Aimaran kieli

Aimara
Aimaran kielen levinneisyys.
Oma nimi	Aymar aru
Tiedot
Alue	Bolivia, Peru, Chile, Argentiina
Virallinen kieli	Bolivia  Peru  Chile (tunnustettu vähemmistökieli)
Puhujia	5 000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	aimarakielet / isolaattikieli
Kielikoodit
ISO 639-1	ay
ISO 639-2	aym
ISO 639-3	aym
Ohje
Infobox OK

Aimara (aim. aymar(a) aru) on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on eri lähteistä riippuen 1–2,7 miljoonaa puhujaa Titicaca- järven ympäristössä, ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan jonkin verran Chilessä ja Argentiinassa.

Historia

Aimaraa puhuttiin alkuaan useissa erillisissä, tiheään asutuissa valtioissa Cuscon itäpuolella. Noin vuonna 1430 inkat valloittivat alueen. Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli oli ketšua, jota kutsuttiin nimellä runasimi, ”ihmisen puhe”. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä.

Luokittelu

Aimaran ainoat sukulaiskielet ovat puhujamäärältään sitä huomattavasti pienemmät jaqaru ja kawki, joita molempia puhutaan Perussa. Aimarassa on runsaasti lainsanastoa ketšuasta, mutta sukulaisuussuhdetta kielten välillä ei nykykäsityksen mukaan ole.

Kielioppi

Aimara on monin paikoin polysynteettinen kieli, kuten monet muutkin alueella puhuttavat kielet. Aimaran kielen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi).

Fonologia

Aimara on kolmivokaalinen kieli. Vokaalit ovat /a, i, u/. Niistä on olemassa lyhyet ja pitkät versiot. Pitkiä versioita ilmaistaan treemoilla: ä, ï, ü. Uvulaarien yhteydessä tapahtuu seuraavanlaista allofoniaa: I → [e] sekä U → [o].

Konsonantteja aimarassa on 25, joista viisi on ei-pulmonisia (tässä tapauksessa ejektiivejä).

Aimaran konsonantit

-	Bilabiaali	Dentaali alveolaari	Postalveolaari	Palataali	Velaari	Uvulaari
Nasaali	m	n		ɲ
Klusiili	p pʰ p'	t tʰ t'	tʃ tʃʰ tʃʼ		k kʰ k'	q qʰ q'
Frikatiivi		s			x	χ
Tremulantti		r
Lateraali		l		ʎ
Puolivokaali				j	w

Sanapaino on aimarassa lähes poikkeuksetta toiseksi viimeisellä tavulla, tosin pitkät vokaalit voivat muuttaa sitä esim. sanataivutuksen yhteydessä. Yleisin tavurakenne aimarassa on CV mutta myös CCV tai V(C)CV ovat mahdollisia

Nominit

Aimarassa käytetään sijamuotoja ja possessiivisuffikseja, kuten suomessakin. Kieliopillista sukua aimarassa ei ole.

Substantiivien ja pronominien monikkomuotoa ilmaistaan päätteellä, joka on aina -naka. Kielessä tehdään ero inklusiivin ja eksklusiivin välillä. Inklusiivia käytetään kun puhuja laskee kuulijan mukaan ”me”-ryhmään. Ekslusiivia taasen käytetään, kun puhutaan ”meistä” ryhmänä, johon kuulija ei kuulu.

Aimara	Suomi
Naya	minä
Juma	sinä
Jupa	hän
Jiwasa	sinä ja minä (ink.)
Nayanaka	me (eks.)
Jumanaka	te kaikki
Jupanaka	he
Jiwasanaka	te kaikki ja minä (ink.)

Verbit

Verbi taipuu subjektin mukaan, ja se näkyy sekä verbissä että persoonapronominissa suffiksina. Preesensmuodot voivat viitata yleis- tai kestomuotoon; se riippuu kontekstistä.

Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.^lähde? Verbin aspekteja ovat mm. progressiivi (tekeminen on edelleen käynnissä) ja komplitiivi (tekeminen on loppuun suoritettu).

Kielinäyte

»Taqpach jaqejh khuskat uñjatatäpjhewa munañapansa, lurañapansa, amuyasiñapansa, ukatwa jilani sullkanípjhaspas ukham uñjasipjhañapawa.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Lähteet

• Aymara. About World Languages.

Aiheesta muualla

Aimarankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

• Aimara-englanti-sanakirja

Isolaattikielet

abinomn | aimara | ainu | baski | bung | burušaski | hadza | haida | huaorani | japani | jeniseiläiskielet | jukagiiri | karkar-yuri | kehu | korea | kuot | kutenai | nihali | nivhi | odiai | porome | sandawe | sause | washo | yaghan | yalë | zuni