiset viralliset instituutiot syrjivät romaneja vuosikymmeniä, ilman että romanien valitukset olisivat johtaneet toimenpiteisiin. Tukholman kaupunki rekisteröi romaneja vuoteen 1996 saakka, Sosiaalitoimen virkailijat tekivät romaniperheisiin kotikäyntejä. Niiden perusteella jokainen sai merkinnän ja päätyi kansioon. "Hel Z" oli kokonaan romani, "halv Z" vain puoliksi. Z tuli sanasta zigenare, mustalainen. Virkailijat arvioivat romanien älykkyyttä, kodin siisteyttä, koulumenestystä, puolisoiden suhteita sekä "musikaalisia ja taiteellisia valmiuksia".[8]

Suomen suuriruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa romaneja syytettiin usein irtolaisuudesta erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla.[28] Venäjä-Suomessa korostettiin romanien sulauttamista. Sitä kannatti myös vuonna 1895 asetettu komitea, joka pohti "mustalaiskysymyksen" ratkaisua. Sen tavoite oli hävittää romanikulttuuri Suomesta nostamalla romanien sivistystasoa ja näin sulauttamalla kulttuuri valtaväestöön. Komitea ehdotti kirkollisten toimituksten (kuten avioliiton) sallimista romaneille, koska ne lisäisivät kirkon valvontavaltaa, mutta komitean mietintöjä ei taloudellisista syistä pantu toimeen.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Heikinheimo 2015, s. 14–18.
  2. Heikinheimo 2015, s. 117, 124, 131–134.
  3. a b c Naftali Bendavid: European Union Confronts Its Roma Problem 22.4.2014. Wall Street Journal. Viitattu 8.8.2015.
  4. a b c d e f Amnesty Internationalin romanien oikeudet -verkoston uutiskirje maalis-huhtikuu 2015, julkaistu 3.4.2015
  5. a b Amnesty International -järjestön romanien oikeudet -verkoston uutiskirje 7/2015, julkaistu 10.7.2015
  6. a b c EU should stop Italy's forced segregation of Roma euobserver.com. Viitattu 18.5.2016.
  7. Council of Europe, Directorate of Communications, All DC levels: Directorate of Communications - Anti-racism commission commends Greece's antidiscrimination law, but says xenophobia, anti-migrant violence and segregation of Roma children persist wcd.coe.int. Viitattu 10.5.2016.
  8. a b c d Kolumni: Ruotsi pohtii nyt valtiovallan rasistisuutta HS.fi. Viitattu 10.5.2016.
  9. a b Document www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  10. a b Amnesty Internationalin romanien oikeudet -verkoston uutiskirje joulukuu 2/2, julkaistu 20.12.2014
  11. a b Document www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  12. Document www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  13. a b c European Commission takes tougher stance on member states discriminating Roma // Amnesty International European Institutions Office www.amnesty.eu. Viitattu 10.5.2016. en-US
  14. a b Slovakia’s ‘container schools’ worsen segregation of Roma children from society www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  15. Document www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  16. Slovakia’s ‘container schools’ worsen segregation of Roma children from society www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  17. a b Amnesty International -järjestön romanien oikeudet -verkoston uutiskirje 12/2015, julkaistu 20.12.2015
  18. Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa 2010. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 31.7.2015.
  19. a b Helsinki ei myönnä virhettä Itä-Euroopan romanien hätämajoituskohussa HS.fi. Viitattu 10.5.2016.
  20. Helsinkiä syytetään hätämajoitusta hakeneiden romanien jättämisestä yöksi 25 asteen pakkaseen HS.fi. Viitattu 10.5.2016.
  21. a b DISCRIMINATION OF ROMANI CHILDREN IN CZECH SCHOOLS Tutkimus. 23.4.2015. Amnesty International. Viitattu 10.5.2016.
  22. a b Document www.amnesty.org. Viitattu 10.5.2016.
  23. Amnestyn aktivistiksi - Amnesty Amnesty. Viitattu 10.5.2016. fi-FI
  24. a b MEPs urge end to Roma discrimination and recognition of Roma Genocide Day Euroopan parlamentti. Viitattu 10.5.2016.
  25. Heikinheimo 2015, s. 128.
  26. Heikinheimo 2015, s. 54–56.
  27. Heikinheimo 2015, s. 138.
  28. a b Heikinheimo 2015, s. 47–48.
  29. a b Internetix-materiaali Opit-ympäristöön materiaalit.internetix.fi. Viitattu 10.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]