Latinalaiset aakkoset

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Latinalaiset kirjaimet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
atinalaiset aakkosten käyttö maailmassaL
  Maat, joissa latinalaiset aakkoset on virallinen kirjaimisto
  Maat, joissa latinalaiset aakkoset on muiden kirjaimiston kanssa käytössä

Latinalaiset aakkoset ovat laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa. Se on levinnyt myös muiden alueiden kielten kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi turkissa ja vietnamissa.

Latinalaisista aakkosista käytetään myös nimitystä roomalaiset kirjaimet, mutta tämä on usein käsitteenä suppeampi, poissulkien goottilaiset kirjaintyypit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinalainen aakkosto kehittyi Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa. kreikkalaisesta aakkostosta etruskien aakkoston kautta. Rooman valtakunnan laajetessa latinasta tuli välimeren alueen toinen yleiskieli Kreikan rinnalle.

Alkuperäisessä muodossaan aakkosto poikkesi jonkin verran nykyisestä.

  • K oli käytössä vain harvoissa sanoissa (Karthago ja kalendae)
  • Kirjain I oli käytössä sekä vokaalia /i/ että konsonanttia /j/ tarkoittamaan
  • V oli käytössä sekä sekä vokaalia /u/ että konsonanttia /w/ (→ myöhemmin /v/) tarkoittamaan

G otettiin käyttöön ilmeisesti 200-luvulla eaa. C:n muunnelmana. Y ja Z omaksuttiin kreikasta 100-luvulla. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaiset eivät tehneet eroa suurten ja pienten kirjainten välillä; pienet kirjaimet muodostuivat vasta keskiajalla kursiivista.

Nykyiset kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isot kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A B C D E F G H I J K L M
N O P Q R S T U V W X Y Z

Pienet kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

a b c d e f g h i j k l m
n o p q r s t u v w x y z

Laajennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinalaiseen kirjaimistoon on tarpeen vaatiessa, yleensä kirjoitusjärjestelmän fonetisoimiseksi, lisätty uusia kirjaimia. Olemassa oleviin kirjaimiin on myös lisätty tarkkeita.

Diakriittiset merkit eli tarkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tarke

Latinalaisiin kirjaimiin liitettyjä tarkkeita ovat mm.:

Muut kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten islannin thorn (Þ, þ) tai muinaisenglannin ja keskienglannin wynn (Ƿ, ƿ).

Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä eli ligatuureina. Tällaisia kirjaimia ovat mm. œ, æ ja saksan ß.

Latinalainen kirjaimiston käyttö kielittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. afar (aiemmin Arabialainen oli käytössä)
  2. afrikaans
  3. albania
  4. aragonia
  5. asturia
  6. aimara
  7. azeri (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
  8. baski
  9. valkovenäjä (myös Kyrillinen on käytössä)
  10. berberi / Tamazight (Algeria, Marokko, Mali, Niger)
  11. bislama
  12. boholano (aiemmin badlilainen oli käytössä)
  13. bosnian (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
  14. bretoni
  15. katalaani
  16. cebuano
  17. chamorro
  18. cherokee (aiemmin Cherokeelainen oli käytössä)
  19. korni
  20. korsika
  21. kroaatti
  22. cree
  23. tšekki
  24. tanska
  25. hollanti
  26. englanti
  27. esperanto
  28. viro
  29. fääri
  30. fidzi
  31. suomi
  32. ranska
  33. fula (Pulaar)
  34. gaeli (skotti)
  35. galego
  36. saksa
  37. gikuyu
  38. guaraní
  39. haiti
  40. hausa (aiemmin Arabialainen oli käytössä)
  41. haviji
  42. hiri-motu
  43. Hmong
  44. unkari
  45. islanti
  46. ido
  47. igbo
  48. iloko (aiemmin badlilainen oli käytössä)
  49. indonesian
  50. Interlingua
  51. innu
  52. iiri
  53. italia
  54. jaava (myös Jaavalainen on käytössä )
  55. juutalaisespanja
  56. kabyyliberberi
  57. khasi (myös Bengalilainen on käytössä)
  58. kinyarwanda
  59. kirundi
  60. kongo
  61. konkani
  62. kurdi (Kurmanji)
  63. latina
  64. latvia
  65. laz
  66. leonés
  67. lingala
  68. liettua
  69. luganda
  70. luxemburg
  71. maori
  72. malagassi
  73. malaiji (myös Arabialainen on käytössä)
  74. malta
  75. mansi
  76. marshalli
  77. moldova (myös Kyrillinen on käytössä)
  78. montenegro (myös Kyrillinen on käytössä)
  79. nahuatl (espanjalaisten valloitusten jälkeen)
  80. nauru
  81. navaho tai navajo
  82. Ndebele (pohjoinen)
  83. Ndebele (eteläinen)
  84. pohjoisfriisi
  85. norja
  86. oksitaani
  87. oromo (myös Etiopialainen on käytössä)
  88. palau
  89. puola
  90. portugali
  91. ketšua
  92. rohingya (myös Arabialainen on käytössä)
  93. romanian (myös Kyrillinen on käytössä)
  94. retoromaani
  95. samoan
  96. itäfriisi
  97. skotti
  98. serbia (Kyrillinen virallisesti käytössä )
  99. seychellien kreoli
  100. shona
  101. slovakki
  102. sloveeni
  103. somali (myös Arabialainen oli aiemmin käytössä ja aiemmim somalialainen)
  104. pohjoissotho
  105. eteläsotho
  106. espanjan
  107. swahili
  108. ruotsi
  109. swazi
  110. tagalog (aiemmin badlilainen oli käytössä)
  111. tahiti
  112. tataari (aiemmin Arabialainen ja Uusi kirjaimisto ja Kyrillinen oli aiemmin käytössä )
  113. Tetum
  114. tok pisin
  115. Tongan
  116. Tsonga
  117. Tswana
  118. tunisianarabia (myös Arabialainen on käytössä )
  119. turkki (aiemmin myös Arabialainen oli käytössä )
  120. turkeeni (aiemmin Kyrillinen oli käytössä)
  121. turojo (aiemmin Arabialainen oli käytössä )
  122. uzbekki (aiemmin Arabialainen ja myöhemmin Kyrillinen oli käytössä)
  123. venda
  124. vietnam (aiemmin Chữ Nôm oli käytössä)
  125. vasta
  126. volapük
  127. võro
  128. valloni
  129. wales
  130. länsifriisi
  131. wolof
  132. xhosa
  133. joruba
  134. zazaki
  135. xulu

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]