Šonan kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Šona
Oma nimi ChiShona
Tiedot
Alue Zimbabwe, Sambia, Botswana
Virallinen kieli Zimbabwe
Puhujia 10 759 200[1]
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläis-kongolaiset kielet
Kieliryhmä atlantinkongolaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sn
ISO 639-2 sna
ISO 639-3 sna

Šona (engl. shona) on šonien puhuma nigeriläis-kongolainen kieli. Se on Zimbabwen virallinen kieli (jossa sitä puhuu 80 prosenttia maan väestöstä[2]) yhdessä englannin ja ndebelen kanssa. Zimbabwen lisäksi kielellä on puhujia ainakin Sambiassa ja Botswanassa. Kieltä äidinkielenään puhuvia on kaikkiaan noin 10 759 200.[1]

Šonan kieli on kooste šonan murteista, jotka ovat zezuru, karanga, manyika, korekore ja ndau. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja ensimmäinen šonankielinen romaani, Solomon Mutswairon kirjoittama Feso, julkaistiin vuonna 1957. Šonan kieltä opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä.[2]

Šona on siitä tyypillinen bantukieli, että siinä on r:n ja l:n paikalla vain yksi äänne, joka on šonassa r. Tämä näkyy esimerkiksi englannista lainatuissa sanoissa, kuten rori (engl. lorry, suom. 'kuorma-auto'). Šonassa on kaksi toonia eli sävelastetta: korkea ja matala. Tooneja ei merkitä kirjoituksessa.[2]

Vihelletyt suhuäänteet, sv [ʂ] ja zv [ʐ], ovat šonan kielen erikoisuus. Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä, eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.lähde?

  • amai = äiti
  • baba = isä
  • bhegi = laukku, reppu
  • bhuku = kirja
  • dafi = sammakko
  • imbwa = koira
  • mbizi = seepra
  • mombe = nauta, karja
  • mwoyo = sydän
  • nzou = elefantti
  • pfupa = luu
  • rudo = rakkaus
  • ruoko = käsi
  • urefu = pituus
  • utano = terveys
  • zino = hammas
  • zuva = päivä; aurinko
  • zendaya = kiittäminen, kiitos
  1. a b Gordon, Raymond G., Jr.: Shona Ethnologue: Languages of the World, Fifteenth edition. 2005. SIL International. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)
  2. a b c Shona (chiShona) Omniglot. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.