Zulun kieli
| Zulu | |
|---|---|
 Zulua äidinkielenään puhuvien osuus Etelä-Afrikassa vuoden 2011 väestönlaskennassa. |
|
| Oma nimi | isiZulu |
| Tiedot | |
| Alue |
 Etelä-Afrikka Swazimaa Malawi Mosambik |
| Virallinen kieli |
Etelä-Afrikka |
| Puhujia | 27,7 milj. |
| Sija | 51. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Zulu Language Board |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä |
bantukielet ngunikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zu |
| ISO 639-2 | zul |
| ISO 639-3 | zul |
Zulu (omakiekinen nimi: isiZulu) on Etelä-Afrikassa puhuttava bantukieli.[1] Zulua puhuu äidinkielenään noin 12 miljoonaa ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Yhteensä puhujia on 27,7 miljoonaa, mikä tekee zulusta maailman 51. puhutuimman kielen.[2] Zulua ymmärtää noin puolet eteläafrikkalaisista.[3] Yli 95 prosenttia zulun puhujista asuu Etelä-Afrikassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa ja Swazimaassa.[4] Zulu on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä.[5]
Zulun katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähimmät sukulaiskielet ovat mm. xhosa, ndebele ja swati.[6]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.[7]
Zulun kieleen on omaksuttu lainasanoja englannin ja afrikaansin kielistä.[8] Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:[9]
»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time?»
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lat. | ||||||
| Avulsiivi | Norm. | kǀ | kǁ | k! | |||
| Asp. | kǀʰ | kǁʰ | k!ʰ | ||||
| Soin. | gǀ | gǁ | g! | ||||
| Nas. | ŋǀ | ŋǁ | ŋ! | ||||
| Soin. nas. | ŋgǀ | ŋgǁ | ŋg! | ||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Klusiili | Norm. | b | d | k | g | |||
| Asp. | pʰ | tʰ | |||||
| Ejek. | pʼ | tʼ | kʼ | ||||
| Impl. | ɓ | ||||||
| Affrikaatta | Norm. | dz | tʃ | dʒ | ||||
| Ejek. | tsʼ | tʃʼ | kxʼ | ||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ɬ | ɮ | ʃ | h | ɦ | ||
| Tremulantti | r | ||||||
| Latreraali | l | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:[10]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[10]
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zulun perussanajärjestys on verbi-objekti. Subjekti ilmaistaan yhdessä verbin kanssa. Muita verbin taivutusmuodoista ilmeneviä asioita ovat mm. tempus, kausatiivisuus, aspekti ja kieltomuoto.[11]
Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zulun persoonapronominit ovat:
- mina = minä
- wena = sinä
- yena = hän
- thina = me
- nina = te
- bona = he
Etuliitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.lähde?
| Luokka | Etuliite | Esimerkki |
|---|---|---|
| 1 | umu- | umuntu (ihminen) |
| 2 | aba- | abantu (ihmiset) |
| 3 | umu- | umuthi (puu) |
| 4 | imi- | imithi (puut) |
| 5 | i-, ili- | izulu (taivas) |
| 6 | ama- | amazulu (taivaat) |
| 7 | isi- | isibani (lamppu) |
| 8 | izi- | izibani (lamput) |
| 9 | n-, in- | indlovu (norsu) |
| 10 | izin- | izindlovu (norsut) |
| 11 | u-, ulu- | ulimi (kieli) |
| 14 | ubu- | ubuntu (ihmisyys) |
| 15 | uku- | ukudla (syödä) |
Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zulu on vaikuttanut Etelä-Afrikassa puhuttavaan englantiin sanastollisesti: paikallisia zulusta lainattuja sanoja ovat mm. donga ('ditch', oja), ubuntu ('humanity', ihmiskunta) ja muti ('medicine', lääke). Yleisenglantiin ja muihin maailman kieliin zulusta lainattuja sanoja ovat mm. impala ja mamba.[12]
Zulunkielisiä fraaseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
- "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
- "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
- "Ninjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" useammalle)
- "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
- "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
- "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
- "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
- "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
- Amandla! ("Valta!")
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Zulu Ethnologue. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ ZULU - South African Language Zulu 2022. sa-venues.com. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Zulu language and pronunciation omniglot.com. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ South Africa - Languages 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Zulu glottolog.org. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ ScriptSource - Zulu written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ Zulu language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ The languages of South Africa International Marketing Council of South Africa. Arkistoitu 14.7.2007. Viitattu 15.8.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Zulu 2022. Languages Gulper. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Zulu Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Zulu Language in South Africa SouthAfrica.com. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
