Siirry sisältöön

Marshallin kieli

Wikipediasta
Marshall
Oma nimi M̧ajeļ‎
Muu nimi marshalli
Tiedot
Alue  Marshallinsaaret
 Yhdysvallat
 Nauru
Virallinen kieli  Marshallinsaaret
Puhujia 54 600
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
ISO 639-3 mah
Koronavirustaudin oireista kertova juliste marshalliksi.

Marshallin kieli (omakielinen nimi: majeļ‎) on austronesialainen kieli. Marshallilla on kaksi päämurretta: läntinen ralik ja itäinen ratak, jotka noudattelevat Marshallinsaarten kahta saariryhmää. Erot murteiden välillä ovat ääntämyksessä ja sanastossa, mutta murteet ovat keskenään ymmärrettäviä.[1][2]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[3] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan marshalliksi vuonna 1982.[4]

Sana "bikini" tulee marshallin kielestä ja kääntyy kuta kuinkin muotoon "kookospähkinän pinta" ja viittasi aluksi samannimiseen atolliin, jonka mukaan uima-asu on nimetty.[5][6]

Puhujamäärät ja status

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallia puhuu äidinkielenään noin 43 900 ihmistä (1979) Marshallinsaarilla, yhteensä kielen puhujia on 54 600.[7] Marshallin kieli kuuluu malaijilaispolynesialaisten kielten ryhmään. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen.[1] Marshallinsaarten lisäksi Yhdysvalloissa on merkittävä, arviolta 27 000 vahvuinen, diaspora.[8] Pienempiä marshallinkielisiä yhteisöjä löytyy muun muassa Naurulta.[2]

Marshallilla on virallisen kielen asema, englannin rinnalla, Marshallinsaarilla.[9] Marshallia käytetään opetuskielenä suurimmassa osassa maan peruskouluista.[2]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallilla on runsaahko konsonantivarasto, ja lähes jokaisella konsonantilla on jokin toissijainen artikulaatio (palatalisointi, velarisointi, labialisointi).[10] Konsonantit jaetaan palataalisoituihin ”kevyisiin” ja velarisoituihin ”painaviin”. Tämä kontrasti on verrattavissa venäjän koviin ja pehmeisiin tai goidelisten kielten leveisiin ja kapeisiin konsonantteihin.[11]

Konsonantit[12]
Labiaalit Koronaalit Dorsaalit
palataaliset velaariset palataaliset velaariset labiaaliset velaariset labiaaliset
kevyet painavat kevyet painavat painavat
Klusiilit pʲ pˠ tʲ tˠ k kʷ
Nasaalit mʲ mˠ nʲ nˠ nʷ ŋ ŋʷ
Tremulantit rʲ rˠ rʷ
Lateraalit lʲ lˠ lʷ
Liu'ut j (ɰ) w

Kielessä ei ole foneemista eroa soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien välillä.[10] Klusiilit voivat kuitenkin ääntyä allofonisesti soinnillisina vokaalien välissä kun ne eivät ole geminaattoja. Sananloppuiset klusiilit ovat usein laukeamattomia.[12]

Liu'ut /j ɰ w/ katoavat useissa ympäristöissä ympäröivien vokaalien assimiloituessa takaisuudeltaan ja pyöreydeltään.[13] /ɰ/ ei koskaan varsinaisesti edes esiinny sellaisenaan, vaan sitä käytetään vain edellämainitun ilmiön selittämiseen. Lisäksi /j/ ja /w esiintyvät sellaisinaan vain sanan alussa tai lopussa.[12]

/tʲ/ voi ääntyä [tʲ], [tsʲ], [sʲ], [c], tai [ç] (tai niiden soinnillisina vastineina) vapaassa vaihtelussa.[11][12]

Dorsaalit /k ŋ kʷ ŋʷ/ ovat yleensä velaarisia mutta hieman takaisempia; [k̠ ɡ̠ ŋ̠ k̠ʷ ɡ̠ʷ ŋ̠ʷ].

Nasaalit /nˠ nʷ/ ääntyvät retrofleksisinä [ɳˠ ɳʷ]. [13]

Tremulantit /rʲ rˠ rʷ/ ovat koronaaleja ja täystremulantteja. /rˠ/ ääntyy alveolaarisesti, mutta /rʲ/ ääntyy dentaalisesti [r̪ʲ].

Painavat lateraalit /lˠ lʷ/ ääntyvät velaarisina [ɫ ɫʷ].

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallissa on pystysuora neljävokaalinen systeemi, jossa foneemeilla on kuitenkin runsaasti allofoneja.[10] Eri lähteet analysoivat vokaaleille eri allofonit.

Vokaalifoneemit ja niiden äännearvot
Foneemi Äännearvot
MED[11] Choi[12] Willson[10]
lavea pyöreä lavea pyöreä lavea pyöreä
etu taka etu taka etu taka
Suppea /ɨ/ [i] [ɯ] [u] [i] [ɯ] [u] [i] [ɯ] [u]
Puolisuppea /ɘ/ [e] [ɤ] [o] [e] [ʌ] [o] [ɪ] [ɤ] [ʊ]
Puoliväljä /ɜ/ [ɛ] [ʌ] [ɔ] [e] [ʌ] [o]]
Väljä /a/ [æ] [ɑ] [ɒ] [ɛ] [a] [ɔ] [ɛ] [a] [ɔ]

Kun vokaali esiintyy sellaisten konsonanttien välissä, joilla on eri toissijainen artikulaatio, sen äännearvo on seuraavan taulukon mukainen:[10]

Foneemi ◌ʲ_◌ˠ ◌ʲ_◌ʷ ◌ˠ_◌ʲ ◌ˠ_◌ʷ ◌ʷ_◌ʲ ◌ʷ_◌ˠ
/ɨ/ [i͡ɯ] [i͡u] [ɯ͡i] [ɯ͡u] [u͡i] [u͡ɯ]
/ɘ/ [e͡ɤ] [e͡o] [ɤ͡e] [ɤ͡o] [o͡e] [o͡ɤ]
/ɜ/ [ɛ͡ʌ] [ɛ͡ɔ] [ʌ͡ɛ] [ʌ͡ɔ] [ɔ͡ɛ] [ɔ͡ʌ]
/a/ [æ͡ɑ] [æ͡ɒ] [ɑ͡æ] [ɑ͡ɒ] [ɒ͡æ] [ɒ͡ɑ]

Fonotaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallittuja tavurakenteita marshallissa ovat KV, KVK ja VK.[10] Foneemisesti sanat aina alkavat konsonantilla ja päättyvät konsonanttiin. Sananalkuiset ja -loppuiset sekä pitkät vokaalit voidaan selittää foneemisella tasolla esiintyvillä liu'uilla.[13] Sananalkuiset vokaalit ääntyvät joskus [j]:llä tai [w]:llä, mutteivät johdonmukaisesti:[12]

  • /jatʲ/ → [æ̯ætʲ ~ jætʲ]

Ainoastaan homorgaaniset konsonanttirykelmät ovat sallittuja; rykelmän kaikilla konsonanteilla tulee siis olla sama artikulaatiopaikka.[10] Seuraavissa tapauksissa tapahtuu konsonanttiassimilaatio:

Bilabiaalit
↓→ /p/ /m/
/p/ /pː/ /mː/
/m/ /mp/
Koronaalit
↓→ /t/ /n/ /r/ /l/
/t/ /tː/
/n/ /nt/ /nː/ /nr/ /nl/
/r/ /rː/ /rl/
/l/ † /lr/ /lː/
Dorsaalit
↓→ /k/ /ŋ/
/k/ /kː/ /ŋː/
/ŋ/ /ŋk/
Toissijaiset
↓→ /◌ʲ/ /◌ˠ/ /◌ʷ/
/◌ʲ/ /◌ʲ◌ʲ/ /◌ˠ◌ˠ/ /◌ʷ◌ʷ/
/◌ˠ/
/◌ʷ/ /◌ʷ◌ʷ/

Tyhjissä ruuduissa konsonanttien väliin tulee epenteettinen vokaali, jonka korkeus riippuu sitä ympäröivistä vokaaleista.

Numeraalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallin kielen numeraalit yhdestä kymmeneen ovat:[14]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
juon ruo jilu emän ļalim jiljino jimjuon ralitök ratimjuon joñoul

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Marshallese 2021. Glottolog. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Marshallese alphabet, prounciation and language 2025. omniglot.com. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Marshallese written with Latin script 2021. ScriptSource. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Marshallese in Marshall Islands 2021. Joshua Project. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  5. ↑ May 23, 1999 - Pacific Island Words - 2002-02-01 1.2.2002. Voice of America. Arkistoitu 2020. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
  6. ↑ One Good Fact about Bikinis 2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Marshallese 2025. Ethnologue. Viitattu 17.5.2025. (englanniksi)
  8. ↑ They came here after the U.S. irradiated their islands. Now they face an uncertain future Los Angeles Times. 31.12.2019. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Marshall Islands (pdf) 2025. Southeastern National Tuberculosis Center. Viitattu 15.10.2025. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f g Willson, Heather: A Brief Introduction to Marshallese Phonology (PDF) linguistics.byu.edu. 2003. Arkistoitu 8.7.2013. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  11. ↑ a b c Abo, Takaji; Bender, Byron; Capelle, Alfred; DeBrum, Tony: Marshallese–English Dictionary Uniersity Press of Hawai‘i. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d e f Choi, John: Phonetic Underspecification and Target Interpolation: An Acoustic Study of Marshallese Vowel Allophony. Working Papers in Phonetics, 1992, nro 82. UCLA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Bender, Byron: Marshallese Phonology. Oceanic Linguistics, 1968, nro 7, s. 16–35. doi:10.2307/3622845 (englanniksi)
  14. ↑ Ulrich, Alexis: Marshallese numbers Of Languages and Numbers. 2025. Viitattu 17.5.2025. (englanniksi)
Austronesialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marshallin_kieli&oldid=23621373”