Pekka Puska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Puska
Henkilötiedot
Syntynyt18. joulukuuta 1945 (ikä 78)
Vaasa
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti lääkäri
Poliitikko
Puolue Suomen Keskusta
Aiheesta muualla
pekkapuska.fi

Pekka Matti Jaakko Puska (s. 18. joulukuuta 1945 Vaasa)[1] on suomalainen lääkäri ja poliitikko (kansanedustaja 1987–1991, 2017–2019). Hänet tunnetaan suomalaisen lääketieteen pitkäaikaisena vaikuttajana ja ”koko kansan terveysvalistajana”, joka nousi maineeseen Pohjois-Karjala-projektin myötä; projektin tarkoituksena oli kohentaa sydän- ja verisuonisairauksista keskimääräistä enemmän kärsineiden itäsuomalaisten yleistä terveyttä.

Puska toimi Kansanterveyslaitoksen pääjohtajana joulukuusta 2003 vuoteen 2008, sekä aiemmin laitoksen määräaikaisena pääjohtajana 1. lokakuuta 2000 – 28. helmikuuta 2001. Hän toimi 1. tammikuuta 2009 Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistyttyä syntyneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajana 2009–2013.[2] Puska jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa 2013–2014.[3]

Koulutus ja akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puska valmistui Turun yliopistosta ensin valtiotieteiden maisteriksi ja sitten lääketieteen lisensiaatiksi. Lääketieteen ja kirurgian tohtori hänestä tuli vuonna 1974 Kuopiossa. Tuohon aikaan hän toimi myös päätutkijana Kuopion korkeakoulussa, josta vuonna 1983 tuli Kuopion yliopisto.

Pohjois-Karjala-projekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pohjois-Karjala-projekti

Puska oli alusta asti mukana Kuopiossa vuonna 1972 aloitetussa Pohjois-Karjala-projektissa, jonka tarkoitus oli parantaa erityisesti itäsuomalaisten kansanterveyttä. Pohjois-Karjalan lääniä vaivasi muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja muuta maata lyhyempi keskimääräinen elinikä. Projekti tähtäsi itäisen Suomen kansanterveyden kohentamiseen ihmisten elintapoja muuttamalla. Puskasta tuli Pohjois-Karjala-projektin johtaja 1977.

Muu yliopistoura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puska on toiminut Helsingin ja Kuopion yliopistojen dosenttina.[4] Hänet nimettiin ensimmäiseksi Kuopion yliopiston vuoden alumniksi vuonna 2007.[5] Kesäkuussa 2010 Puska nimitettiin Turun yliopiston sivutoimiseksi kansleriksi kolmivuotiskaudelle 1. elokuuta 2010 alkaen.[6] Puska toimi Turun yliopiston viimeisenä kanslerina vuoteen 2013 asti.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjala-projektin myötä Puska keskittyi Pohjois-Karjalaan ja muutti asumaan Joensuuhun. Hän lähti mukaan politiikkaan keskustalaisena. Puska valittiin eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa keskustan listoilta Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän oli suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan jäsen. Puska ei saanut uusituksi kansanedustajan paikkaansa vuoden 1991 vaaleissa, vaan jäi keskustan ensimmäiseksi varaedustajaksi ja eduskuntaura jäi näin yhden kauden mittaiseksi. Hän yritti uudestaan kansanedustajaksi Pohjois-Karjalasta vuoden 1995 vaaleissa, mutta jäi noin 3 500 äänellään keskustan listan neljänneksi: vain kaksi ensimmäistä tuli valituiksi. 1990-luvulla Puska oli neljä vuotta Joensuun kaupunginvaltuutettuna.

Puska oli ehdolla myös vuonna 1996 pidetyissä Suomen ensimmäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa hän sai Pohjois-Karjalan alueelta yli 9 000 ääntä. Muualta maasta ääniä tuli kuitenkin suhteellisen vähän, ja europarlamenttipaikka jäi kauas. Puska yritti eduskuntaan vielä vuoden 1999 vaaleissa Helsingin vaalipiiristä mutta jäi saamillaan 1 700 äänellä keskustan listan selkeäksi kakkoseksi. Vuonna 2000 Esko Ahon anottua vuoden vapaata eduskunnasta väläyteltiin mahdollisuutta nostaa varaedustaja Puska hänen tilalleen, mutta näin ei tehty, vaan paikka jätettiin virkavapaan ajaksi tyhjäksi. Puska nousi helmikuussa 2017 Olli Rehnin tilalle eduskuntaan, koska tämän tilalle tullut ensimmäinen varaedustaja Paula Lehtomäki jätti eroanomuksen tehtävästä.[7]

Toimiessaan THL:n pääjohtajana Puska puolusti voimakkaasti alkoholimonopoli Alkoa, jonka hallituksen varapuheenjohtajana hän toimi samanaikaisesti.[8][9]

Puska ilmoitti marraskuussa 2018 lähtevänsä ehdolle eurovaaleihin 2019, minkä takia hän ei ollut ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.[10] Puska käytti vuoden 2019 eurovaalikampanjaansa 196 375 euroa omaa rahaansa[11][12]. Hän kieltäytyi ottamasta ulkopuolista tukea riippuvuuksien välttämiseksi[11]. Keskustapuolueelta hän sai tukea 3 510 euroa[12]. Puska kertoi kiertäneensä kahden kuukauden aikana lähes kaikki Suomen maakunnat[11]. Hän sai 20 015 ääntä[13]. Se ei riittänyt edustajan paikkaan[11][14]. Vaalien jälkeen Puska jatkaa terveysalan asiantuntijatehtävissä[11].

Työ- ja luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Puska on ollut Kansanterveyslaitoksen (KTL) tärkeissä tehtävissä sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijana vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 2000 hän oli KTL:n määräaikaisena pääjohtajana, ja pääsi tämän jälkeen WHO:n kroonisten tautien ehkäisyn osaston johtajaksi Geneveen 2001. KTL:n pääjohtaja hänestä tuli vuonna 2003. Syksyllä 2006 Puska oli Suomen ehdokas WHO:n uudeksi pääjohtajaksi.[15] Valituksi tuli kuitenkin Margaret Chan.[16]

Puska toimii Maailman kansanterveyslaitosten varapresidenttinä[17] ja vuodesta 2010 WHO:n syöväntutkimuskeskuksen (IARC) puheenjohtajana.[18]

Vuodesta 2009 alkaen Puska on toiminut Maailman sydänjärjestön puheenjohtajana.[19]

Pekka Puska oli Alkon hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2010.[9]

Puska on toiminut myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) valtuuskunnan puheenjohtajana.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puska tunnetaan ennen kaikkea ansioistaan terveyskasvatuksessa. Hän on korostanut vähärasvaista ja ‑suolaista ruokavaliota, kolesterolin vähentämistä sekä ylipainon välttämistä ja liikunnan merkitystä kansanterveyden kohottamisessa. Työssään hän on tutkinut myös kansantauteja ja suomalaista tautiperimää.

Helmikuussa 2008 Puskalle myönnettiin englantilaisen Rank-palkintorahaston suurpalkinto. Rahasto palkitsi Puskan hänen ansioistaan suomalaisten ruokavalion muuttamisessa, jotka olivat vähentäneet merkittävästi sydän- ja verisuonitauteja. Palkinto on arvoltaan 75 000 puntaa eli noin 100 000 euroa.

Kuopion yliopisto vihki vuoden 2010 tohtoripromootiossaan Puskan filosofian kunniatohtoriksi ansiokkaasta sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä[20]. Hän on myös St Andrewsin yliopiston kunniatohtori ja Venäjän Luonnontieteiden Akatemian akateemikko.[21]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Puska on naimisissa ja kahden lapsen isä.[17] Hän syntyi, kasvoi ja kävi koulua Vaasassa (Vaasan suom. lyseo).

Puska on tunnettuun hengelliseen lauluun Kirkossa (Tuli kirkkoon mies ja lapsi) dokumentaarisesti kuvattu pikkupoika.[22]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puska, Pekka & Urjanheimo, Eeva-Liisa & Ikävalko, Reijo: Irti tupakasta. Lopettajan opas. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13746-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pekka Puska Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistyvät 31.12.2008. Yle Uutiset. Viitattu 19.4.2014.
  3. ↑ Juhani Eskola nousemassa THL:n pääjohtajaksi
  4. ↑ Pekka Puska's short CV THL. Arkistoitu 20.4.2014. Viitattu 15.11.2013.
  5. ↑ Pekka Puskasta Kuopion yliopiston ensimmäinen Vuoden Alumni 26.10.2007. Kuopion yliopisto. Viitattu 15.11.2013.
  6. ↑ Pekka Puskasta Turun yliopiston kansleri HS.fi. 17.6.2010. Viitattu 19.4.2014.
  7. ↑ Yle: Lehtomäki ei lähde eduskuntaan, Pekka Puska valmiina
  8. ↑ Alko-kohu: Nyt puhuu Pekka Puska is.fi. Viitattu 29.3.2017. (suomeksi)
  9. ↑ a b Alkon hallitus (Internet Archive) Alko. Arkistoitu 26.12.2010. Viitattu 15.11.2013.
  10. ↑ Pekka Puska jättää eduskunnan – pyrkii Brysseliin Uusi Suomi. 23.11.2018. Viitattu 23.11.2018.
  11. ↑ a b c d e Lauri Nuoska: Pekka Puska pani lähes 200 000 euroa vaalibudjettiin omasta taskusta – ei päässyt läpi eurovaaleissa Ilta-Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  12. ↑ a b Vaali ja puoluerahoitusvalvonta - www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Arkistoitu 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  13. ↑ Ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2019.
  14. ↑ Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 27.7.2019.
  15. ↑ Sarkonen, Niina: Pekka Puska: Pandemian uhka ei ole väistynyt. Ulkopolitiikka, 2007, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Dr Margaret Chan to be WHO's next Director-General 9.11.2006. WHO. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
  17. ↑ a b Luotonen, Anniina: Pulla maistuu koko kansan terveysmiehelle. Savon Sanomat, 26.7.2009, s. 9.
  18. ↑ Helsingin Sanomat 19.5.2010 s. C 4
  19. ↑ Meet the incoming President and Vice President world-heart-federation.org. Arkistoitu 12.5.2013. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
  20. ↑ Raatikainen, Merja: Ritva-Liisa Pohjalainen Kuopion yliopiston kunniatohtoriksi Savon Sanomat. 12.10.2009. Arkistoitu 16.10.2009. Viitattu 12.10.2009.
  21. ↑ Kunniatohtorit 2010 Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 20.4.2014. Viitattu 19.4.2014.
  22. ↑ Holmi, Teemu: Pekka Puska on sydämen asialla sana.fi. 9.9.2010. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 19.4.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan kansanedustajat
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Puska&oldid=22095342”