Marshallin kieli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marshall
Oma nimi Kajin M̧ajeļ
Muu nimi marshalli
Tiedot
Alue Marshallinsaaret
Virallinen kieli Marshallinsaaret
Puhujia 54 600
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
ISO 639-3 mah

Marshallin kieli on austronesialainen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 43 900 ihmistä (1979) Marshallinsaarilla, yhteensä kielen puhujia on 54 600.[1]

Marshallin kieli kuuluu malaijilaispolynesialaisten kielten ryhmään. Siinä on kaksi päämurretta: läntinen ralik ja itäinen ratak.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallilla on runsaahko konsonantivarasto, ja lähes jokaisella konsonantilla on jokin toissijainen artikulaatio (palatalisointi, velarisointi, labialisointi).[2] Konsonantit jaetaan palataalisoituihin ”kevyisiin” ja velarisoituihin ”painaviin”. Tämä kontrasti on verrattavissa venäjän koviin ja pehmeisiin tai goidelisten kielten leveisiin ja kapeisiin konsonantteihin.[3]

Konsonantit[4]
Labiaalit Koronaalit Dorsaalit
palataaliset velaariset palataaliset velaariset labiaaliset velaariset labiaaliset
kevyet painavat kevyet painavat painavat
Klusiilit k
Nasaalit ŋ ŋʷ
Tremulantit
Lateraalit
Liu'ut j (ɰ) w

Kielessä ei ole foneemista eroa soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien välillä.[2] Klusiilit voivat kuitenkin ääntyä allofonisesti soinnillisina vokaalien välissä kun ne eivät ole geminaattoja. Sananloppuiset klusiilit ovat usein laukeamattomia.[4]

Liu'ut /j ɰ w/ katoavat useissa ympäristöissä ympäröivien vokaalien assimiloituessa takaisuudeltaan ja pyöreydeltään.[5] /ɰ/ ei koskaan varsinaisesti edes esiinny sellaisenaan, vaan sitä käytetään vain edellämainitun ilmiön selittämiseen. Lisäksi /j/ ja /w esiintyvät sellaisinaan vain sanan alussa tai lopussa.[4]

/tʲ/ voi ääntyä [tʲ], [tsʲ], [sʲ], [c], tai [ç] (tai niiden soinnillisina vastineina) vapaassa vaihtelussa.[3][4]

Dorsaalit /k ŋ kʷ ŋʷ/ ovat yleensä velaarisia mutta hieman takaisempia; [k̠ ɡ̠ ŋ̠ k̠ʷ ɡ̠ʷ ŋ̠ʷ].

Nasaalit /nˠ nʷ/ ääntyvät retrofleksisinä [ɳˠ ɳʷ]. [5]

Tremulantit /rʲ rˠ rʷ/ ovat koronaaleja ja täystremulantteja. /rˠ/ ääntyy alveolaarisesti, mutta /rʲ/ ääntyy dentaalisesti [r̪ʲ].

Painavat lateraalit /lˠ lʷ/ ääntyvät velaarisina [ɫ ɫʷ].

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallissa on pystysuora neljävokaalinen systeemi, jossa foneemeilla on kuitenkin runsaasti allofoneja.[2] Eri lähteet analysoivat vokaaleille eri allofonit.

Vokaalifoneemit ja niiden äännearvot
Foneemi Äännearvot
MED[3] Choi[4] Willson[2]
lavea pyöreä lavea pyöreä lavea pyöreä
etu taka etu taka etu taka
Suppea /ɨ/ [i] [ɯ] [u] [i] [ɯ] [u] [i] [ɯ] [u]
Puolisuppea /ɘ/ [e] [ɤ] [o] [e] [ʌ] [o] [ɪ] [ɤ] [ʊ]
Puoliväljä /ɜ/ [ɛ] [ʌ] [ɔ] [e] [ʌ] [o]]
Väljä /a/ [æ] [ɑ] [ɒ] [ɛ] [a] [ɔ] [ɛ] [a] [ɔ]

Kun vokaali esiintyy sellaisten konsonanttien välissä, joilla on eri toissijainen artikulaatio, sen äännearvo on seuraavan taulukon mukainen:[2]

Foneemi ◌ʲ_◌ˠ ◌ʲ_◌ʷ ◌ˠ_◌ʲ ◌ˠ_◌ʷ ◌ʷ_◌ʲ ◌ʷ_◌ˠ
/ɨ/ [i͡ɯ] [i͡u] [ɯ͡i] [ɯ͡u] [u͡i] [u͡ɯ]
/ɘ/ [e͡ɤ] [e͡o] [ɤ͡e] [ɤ͡o] [o͡e] [o͡ɤ]
/ɜ/ [ɛ͡ʌ] [ɛ͡ɔ] [ʌ͡ɛ] [ʌ͡ɔ] [ɔ͡ɛ] [ɔ͡ʌ]
/a/ [æ͡ɑ] [æ͡ɒ] [ɑ͡æ] [ɑ͡ɒ] [ɒ͡æ] [ɒ͡ɑ]

Fonotaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallittuja tavurakenteita marshallissa ovat KV, KVK ja VK.[2] Foneemisesti sanat aina alkvavat konsonantilla ja päättyvät konsonanttiin. Sananalkuiset ja -loppuiset sekä pitkät vokaalit voidaan selittää foneemisella tasolla esiintyvillä liu'uilla.[5] Sananalkuiset vokaalit ääntyvät joskus [j]:llä tai [w]:llä, mutteivät johdonmukaisesti:[4]

  • /jatʲ/[æ̯ætʲ ~ jætʲ]

Ainoastaan homorgaaniset konsonanttirykelmät ovat sallittuja; rykelmän kaikilla konsonanteilla tulee siis olla sama artikulaatiopaikka.[6] Seuraavissa tapauksissa tapahtuu konsonanttiassimilaatio:

Bilabiaalit
↓→ /p/ /m/
/p/ /pː/ /mː/
/m/ /mp/
Koronaalit
↓→ /t/ /n/ /r/ /l/
/t/ /tː/
/n/ /nt/ /nː/ /nr/ /nl/
/r/ /rː/ /rl/
/l/ /lr/ /lː/
Dorsaalit
↓→ /k/ /ŋ/
/k/ /kː/ /ŋː/
/ŋ/ /ŋk/
Toissijaiset
↓→ /◌ʲ/ /◌ˠ/ /◌ʷ/
/◌ʲ/ /◌ʲ◌ʲ/ /◌ˠ◌ˠ/ /◌ʷ◌ʷ/
/◌ˠ/
/◌ʷ/ /◌ʷ◌ʷ/

Tyhjissä ruuduissa konsonanttien väliin tulee epenteettinen vokaali, jonka korkeus riippuu sitä ympäröivistä vokaaleista.


Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marshallin kielen numeraalit yhdestä kymmeneen ovat:

  1. juon
  2. ruo
  3. jilu
  4. emen
  5. lalim
  6. jiljino
  7. jiljilimjuon
  8. rualitok
  9. ruatimjuon
  10. jonoul

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ethnologue: Marshallese (englanniksi) Viitattu 4.7.2015.
  2. a b c d e f Willson, Heather: A Brief Introduction to Marshallese Phonology (PDF) linguistics.byu.edu. 2003. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  3. a b c Abo, Takaji; Bender, Byron; Capelle, Alfred; DeBrum, Tony: Marshallese–English Dictionary Uniersity Press of Hawai‘i. Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  4. a b c d e f Choi, John: Phonetic Underspecification and Target Interpolation: An Acoustic Study of Marshallese Vowel Allophony. Working Papers in Phonetics, 1992, nro 82. UCLA. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.12.2018. (englanniksi)
  5. a b c Bender, Byron: Marshallese Phonology. Oceanic Linguistics, 1968, nro 7, s. 16–35. doi:10.2307/3622845. (englanniksi)
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä willson ei löytynyt
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.