Beninin kielet
| Beninin kielet | |
|---|---|
 Ranskan- ja tammarinkielinen kyltti Beninissä. | |
| Virallinen | ranska |
| Kansalliskielet | mm. fon, yom, joruba, mina, kabiye, tammari, bariba, fulfulde |
| Vieras kieli | englanti, ranska, espanja, arabia, portugali, saksa |
| Viittomakieli | ranskankielisen Afrikan viittomakieli |
Beninin kielet kuuluvat nigeriläis-kongolaisten kielten kielikuntaan, mistä lähes kaikki sen gurilaiseen alaryhmään. Vain Pohjois-Beninin fulfulde lasketaan kuuluvaksi atlanttisiin kieliin. Tämän lisäksi maassa puhutaan siirtomaa-ajan perintönä indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvaa ranskaa.
Beninissä puhutaan yhteensä 55 eri kieltä, joista kaikki ovat eläviä kieliä. Näistä 50 on alkuperäiskansojen kieliä ja viisi on ei-alkuperäiskansojen kieltä. Kahdeksan kieltä on institutionaalisia (kieli on kehittynyt siihen pisteeseen, että sitä käyttävät ja pitävät yllä kodin ja yhteisön ulkopuolella olevat instituutiot), 21 kehittyvää ja 24 elinvoimaista kieltä.lähde?
Uhanalaisia kieliä Beninin alueella ovat:[1]
- Aguna (Awuna, Agunaco), 3 470 puhujaa
- Anii (Gisida, Basila, Bassila), 25 000 puhujaa
- Gwamhi-Wuri (Lyase, Lyase-Ne, Gwamhyə-Wuri-Mba), 16 000 puhujaa
- Miyobe (Soruba, Mi yɔbɛ, Bijobe), 8 700 puhujaa
- Notre (Nõtre, Bulba, Nootre), 2 368 puhujaa
- Tchumbuli (Basa, Tshummbuli, Chombulon), 1 838 puhujaa (vakavasti uhanalainen)
Yksi kieli on vaikeuksissa ja yksi kuolemassa.[2]
Lukutaitoisuus oli Unescon mukaan Beninissä vuonna 2017 36 prosenttia.[2]
Ranska on virallinen kieli, ja kaikkia alkuperäiskansojen kieliä pidetään kansallisina kielinä.[3]
Virallinen kieli ranska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beninin virallista kieltä puhuu 11 miljoonaa henkeä käsittävästä väestöstä[4] noin 4 miljoonaa ihmistä. Sen tunteminen on tärkeää, jos haluaa saada hallinnollisen aseman tai työskennellä kaupungeissa, ja yleensä ranskan puhuminen on arvovallan merkki. Amadou Sannin ja Mahouton Atodjinoun vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan Benin on täysin ranskaa puhuva vuoteen 2060 mennessä. Kirjoittajat toteavat, että vuonna 2002 miehistä 43 puhui ranskaa verrattuna naisiin, joista ranskaa puhui 25,8 prosenttia. Vuonna 2002 yli puolet Cotonoun asukkaista puhui ranskaa.[5] Ranska otettiin käyttöön siirtomaa-ajan kuluessa, ja se säilyi virallisena kielenä maan itsenäistyttyä. Nykyään ranska on tärkeä lingua franca erilaisten etnisten ryhmien välillä.[6]
Kielipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustuslaissa taataan sananvapaus. Benin on jäsen järjestössä Organisation internationale de la francophonie.[7] Beninin Gi-Mono alue on jäsen ranskaa puhuvien alueiden kansainvälisessä yhdistyksessä.[8]
Kansalliset kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fon on Beninin yleisimmin puhuttu alkuperäiskansojen kieli, jota puhuu 24 prosenttia väestöstä. Se on äidinkieli yli 17 prosentille Beninin väestöstä.[9] Tätä kieltä puhutaan pääasiassa Atlantiquen, Littoralin, Collinesin ja Zoun maakunnissa.[10]
Muita tärkeitä kieliä ovat joruba, bariba, mina ja dendi. Beninissä on otettu käyttöön Kansallinen lukutaito-ja aikuiskoulutuspolitiikka, joka mahdollistaa sen, että kansallisten kielten aikuispuhujat voivat käyttää kieliään kulttuurin edistämiseksi.[11]
Vieraat kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Englantia opiskellaan vieraana kielenä lukioissa.[12] Beninissä on paljon kysyntää englannin opettajille.[13] Englanti on tulossa tärkeäksi kieleksi kaupan alalla Beninissä, koska se on kansallinen kieli Beninin alueellisesti voimakkaassa naapurissa Nigeriassa.[14]
Vuonna 2014 espanjaa opiskeli Beninissä 412 515 henkilöä.[15]
| Lukumäärä | % | Kieli | Levinneisyys |
|---|---|---|---|
| 1,7 milj. | 26 | Fon | keski- ja itäosat |
| 30 milj. (Benin, Nigeria, Kuuba) | 14 | Joruba | etelä |
| 560 000 (1995) | 13 | Bariba | pohjoinen |
| 12 | Gungbé | etelä | |
| 11 | Adja-gbé, xlagbé, guingbé | etelä | |
| 8 | Ayizo-Gbe | etelä | |
| 5 | Ditamari | pohjoinen | |
| 300 000 | 4 | Tem | pohjoinen |
| 3 | Dendi | pohjoinen | |
| 13-17 milj. | 2 | Peul, Hausa | pohjoinen |
| Nagô | keski | ||
| Tofin-gbe | etelä | ||
| Toli-Gbe | etelä | ||
| Ede-Idaasha | keski ja etelä | ||
| Yom | lounais | ||
| Waama | |||
| Nateni | |||
| Fulfulde | |||
| Biali | |||
| Lekpa | |||
| Mbelime | |||
| Foodo | |||
| Anii |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 6 languages in Benin (luettelo Beninin uhanalaisista kielistä) ELP Engangered Languages Project. University of Hawai'i Manoa (UHM). Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Benin Ethnologue.
- ↑ LaClerc, Jacques: Bénin" dans L'aménagement linguistique dans le monde (Arkistoitu – Internet Archive), Québec, TLFQ, Université Laval, 1 Feb 2010 (accessed 2 Nov 2012) (ranskaksi)
- ↑ Benin, Data Query, Total Population by sex (thousands), 2019 World Population Prospects 2017. United Nations. Viitattu 31.1.2019. (englanniksi)
- ↑ La langue française dans le monde, Édition 2014. Francophonie.org. Arkistoitu 2.7.2015. Viitattu 25.12.2018. (ranskaksi)
- ↑ Les formes de français à Cotonou Oridev.org. Viitattu 19 October 2016. (ranskaksi)
- ↑ Benin (Arkistoitu – Internet Archive) La Francophonie
- ↑ Regions Francophones Association Internationale des Regions Francophones. Viitattu 19 October 2016. (ranskaksi)
- ↑ Benin Description Elan Afrique. Arkistoitu 8 joulukuu 2015. Viitattu 19 October 2016.
- ↑ {{{Nimike}}}. {{{Julkaisija}}}. ISBN 0810871718.
- ↑ The Languages Spoken in Benin Study Country. EU Business School. Viitattu 19 October 2016.
- ↑ Facts About the Republic of Benin: Official Document University of Pennsylvania
- ↑ {{{Nimike}}}. {{{Julkaisija}}}. ISBN 190454908X.
- ↑ {{{Nimike}}}. {{{Julkaisija}}}. ISBN 1441158138.
- ↑ Espanol en el mundo (PDF) Spanish government. Arkistoitu 18 lokakuu 2016. Viitattu 19 October 2016.
- ↑ Malline:Webarchiv
- ↑ Gouv.bj[vanhentunut linkki]