Aimaran kieli
Aimara (aym. aymar aru) on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on eri lähteistä riippuen 1–2,7 miljoonaa puhujaa Titicaca- järven ympäristössä, ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan jonkin verran Chilessä ja Argentiinassa.
Sisällysluettelo
Kielioppi[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimara on monin paikoin polysynteettinen kieli, kuten monet muutkin alueella puhuttavat kielet. Aimaran kielen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi).
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimara on kolmivokaalinen kieli. Vokaalit ovat /a, i, u/. Niistä on olemassa lyhyet ja pitkät versiot. Pitkiä versioita ilmaistaan treemoilla: ä, ï, ü. Uvulaarien yhteydessä tapahtuu seuraavanlaista allofoniaa: I → [e] sekä U → [o].
Konsonantteja aimarassa on 25, joista viisi on ei-pulmonisia (tässä tapauksessa ejektiivejä).
| - | Bilabiaali | Dentaali alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | |||
| Klusiili | p pʰ p' | t tʰ t' | tʃ tʃʰ tʃʼ | k kʰ k' | q qʰ q' | |
| Frikatiivi | s | x | χ | |||
| Tremulantti | r | |||||
| Lateraali | l | ʎ | ||||
| Puolivokaali | j | w |
Sanapaino on aimarassa lähes poikkeuksetta toiseksi viimeisellä tavulla, tosin pitkät vokaalit voivat muuttaa sitä esim. sanataivutuksen yhteydessä. Yleisin tavurakenne aimarassa on CV mutta myös CCV tai V(C)CV ovat mahdollisia
Nominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Substantiiveilla ei aimarassa ole sukua, lukua tai sijaa ilmaisevia päätteitä. Sen sijaan omistamista ilmaistaan possessiivisuffikseilla, kuten suomessakin.
Pronominien kohdalla monikkomuotoa ilmaistaan päätteellä, joka on aina -naka. Kielessä tehdään ero inklusiivin ja ekslusiivin välillä. Inklusiivia käytetään kun puhuja laskee kuulijan mukaan ”me”-ryhmään. Ekslusiivia taasen käytetään, kun puhutaan ”meistä” ryhmänä, johon kuulija ei kuulu.
| Aimara | Suomi |
|---|---|
| Naya | minä |
| Juma | sinä |
| Jupa | hän |
| Jiwasa | sinä ja minä (ink.) |
| Nayanaka | me (eks.) |
| Jumanaka | te kaikki |
| Jupanaka | he |
| Jiwasanaka | te kaikki ja minä (ink.) |
Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verbi taipuu subjektin mukaan, ja se näkyy sekä verbissä että persoonapronominissa suffiksina. Preesensmuodot voivat viitata yleis- tai kestomuotoon; se riippuu kontekstistä.
Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri. Aimara on ainut kieli maailmassa, jossa futuurilla viitataan tapahtumiin, jotka ovat tapahtuneet ennen puhehetkeä. Muissa kielissä, esim. monissa indoeurooppalaisissa, tähän käytetään menneen ajan muotoja. Verbin aspekteja ovat mm. progressiivi (tekeminen on edelleen käynnissä) ja komplitiivi (tekeminen on loppuun suoritettu).
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimaran ei ole näytetty olevan sukua millekään muulle maailman kielelle; sitä on usein verrattu naapurikieleen ketšuaan, mutta monet pitävät yhtäläisyyksiä pitkällisen vuorovaikutuksen seurauksena.[2] On kuitenkin oletettu, että aimaralla on ollut vähintään kaksi sukulaiskieltä, jotka kuolleet satoja vuosia sitten todennäköisesti ketšuan vaikutuksesta. Toisten mielestä jaqarun kieli muodostaa aimaran kanssa aimaralaisten kielten perheen. Tästä kieliperheestä käytetään vaihtoehtoisesti myös nimiä jaqi, aru, jaqui, aimara tai haki.
Jos aimaralainen kieliperhe tunnustetaan laajalti hyväksyttäväksi, siitä tulisi toinen Andien hallitseva, ei-indoeurooppalainen, kieliperhe. Toinen on ketšualaisten kielten perhe.
Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alla on YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 1. artikla aimaraksi.
"Taqpach jaqejh khuskat uñjatatäpjhewa munañapansa, lurañapansa, amuyasiñapansa, ukatwa jilani sullkanípjhaspas ukham uñjasipjhañapawa."[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aymara. About World Languages.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
