Analyyttinen kieli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Analyyttinen (isoloiva) kieli on morfologisessa typologiassa kieli, jossa kieliopillisten suhteiden ilmaisemiseen käytetään enimmäkseen prepositioita ja postpositioita, toisin kuin synteettisissä kielissä, joissa siihen käytetään enemmän päätteitä.[1] Äärimmäisen analyyttisissä kielissä sanat eivät taivu ollenkaan suvussa, sijassa tai luvussa. Tunnetuin tällainen kieli on kiina, ja näitä ovat myös Kaakkois-Aasian kielet kuten thai tai vietnam. Pääosin analyyttisia, mutta hieman taivutustakin käyttäviä kieliä ovat esim. germaaniset ja romaaniset kielet.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 1, palsta 482
  2. Otavan iso tietosanakirja, osa 1, palsta 482
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.