Ketšua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketšua
Ketšuan puhuma-alue. Ei variantit merkitty eri väreillä.
Ketšuan puhuma-alue. Ei variantit merkitty eri väreillä.
Oma nimi Runa Simi
Muu nimi quechua
Tiedot
Alue Andit
Virallinen kieli  Bolivia
 Peru
 Ecuador
Puhujia 8 milj.
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalaiset aakkoset
Kielenhuolto Ketšuankielen akatemia[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Ketšualaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 qu
ISO 639-2 que
ISO 639-3 que
Puhuttua ketšuaa
Isä meidän -rukous ketšuaksi

Ketšua (ketšuaksi runasimi) on Andeilla eli Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Argentiinassa puhuttava intiaanikieli, joka oli aikoinaan inkavaltakunnan virallinen kieli.[2] Puhujia on muuttanut kielen ydinalueelta myös Espanjaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin (eteenkin Miamissa ja New Yorkissa).[3] Ketšualla on, kaikki sen variantit mukaan luettuna, yhteensä noin 8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä Amerikan mantereen puhutuimman alkuperäiskielen.[4] Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa. Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.[5]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan ketšuaksi vuonna 1981.[7]

Luokitus ja murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketšua muistuttaa aimaran kieltä muun muassa sanastollisesti. Suurin osa kielitieteilijöistä ei silti pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse saattaa olla vain niiden sijainnista toistensa naapureina, jolloin kielet ovat saaneet toisiltaan lainasanoja.[8]

Ketšuaa voidaan pitää makrokielenä tai sitten toisena nimityksenä kielikunnalle nimeltä ketšualaiset kielet.[9] Eri murteiden tai varianttien väliset erot ovat sen verran isoja, etteivät puhujat aina välttämättä ymmärrä toisiaan.[10]

Eri variantit käyttävät myös eri nimiä kielestä: inga (Kolumbiassa), kichwa tai runa shimi (Ecuadorissa), ja runa simi (Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa).[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketšua oli aikoinaan Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli.[11] Se on kielenä inkoja vanhempi ja kehittynyt todennäköisesti Perun keskiosissa yli tuhat vuotta ennen inkojen aikaa. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä.[12] Pitkään ketšua oli vain puhuttu kieli, mutta 1500-luvulta alkaen sillä on ollut latinalainen espanjan ortografiaan perustuva aakkosto.[13] Espanjalaiset valloittajat käyttivät ketšuaa myös kristinuskon levittämiseksi, sillä ketšuaksi ajatukset ja viestit olivat jo pitkään kulkeneetkin.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cuscon murteen äänteet.

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Labiaali Alveolaari Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
Klusiilit Norm. p t t͡ʃ k q ʔ
Asp. t͡ʃʰ
Ejek. t͡ʃʼ
Frikatiivit s x h
Nasaalit m n ɲ
Lateraalit l ʎ
Tremulantti r
Puolivokaalit w j

Lähde:[14]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Takainen
Suppea ɪ ʊ
Avoin æ

Vokaalit [e] ja [o] esiintyvät vain espanjalaisissa lainasanoissa.

Lähde:[14]

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketšua on agglutinoiva, jopa polysynteettinen kieli. Usein, kuten polysynteettisyyteen kuuluu, yksittäinen sana muodostaa koko lauseen. Kielioppi on erittäin säännöllinen: esimerkiksi te- ja he-pronominit ovat sinä- ja hän-pronominien monikoita. Sanajärjestys on yleensä SOV (subjekti-objekti-verbi).[15]

Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleita tai genusta ei ketšuassa ole. Monikko (-kuna) on mahdollinen, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Sen sijaan sijanmuotoja on 19. Ne ilmaistaan erilaisilla päätteillä, jotka liitetään sanan perään. Suffikseilla ilmaistaan muun muassa monikkoa, sijamuotoja ja omistamista. Suffiksit liitetään pääsanaan niin, että omistussuffiksi tulee ennen lukua ilmaisevaa suffiksia. Järjestyksillä ja suffiksien oikeinkirjoituksilla on murteiden välisiä eroja.

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikkö Monikko
I pers. Inkl. Ñuqa Ñuqanchik
Ekskl. Ñuqayku
II pers. Qam Qamkuna
III pers. Pay Paykuna

Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbimuodot ovat erittäin monimutkaisia. Kuten suomessa, sekä tekijä että tekijöiden määrä muuttaa verbiä, esim. rimani "puhun", rimanki "puhut", rimankichuk "puhutte". Suomesta poiketen myös objekti voidaan lisätä verbiin, joten yksi sana voi toimia lauseena. Esim. lause "näet minut" on rikuwanki ja koostuu osista näe-minut-t. Lisäksi verbiin voidaan liittää määreitä, jotka muistuttavat suomen muunnoksia "kääntää, kääntyä, käännähtää, käännyttää, jne." Näitä ovat esimerkiksi seuraavat, kun verbi kuvaa tekemistä, joka:

  • -lla- on surkuteltavaa eli kurjaa
  • -ku- on puhujan omaksi hyväksi
  • -pa- on jonkun toisen hyväksi
  • -ri- on turhaa tai ei kovin tärkeää
  • -ru- on kiireistä
  • -sqa- ei ole puhujan ongelma
  • -yku- on epätavallista

Lukusanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
huk iskay kimsa tawa pichqa suqta qanchis pusaq isqun chunka

Lähde:[16]

Lainasanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kieleen on lähinnä espanjan kautta kulkeutunut mm. seuraavat ketšuan sanat: pampa, kiniini, puuma, laama, jerky, inka, guano, gaucho ja vikunja.[17]

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Tukuy kay pachaman paqarimujkuna libres nasekuntu tukuypunitaj kikin obligacionesniycjllataj, jinakamalla honorniyojtaj atiyniyojtaj, chantaqa razonwantaj concienciawantaj dotasqa kasqankurayku, kawsaqe masipura jina, tukuy uj munakuyllapi kawsakunanku tian.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Quienes somos 2022. Academia Mayor de la Lengua Quechua. Viitattu 23.6.2022.
  2. Quechua 2022. Center for Language Technology. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  3. a b Quechua 2022. Penn Language Center. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  4. Peru airs news in Quechua, indigenous language of Inca empire, for first time the Guardian. 14.12.2016. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  5. Miljoonien puhuma inkakieli sai vihdoin omat tv-uutiset Yle Uutiset. 8.12.2009. Viitattu 23.6.2022.
  6. ScriptSource - Quechua written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 23.6.2022.
  7. Quechua, South Bolivian in Bolivia 2022. Joshua Project. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  8. Aymara and Quechua : Languages in Contact aymara.org. Viitattu 23.6.2022.
  9. Quechua Ethnologue. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  10. Quechua 2022. Languages Gulper. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  11. Romé 1987, s. 120.
  12. McEwan, s. 180.
  13. Judith Noble & Jaime Lacasa: Introduction to Quechua: Language of the Andes, s. 2. Dog Ear Publishing, 2007.
  14. a b Quechua language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 23.6.2022.
  15. Quechua Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  16. Southern Quechua numbers 2022. Of Languages and Numbers. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  17. Borrowed Words by Language 2022. krysstal.com. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  18. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Judith Noble & Jaime Lacasa: Introduction to Quechua: Language of the Andes. 2. painos. Indianapolis: Dog Ear Publishing, 2007. ISBN: 978-160844-154-9.
  • Serafin M. Coronel-Molina: Quechua phrasebook. 3. painos. Lontoo: Lonely Planet Publications, 2008. ISBN: 978-1-74059-770-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ketšua.
Wikipedia
Ketšuankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja