Aimaran kieli
Aimara | |
---|---|
![]() Aimaran kielen levinneisyys. |
|
Oma nimi | Aymar aru |
Tiedot | |
Alue | Bolivia, Peru, Chile, Argentiina |
Virallinen kieli |
![]() ![]() ![]() |
Puhujia | 5 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | aimarakielet / isolaattikieli |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | ay |
ISO 639-2 | aym |
ISO 639-3 | aym |
Aimara (aim. aymar(a) aru) on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on eri lähteistä riippuen 1–2,7 miljoonaa puhujaa Titicaca- järven ympäristössä, ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan jonkin verran Chilessä ja Argentiinassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimaraa puhuttiin alkuaan useissa erillisissä, tiheään asutuissa valtioissa Cuscon itäpuolella. Noin vuonna 1430 inkat valloittivat alueen. Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli oli ketšua, jota kutsuttiin nimellä runasimi, ”ihmisen puhe”. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimaran ainoat sukulaiskielet ovat puhujamäärältään sitä huomattavasti pienemmät jaqaru ja kawki, joita molempia puhutaan Perussa. Aimarassa on runsaasti lainsanastoa ketšuasta, mutta sukulaisuussuhdetta kielten välillä ei nykykäsityksen mukaan ole.
Kielioppi[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimara on monin paikoin polysynteettinen kieli, kuten monet muutkin alueella puhuttavat kielet. Aimaran kielen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi).
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimara on kolmivokaalinen kieli. Vokaalit ovat /a, i, u/. Niistä on olemassa lyhyet ja pitkät versiot. Pitkiä versioita ilmaistaan treemoilla: ä, ï, ü. Uvulaarien yhteydessä tapahtuu seuraavanlaista allofoniaa: I → [e] sekä U → [o].
Konsonantteja aimarassa on 25, joista viisi on ei-pulmonisia (tässä tapauksessa ejektiivejä).
- | Bilabiaali | Dentaali alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari |
---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ɲ | |||
Klusiili | p pʰ p' | t tʰ t' | tʃ tʃʰ tʃʼ | k kʰ k' | q qʰ q' | |
Frikatiivi | s | x | χ | |||
Tremulantti | r | |||||
Lateraali | l | ʎ | ||||
Puolivokaali | j | w |
Sanapaino on aimarassa lähes poikkeuksetta toiseksi viimeisellä tavulla, tosin pitkät vokaalit voivat muuttaa sitä esim. sanataivutuksen yhteydessä. Yleisin tavurakenne aimarassa on CV mutta myös CCV tai V(C)CV ovat mahdollisia
Nominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aimarassa käytetään sijamuotoja ja possessiivisuffikseja, kuten suomessakin. Kieliopillista sukua aimarassa ei ole.
Substantiivien ja pronominien monikkomuotoa ilmaistaan päätteellä, joka on aina -naka. Kielessä tehdään ero inklusiivin ja eksklusiivin välillä. Inklusiivia käytetään kun puhuja laskee kuulijan mukaan ”me”-ryhmään. Ekslusiivia taasen käytetään, kun puhutaan ”meistä” ryhmänä, johon kuulija ei kuulu.
Aimara | Suomi |
---|---|
Naya | minä |
Juma | sinä |
Jupa | hän |
Jiwasa | sinä ja minä (ink.) |
Nayanaka | me (eks.) |
Jumanaka | te kaikki |
Jupanaka | he |
Jiwasanaka | te kaikki ja minä (ink.) |
Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verbi taipuu subjektin mukaan, ja se näkyy sekä verbissä että persoonapronominissa suffiksina. Preesensmuodot voivat viitata yleis- tai kestomuotoon; se riippuu kontekstistä.
Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.lähde? Verbin aspekteja ovat mm. progressiivi (tekeminen on edelleen käynnissä) ja komplitiivi (tekeminen on loppuun suoritettu).
Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»Taqpach jaqejh khuskat uñjatatäpjhewa munañapansa, lurañapansa, amuyasiñapansa, ukatwa jilani sullkanípjhaspas ukham uñjasipjhañapawa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aymara. About World Languages.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aymara | About World Languages aboutworldlanguages.com.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto