Joruban kieli
| Joruba | |
|---|---|
 Joruban levinneisyysalue Nigerian, Beninin ja Togon alueella |
|
| Oma nimi | Èdè Yorùbá |
| Muu nimi | Yoruba |
| Tiedot | |
| Alue |
 Nigeria Benin Togo |
| Virallinen kieli |
Nigeria |
| Puhujia | 39,8 miljoonaa |
| Sija | 39. |
| Kirjaimisto |
latinalainen arabialaiset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | atlantinkongolaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | yo |
| ISO 639-2 | yor |
| ISO 639-3 | yor |
Joruba (omakielinen nimi: Èdè Yorùbá) on nigeriläis-kongolaisten kielten atlantinkongolaiseen kuuluva kieli[1], jota puhutaan Länsi-Nigeriassa, Togossa ja Beninissä. Joruba on englannin, igbon ja hausan rinnalla yksi Nigerian virallisista kielistä.[2]
Puhujamäärä ja status[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteensä joruballa on 39,8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä 39. puhutuimman kielen koko maailmassa.[3]
Joruballa katsotaan oleva useita eri murteita, ja se on sukua binille ja igbolle, joita puhutaan myös Nigeriassa.[4] Koko Nigerian väestöstä noin 21 % puhuu jorubaa ja se on yksi Länsi-Afrikan tärkeimmistä kielistä.[5] Monet joruban puhujat ovat kaksikielisiä: joruban lisäksi nämä puhuvat usein myös englantia tai jotain paikallista kieltä, kuten hausaa.[6]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joruba on tonaalinen kieli, jossa tavujen äänenkorkeus vaikuttaa sanan merkitykseen.[7] Siinä on kolme äänenkorkeutta: matala, keski ja korkea.[6] Matala äänenkorkeus merkitään graviksella ja korkea akuutilla. Keskikorkeutta ei merkitä.[8][9]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit paitsi [e, o, a] voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:[8]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Labiovelaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | |||||||
| Klusiili | b | t | d | k | g | kp | gb | ||||
| Frikatiivi | f | s | ʃ | h | ||||
| Lateraali | l | |||||||
| Tremulantti | r | |||||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[8]
Kirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jorubaa kirjoitetaan latinalaisilla sekä arabialaisilla aakkosilla.[10]
Arabialaisia aakkosia alettiin käyttämään 1600-luvulta alkaen kun taas latinalaisia aakkosia alettiin käyttämään 1900-luvulla lähetyssaarnaajien myötävaikutuksesta.[2]
Jorubassa on neljä nenävokaalia, jotka merkitään vokaalin jälkeisellä n:llä. Ne ovat: in, un, ẹn ja ọn. Lisäksi kirjoituksessa merkitään joskus an, joka kuitenkin äännetään samalla tavalla kuin ọn.
Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenteeltaan joruba on hyvin analyyttinen, eli sanat eivät juuri taivu. Perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti.[8]
Jorubassa ei ole kieliopillista sukupuolta. Kielen kaksi kolmannen persoonan persoonapronominia ó ja wọ́n erottelevat kohteen iän, eivät sukupuolen perusteella.[11]
Joruban sanasto koostuu pääasiassa VKV(KV)-tyyppisistä sanoista, missä V = vokaali ja K = konsonantti.
- àjànàkú = norsu
- àkùkọ = kana
- ènìyàn = ihminen
- ẹran = liha
- ẹranko = eläin
- ilé = talo
- òrìṣà = jumala
- ọmọ = lapsi
Joruban kielellä on yhteistä sanastoa igbon ja hausan kanssa. Lisäksi jorubaan on lainattu jonkin verran sanoja englannin kielestä.
| joruba | igbo | suomi |
| apá | aka | käsi |
| ẹnu | ọnu | suu |
| imú | imi | nenä |
| òkúta | okwute | kivi |
| joruba | hausa | suomi |
| fìtílà | fitila | lamppu |
| ràkúnmí | rakumi | kameli |
Kielen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jorubankielinen kirjallisuus alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla, kun murteet ylittävä standardikieli alkoi kehittyä. Yksi tunnettu jorubaksi kirjoittava kirjailija on Amos Tutuola, jonka teoksia on käännetty laajalti.[12]
Jorubaa käytetään monipuolisesti median ja koululaitoksen kielenä Länsi-Afrikassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yoruba Ethnologue. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Yoruba language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.7 - Yoruba glottolog.org. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Essential Yoruba Phrases You’ll Need in Nigeria Culture Trip. 19.9.2018. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Voices - Multilingual Nation BBC. 2014. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Yoruba Online University of Georgia. 2022. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Yoruba Language - Dialects & Structure MustGo. 2022. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Yorùbá: Pronunciation ucl.ac.uk. 2022. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Yoruba www.scriptsource.org. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Oyèrónkẹ́ Oyěwùmí: Invention of Women: Making an African Sense of Western Gender Discourses, s. 40. University of Minnesota Press, 1997. ISBN 9780816624409. (englanniksi)
- ↑ Yoruba language Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)