Šonan kieli

Šona
Oma nimi	ChiShona
Tiedot
Alue	Zimbabwe, Sambia, Botswana
Virallinen kieli	Zimbabwe
Puhujia	10 759 200
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	nigeriläis-kongolaiset kielet
Kieliryhmä	atlantinkongolaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	sn
ISO 639-2	sna
ISO 639-3	sna
Ohje
Infobox OK

Šona (engl. shona) on šonien puhuma nigeriläis-kongolainen kieli. Se on Zimbabwen virallinen kieli (jossa sitä puhuu 80 prosenttia maan väestöstä) yhdessä englannin ja ndebelen kanssa. Zimbabwen lisäksi kielellä on puhujia ainakin Sambiassa ja Botswanassa. Kieltä äidinkielenään puhuvia on kaikkiaan noin 10 759 200.

Šonan kieli on kooste šonan murteista, jotka ovat zezuru, karanga, manyika, korekore ja ndau. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja ensimmäinen šonankielinen romaani, Solomon Mutswairon kirjoittama Feso, julkaistiin vuonna 1957. Šonan kieltä opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä.

Šona on siitä tyypillinen bantukieli, että siinä on r:n ja l:n paikalla vain yksi äänne, joka on šonassa r. Tämä näkyy esimerkiksi englannista lainatuissa sanoissa, kuten rori (engl. lorry, suom. 'kuorma-auto'). Šonassa on kaksi toonia eli sävelastetta: korkea ja matala. Tooneja ei merkitä kirjoituksessa.

Vihelletyt suhuäänteet, sv [ʂ] ja zv [ʐ], ovat šonan kielen erikoisuus. Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä, eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.^lähde?

Sanasto

• amai = äiti
• baba = isä
• bhegi = laukku, reppu
• bhuku = kirja
• dafi = sammakko
• imbwa = koira
• mbizi = seepra
• mombe = nauta, karja
• mwoyo = sydän
• nzou = elefantti
• pfupa = luu
• rudo = rakkaus
• ruoko = käsi
• urefu = pituus
• utano = terveys
• zino = hammas
• zuva = päivä; aurinko
• zendaya = kiittäminen, kiitos

Aiheesta muualla

Šonankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja