Vikunja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vikunja
Vicuña Vigogne Lago Chungarà 4570m Chile Luca Galuzzi 2006.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Kamelit Camelidae
Suku: Vicugna
Lesson, 1842
Laji: vicugna
Kaksiosainen nimi
Vicugna vicugna
(Molina, 1782)
Levinneisyyskartta
Vikunjan levinneisyys
Vikunjan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vikunja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vikunja Commonsissa

Vikunja (Vicugna vicugna) on guanakon ohella toinen kahdesta Etelä-Amerikassa elävästä villistä kamelieläinlajista. Se elää noin 30-vuotiaaksi ja painaa 45 kg.

Alpakka on ilmeisesti vikunjasta polveutuva kesytetty kamelieläinmuoto.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vikunja on pienin kamelieläimistä; sen ruumiin pituus on 120 cm ja säkäkorkeus 90 cm. Sen paksu villaturkki on vaaleanruskeaa, vatsapuolelta valkoista. Hienon villansa takia vikunja metsästettiin lähes sukupuuttoon. 1500-luvulla kanta oli useita miljoonia, mutta 1960-luvun loppuun tultaessa alle 10 000. Vikunja on nykyisin kokonaan rauhoitettu, ja kanta on kääntynytkin nousuun, vaikka salametsästys onkin edelleen ongelma. Vikunjoita on nykyisin jo noin 350 000[1].

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vikunjaa tavataan Etelä-Amerikan Andien ruohostomailla 3 200–4 800 metrin[1] korkeudessa. Se on sopeutunut hyvin vuoristoelämään. Vikunja käyttää tehokkaasti vuoriston vähän hapen ja pystyy juoksemaan ohuessa vuoristoilmassakin 47 km/h.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vikunja käyttää ravintonaan matalia ruohoja. Saadakseen suolaa se nuolee suolapitoisia kiviä ja juo suolavettä.

Vikunjat elävät laumoissa, jotka koostuvat koiraasta, 5–15 naaraasta ja poikasista. Laumalla on keskimäärin noin 18 neliökilometrin suuruinen asuinalue, jolta ne saavat ruokansa ja jota koiras suojelee.

Vikunjojen pariutuminen tapahtuu maalis–huhtikuussa. Naaras on tiineenä 330–410 vuorokautta, jonka jälkeen se synnyttää yhden poikasen, jota se hoitaa kymmenen kuukautta. Poikanen tulee itsenäiseksi 12–18 kuukauden ikäisenä. Nuoret koiraat muodostavat omia ryhmiä, ja naaraat etsivät lauman, johon liittyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vicugna vicugna IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)